Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Toivottavasti Peter Forsskålille ei käy kuin Kimmo Timoselle

Peter Forsskål
Peter Forsskål Peter Forsskål Kuva: Antellin kokoelmat/Wadströmin kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. peter forsskål

Ei, Peter Forsskål ei ole jääkiekkoilija, vaan 1700-luvulla elänyt luonnontutkija, tutkimusmatkailija ja sananvapauden esitaistelija. Jääkiekkoilija Kimmo Timonen tulee kuitenkin mieleen, kun seuraa miten Painovapauden juhlavuosi on lähtenyt liikkeelle. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun Ruotsissa tuli voimaan aikansa vapaamielisin painovapauslaki. Yksi lain keskeisistä laatijoista, Anders Chydenius, on ollut jo esillä, mutta rohkeasta sananvapauden esitaistelijasta Peter Forsskålista ei ole kirjoitettu juuri mitään.

Jos Chydenius on kuin valokeilassa paistatteleva Teemu Selänne, Peter Forsskålista on vaarassa tulla sananvapauden Kimmo Timonen, tärkeä ja hienon uran tehnyt pelaaja, joka jää huomiotta kotimaassaan. Kuten kävi Timoselle, joka jäi ilman kutsua Linnan juhliin tai mainintaa Urheilugaalassa.

Peter Forsskål oli suomalaissyntyinen luonnontutkija, tutkimusmatkailija ja filosofi. Forsskål opiskeli Uppsalan yliopistossa, ja hän oli yksi kuuluisan luonnontutkijan Carl von Linnén oppilaista. Forsskål opiskeli myös Göttingenin yliopistossa, joka oli yksi valistusajan keskuksista. Siellä hän kiinnostui entistä enemmän filosofiasta, ja hän omaksui paljon aatteita valistuksesta – kriittistä ajattelua ja tiedon merkitystä korostaneesta aatevirtauksesta. Palattuaan Ruotsiin hän painatti vuonna 1759 kirjasen Tankar om borgerliga friheten, joka tiivisti hänen kansalaisvapauksia koskevat ajatuksensa. Kirjasessa hän vaati kirjoitusvapautta ja peräänkuulutti hallinnon julkisuutta. Asioita, jotka eivät olleet vallan kahvassa olleen korruptoituneen, aatelisista ja varakkaista porvareista koostuneen hattupuolueen mieleen.

Jos Chydenius on kuin valokeilassa paistatteleva Teemu Selänne, Peter Forsskålista on vaarassa tulla sananvapauden Kimmo Timonen, tärkeä ja hienon uran tehnyt pelaaja, joka jää huomiotta kotimaassaan.

Peter Forsskål olisi taatusti nykyistä tunnetumpi hahmo sekä luonnontutkijana että vapausajattelijana, jos hän ei olisi lähtenyt tutkimusmatkalle Arabiaan ja kuollut siellä vain 31-vuotiaana. Forsskål oli siis ollut poissa sananvapauskuvioista joitakin vuosia ennen kuin aikansa vapaamielisin painovapauslaki astui voimaan joulukuussa 1766. Anders Chydeniuksen rooli lain valmistelussa oli tärkeä, mutta vapausajattelu ei ollut yksittäisten tähtipelaajien varassa. Forsskål oli yksi niistä painovapauslakia edeltäneistä näkyvistä sananvapauden puolustajista, jotka 1700-luvun puolivälissä uskalsivat tuoda julki ajatuksiaan vastuksista ja vaaroista piittaamatta.

Jääkiekkoilija Kimmo Timonen ei saanut kutsua Linnan juhliin, mutta hän sai melkoisen huomionosoituksen ulkomailla Yhdysvalloissa. Presidentti Barack Obama huomioi Timosen ja hänen uransa, kun Stanley Cupin –voittanut Chicago Blackhawks vieraili Valkoisessa talossa. Obama kävi läpi Timosen uran vaiheita ja terveysongelmia sekä kutsui häntä ”unohdetuksi sankariksi”. Myös Peter Forsskålia ja hänen ajatteluaan on viime vuosina huomioitu lähinnä ulkomailla. Toivoa kuitenkin on siitä, ettei Forsskål jää synnyinmaassaan sananvapauden unohdetuksi sankariksi ja puolustajaksi. Peter Forsskål on esillä esimerkiksi toukokuussa Helsingissä järjestettävässä sananvapauden konferenssissa.

Muistutetaan vielä, että Kimmo Timosen pelipaikka oli puolustaja.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Peter Forsskål ohjelma on sanalla sanoen HYVÄ.
Harri Alanne on tehnyt työnsä hyvin.
Mielenkiinto Peter Forsskålia kohtaan herää heti ohjelman alussa.
Intensiteetti säilyy koko ohjelman ajan.
Ja itseasiassa vielä kauemminkin.
Sillä Googlasin lisäinfoa kohta ohjelman jälkeen ja hain Forsskålia vielä
Helmet istäkin. =)
Näin tehdään hyvä tiedeohjelma tai historia sarjan jakso.

Radio on enemmän kuin mikään muu.
Radiodokumentti äänimaailmalla antaa mahdollisuuden nähdä ja kuulla enemmän, kuin tv dokumentti, jossa näkö- ja kuuloaistit ovat valmiiksi "lukittuina".
Osaava toimittaja ja taitava tiimi voivat tehdä hyvän ohjelman.
Kiitos tästä. t.: <iii-

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.