Hyppää pääsisältöön

"Älypuhelin on aikamme tupakka"

(Miehen) kädessä iPhone, taustalla kahvikuppi ja vesilasi.
(Miehen) kädessä iPhone, taustalla kahvikuppi ja vesilasi. Kuva: CC0 Pixabay iPhone,kahvikuppi,Kahvila,älypuhelin

Olemme koukussa. Arkinen kumppanimme, alati saatavilla oleva seuralainen viekottelee tehokkaasti ja salakavalasti. Monet meistä jakavat tunteen siitä, että älypuhelin vie enemmän aikaa kuin sille haluaisimme suoda, eikä ihme, sillä laitteet on suunniteltu koukuttamaan. Kuinka tulevaisuudessa käy: opimmeko käyttämään puhelimia fiksummin, vai hylkäämmekö ne kenties kokonaan?

Koukussa kuin ei koskaan ennen

Amerikkalaisessa tutkimuksessa annettiin Applen iPhone-puhelimet 34 opiskelijalle, joilla ei ollut aiemmin ollut älypuhelinta. Käyttöä seurattiin vuoden ajan. Vuoden kuluttua 62% tutkimukseen osallistuneista kertoi tuntevansa riippuvuutta tai voimakasta riippuvuutta älypuhelimeen. He myös arvioivat älypuhelimen käytön vaikuttaneen oppimiseensa haitallisesti - vaikka etukäteen moni oli odottanut laitteesta olevan apua opinnoissa.

Eri tutkimuksissa älypuhelimia on kuvattu riippuvuutta aiheuttavaksi teknologiaksi. Kyselyissä moni on vastannut luopuvansa mieluummin hampaiden harjaamisesta, seksistä, suihkussa käymisestä tai suklaan syömisestä kuin olemaan kyseisen ajan ilman älypuhelintaan.

Kyselyissä moni on vastannut luopuvansa mieluummin hampaiden harjaamisesta, seksistä, suihkussa käymisestä tai suklaan syömisestä kuin olemaan kyseisen ajan ilman älypuhelintaan.

Älypuhelinten käyttöä on tutkittu myös Suomessa. Sosiaalipsykologi Eeva Raita (VTT) syventyi väitöstutkimuksessaan älypuhelimien ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kun hän antoi tutkittavan ryhmän jäsenille älypuhelimet, henkilöiden koukuttuminen alkoi näkyä jo parissa päivässä. Puhelimen tarkistamisesta tuli hyvin nopeasti ensimmäinen asia, jonka ihminen teki heti herättyään. Raita listaa useita syitä koukuttavuuteen:

  • Älypuhelin on digiaikakauden arkinen tarve-esine. Digitalisaation aikakaudella tarvitaan väline, jolla voi hoitaa arkisia asioita. Osalle matkapuhelin on myös ainoa laite, jolla nettiä käytetään. Kun puhelimella avaa nettipankin, viestittelee ja tarkistaa kellonajan, käyttö lipsuu helposti myös muuhun.
  • Älypuhelin on väylä sosiaaliseen elämään. Älypuhelimella ollaan yhteydessä muihin, sosialisoidaan ja pidetään hauskaa yhdessä. Kun suurimmalla osalla kavereista ja tutuista on älypuhelin, on vaikea olla erilainen. Jos ei ole Facebookissa, ei saa kutsua juhliin, ja ilman WhatsAppia jää harrastusryhmän kuulumisten ulkopuolelle. Facebookin ja muiden yhteisöpalveluiden käyttö ei edellytä älypuhelinta, mutta nettiä käytetään yhä enemmän mobiilisti. Riippuu iästä ja tuttavapiiristä, kuinka paljon älypuhelimeton elämä vaikuttaa ihmissuhteisiin.
  • Älypuhelimet on suunniteltu koukuttamaan. Puhelinvalmistajat ja sovellussuunnittelijat ovat hyvin tietoisia toimintojen koukuttavista puolista. Sellaisia ominaisuuksia on vahvistettu, jotka lisäävät rutiininomaista vilkuilua, halua käyttää puhelimia useammin ja viipyä niiden parissa kauemmin.
  • Älypuhelin tarjoaa viihdykettä tylsiin hetkiin. Merkittävä osa älypuhelinten käytöstä on viihdekäyttöä: katsotaan videoita, kuunnellaan musiikkia ja pelataan pelejä.

Koukuttumiseen vaikuttaa siis sekä älypuhelimen teknologia että suuressa määrin niiden ympärille kehittynyt toimintakulttuuri. Eeva Raita huomauttaa, että oikeastaan pitäisi puhua käyttöaddiktiosta eikä puhelinaddiktiosta, sillä olemme laitteen sijaan pikemminkin riippuvaisia siihen, mihin puhelinta käytetään.

Älypuhelin, nykyajan tupakka?

"Älypuhelimen käyttö on usein pakenemista: tylsyyden pakenemista, yksinäisyyden pakenemista...", pohtii Eeva Raita. Hän vertaa älypuhelinta tupakkaan: samalla kun tupakat ovat alkaneet kadota katukuvasta, tilalle ovat tulleet älypuhelimet, ja käytön takana on samankaltaisia syitä. Tilanteissa, joissa ennen pistettiin palamaan, räplätään nyt herkästi kännykkää: odotetaan ystävää tapaamiseen tai bussia pysäkille, tai on vain tylsä hetki ja kaivataan käsille jotain tekemistä.

Samalla kun tupakat ovat alkaneet kadota katukuvasta, tilalle ovat tulleet älypuhelimet.

Puhelin on myös tapa rajata ympärille yksityistä tilaa väkijoukon keskellä. "Ei tarvitse jutella vieraille ihmisille lähijunassa tai kaupan jonossa. Se voi olla jopa turvallinen ratkaisu, jos kokee kanssamatkustajat uhkaaviksi." Amerikkalaisen Pew-tutkimuskeskuksen kyselyssä 18-29-vuotiaille tämä oli merkittävä syy kaivaa kännykkä esiin: 47% oli kertonut käyttäneensä älypuhelinta muiden välttämiseen, "avoiding others around you".

Mutta eikö vertaus ole turhan raflaava? Tupakka on terveydelle haitallista ja aiheuttaa riippuvuutta. Sen myyntiä ja käyttöä rajoitetaan nykyisin tiukasti. Alaikäisten ei toivota koskevan siihen lainkaan ja aikuisillekin suositellaan lopettamista. Mitä perusteita on verrata arjen tarve-esinettä vaaralliseen nautintoaineeseen?

Ajatuksella älypuhelinten ja tupakan samankaltaisuuksista on leikitelty muuallakin. Ja kun mietitään kaikkia niitä terveysriskejä, joille kännyköiden heavy userit altistuvat, vertaus ei tunnu kaukaa haetulta: univaikeudet vaivaavat, muisti kärsii, keskittymiskyky katoaa ja päätöksenteko vaikeutuu, jopa rytmihäiriöitä on havaittu.

Vaikka suuri käyttö ei automaattisesti tarkoita ongelmallista käyttöä, monille käyttäjistä riskit ovat suuret. Aivojemme dopamiinintuotanto regoi palkitsemalla meidät nopeasti, kun näemme hauskan uuden twiittauksen tai kuvan Facebookissa, mikä vahvistaa halua saada sama palkinto mahdollisimman pian uudestaan - siis vilkaista puhelinta; kierteen luonne on helppo ymmärtää. Tutkimukset antavat myös viitteitä, että syystä tai toisesta osa meistä koukuttuu puhelimiin selkeästi herkemmin kuin toiset.

Kohti säätelyä?

Raita ei vedä suoraan yhtäläisyysmerkkejä kännyköiden ja tupakan vaarallisuuden välille, mutta havaitsee myös koukuttavuusominaisuudessa kiinnostavaa - ja potentiaalisesti huolestuttavaa - samankaltaisuutta. Tutkijasta on kiinnostavaa nähdä, miten ja milloin kännyköiden käyttöä aletaan mahdollisesti säädellä. Jo nyt on katsottu tarpeelliseksi ohjeistaa ihmisiä puhelimien käytöstä auton ratissa ja vanhempia on muistutettu vuorovaikutuksen tärkeydestä lasten kielenkehityksen kannalta.

"Kiinnostavaa on, että koululaisten puhelinten käytöstä ja rajoittamisesta puhutaan paljon", Raita huomauttaa. "Mielestäni voisi samalla tavalla olla huolissaan työpaikalla: tullaan kokoukseen, ja kukaan ei kuuntele." Ehkä kouluissakin voitaisiin keksiä nykyistä enemmän tapoja, joilla kännyköitä käytettäisiin järkevästi osana opetusta, Raita miettii. Opimmeko ylipäätään käyttämään puhelimia fiksummin oma-aloitteisesti, vai alammeko kenties kaivata ulkopuolelta tulevia rajoituksia, jos emme itse siihen pysty?

Samassa veneessä

Liikakäyttö on niin yleinen ilmiö, että siitä ei pitäisi puhua vain yksittäisen käyttäjän näkökulmasta, Eeva Raita muistuttaa. "On tärkeää, että otamme huomioon, ettei se ole yksilö, jolla on yksin heikko kontrolli ja joka yksin addiktoitunut, vaan kuinka yleinen ilmiö on."

On tärkeää, että otamme huomioon, ettei se ole yksilö, jolla on yksin heikko kontrolli ja joka yksin addiktoitunut, vaan kuinka yleinen ilmiö on.― Sosiaalipsykologi Eeva Raita

Älypuhelimet ovat olleet viimeisen vuosikymmenen suuri menestystarina: vuoden 2015 lopussa lähes 69% suomalaisista omisti älypuhelimen, maailmanlaajuisesti älypuhelimia on käytössä yli 2,6 miljardia kappaletta. On turha hävetä, jos tuntuu, ettei älypuhelimen käyttö pysy hallinnassa, kohtalotovereita on. Ja jos tämän joukon tyytymättömyys kasvaa, jossakin vaiheessa saavutetaan kriittinen piste, jonka jälkeen kehitys voi olla päinvastainen.

Vertailukohtana voisi tuoda esiin, miten 1950-luvulla työikäisistä miehistä tupakoi enemmistö, kokonaiset 57%. Nykyisin tuo luku on 17%. Pitkään tupakointi oli sosiaalisesti hyväksyttävää ja poltella sai miltei missä vain ja milloin vain. Historiassa aikanaan uskomattomiltakin tuntuneet käänteet ovat olleet mahdollisia.

Tilalle: tyhmä puhelin?

Alkuvuodesta 2016 viihdemaailma uutisoi, että brittinäyttelijä Eddie Redmayne (jonka moni muistaa Oscar-palkitusta elokuvaroolistaan fyysikko Stephen Hawkingina) ilmoitti luopuneensa älypuhelimestaan ja siirtyneensä niin sanottuun tyhmään puhelimeen: englanniksi kännyköistä, joissa ei ole nettiyhteyttä, käytetään yleisesti nimitystä dumb phone. Viime vuosina Yhdysvalloissa on kirjoitettu kasvavasta low tech -trendistä, joka vetoaa erityisesti älylliseen eliittiin. Vanhanaikaisen kännykän kanssa on nähty Vogue-päätoimittaja Anna Wintour, Rihanna ja New Yorkin pormestari Bill de Blasio. Haastatteluissa yksinkertaisiin puhelinmalleihin siirtyneet kuvailevat päätökseen johtaneita seikkoja samantyyppisin sanakääntein. He olivat kyllästyneet tunteeseen, että älypuhelin vei liikaa aikaa ja tunsivat kadottaneensa kontrollin. Muutoksen jälkeen arki on tuntunut hallittavammalta. Kiinnostavasti saman päätöksen tehneiden joukkoon kuuluu myös digiammattilaisia.

Viime vuosina Yhdysvalloissa on kirjoitettu kasvavasta low tech -trendistä, joka vetoaa erityisesti älylliseen eliittiin. Vanhanaikaisen kännykän kanssa on nähty Vogue-päätoimittaja Anna Wintour, Rihanna ja New Yorkin pormestari Bill de Blasio.

Kun Apple uutisoi vuodenvaihteessa iPhone-puhelinten myynnin laskeneen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007, esitettiin arvailuja, olisiko älypuhelinten alkuhuuma ohitse. Alammeko suhtautua ajankäyttöömme kriittisemmin, onko älypuhelimeton elämä varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle?

...Vai entistä älykkäämpi puhelin?

Eeva Raita näkee myös toisen mahdollisuuden: hän puhuu sosiaalisesti kestävämmän ja eettisemmän puhelinsuunnittelun puolesta. Entä jos sovellukset eivät lievittäisikään tylsyyttä vain hetkeksi, vaan ne olisi suunniteltu huomioimaan ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi? Syksyn 2015 Slush-tapahtumassa Raita oli ideoillaan yksi kymmenestä finalistista Science Pitching -tiedepitchauskilpailussa.

Paljon siis riippuu myös älypuhelinvalmistajista. Millaista käyttöä tulevaisuuden puhelimet palkitsevat ja vahvistavat? Entä millaista vastuuta puhelinvalmistajilta ja sovellussuunnittelijoilta aletaan peräänkuuluttaa? Ottavatko yritykset huomioon kuluttajien kasvavan huolen, ja tuleeko markkinoille vähitellen puhelimia ja sovelluksia, joissa koukuttavuuden huonot puolet ja käyttäjien kokonaisvaltainen etu on huomioitu?

Raita ei kannusta ihmisiä lopettamaan älypuhelimien käyttöä. Hän uskoo, että älypuhelinta voi varmasti oppia käyttämään myös terveellä tavalla, etenkin jos tulevaisuudessa puhelimet olisivat vielä enemmän siihen kannustavia. Raidan mukaan puhelimesta voi katsoa olevan jopa terveyshyötyjä, esimerkiksi sosiaalisen pääoman muodossa. "Ehkä älypuhelinta voisikin verrata suklaaseen: ei makeaa mahan täydeltä."

Katso tästä Eeva Raidan haastattelu, jossa keskustellaan älypuhelimista sekä luovuudesta ja tylsyydestä: miksi ei ole pelkästään hyvä asia, jos meillä ei enää koskaan ole tylsää?

Päivitetty 4.3.2016 klo 20.28: Korjattu prosenttiluku oikeaksi eli 62% artikkelin alussa mainitussa tutkimuksessa (aluksi se oli virheellisesti 64%).

  • Kuvassa Emmi Peltonen taitoluistelun EM -kisoissa.

    "Älä tuhlaa aikaa hyppyjen nimien opetteluun" – kokeneen taitoluistelutuomarin vinkit MM-kisojen kotikatsomoihin

    Unohda tekniset asiat, ota hyvä asento sohvalla ja nauti.

    Lutz, ritti, tulppi vai sittenkin flippi? Tavallinen tv-katsoja häkeltyy helposti taitoluistelun termistöstä. Taitoluistelutuomarina ja -kouluttajana 34 vuoden ajan toiminut Mika Saarelainen lohduttaa, ettei kotisohvalla istuvan katsojan tarvitse tietää kaikkea taitoluistelutuomaroinnin tai pisteenlaskun saloista. Tärkeintä on nauttia esityksistä.

  • Vaikuttaako raskaus aivojen toimintaan?

    Raskaus muuttaa aivoja – äideistä tulee entistä terävämpiä

    Raskaus valmistaa aivoja äitiyteen

    Oletko kuullut käsitteen raskausaivot? Termillä tarkoitetaan sitä, että lasta odottavan ja juuri synnyttäneen naisen muisti ja yleinen älyllinen toiminta heikkenee. Mutta onko väitteessä perää? Kysyimme asiaa integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professorilta Hasse Karlssonilta.

  • Legoukot hääparina sateisen ikkunan edessä

    Oletko mustasukkainen puolisosi menneisyydestä? Vastaa Puoli seitsemän kyselyyn!

    Tarinoita käytetään jutunteossa.

    Kummitteleeko miehesi nuoruudenrakkaus elämässänne ikuisesti? Vaikuttaako siltä, että naisystävälle lasten isä on aina vaan ykkönen? Mustasukkaisuus puolison tai seurustelukumppanin menneisyydestä on yleistä. Italiassa sille on jopa oma nimi: Rebekka-syndrooma. Jos tunnet tai olet tuntenut mustasukkaisuutta puolisosi vanhoista parisuhteista ja kumppaneista, kerro tarinasi meille. Teemme juttua aiheesta ja käytämme tarinoita osana jutuntekoa. Tarinan voi jättää nimettömänä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.