Hyppää pääsisältöön

Tao oma rautakautinen miekkasi: kahdeksan helppoa askelta

Miekan terän veriuran taontaa
Miekan takomisessa veriuran muotoilu ja säiläkirjoituksen upotus vaativat hieman harjoittelua. Miekan terän veriuran taontaa Kuva: Mikko Moilanen Miekka

Itse en osaisi takoa edes naulaa, mutta osaisitko sinä?
Leikitäänpä siis ajatusleikkiä, jossa unohdetaan nykytekniikka ja palataan vuosituhat taaksepäin.

Jokaisella itseään arvostavalla ihmisellä on tietysti miekka.
Näinä rauhattomina aikoina aikoina ei ole syytä jättäytyä tuontituotteiden varaan, koska näin ei rautakautistenkaan ihmisten tarvinnut tehdä. Tämä todistetaan oikein tuoreessa väitöksessä.
Ei siis muuta kuin kaikki haavimaan, pasuttamaan, takomaan ja karkaisemaan.

Askel 1: Etsi järvi tai suo, jossa on valmiiksi saostunutta rautaa. Haavilla tai jään päältä on näppärää kerätä murikoita talteen. Suota täytyy kuoria, jotta päästään käsiksi kerrostumaan.
Järvimalmi on uusiutuva luonnonvara, joten samasta paikasta saa satoa toistuvasti.
Kannattaa myös muistaa kierrätys. Jos sinulla tai ystävälläsi on ylimääräinen aura nurkissa lojumassa, saa siitäkin näppärä tee-se-itse-henkilö nohevan miekan aikaiseksi.

Askel 2: Rakenna maakuoppa- tai harkkouuni. Kerätty malmi kuumennetaan hiilien kera, jolloin kuona-aineet palavat pois.
Lopputuloksena on mötikkä, josta tosin ei vielä saa miekkaa aikaiseksi. Hiilipitoisuus kun on liian matala ja kyseessä on meltorauta. Se taipuu, mutta ei karkene. Metalli ei siis kovene kuumennettaessa ja nopeasti jäähdytettäessä.

Eri metallilaatujen esiintyvyys poikkileikkauksissa
Voit leikitellä eri metallilaaduilla loputtomasti. Pintaan kannattaa takoa hiilipitoisempaa terästä. Eri metallilaatujen esiintyvyys poikkileikkauksissa Kuva: Mikko Moilanen Miekka

Askel 3: Hiiletys. Mötikkää kuumennetaan hiiliin pakattuna ahjossa. Näin onneton 0,1 prosentin meltoraudan hiilipitoisuus nousee karkaistavissa olevan teräksen lukemiin eli välille 0,4-1,7 prosenttia.
Prosessi on siksi pitkällinen, että kannattaa hiilettää vain se määrä metallia, mitä säilän leikkaaviin osiin, siis terän suihin ja pintaan vaaditaan.
Varo hiilettämästä liikaa, sillä tuolloin tuloksena on valurauta, joka sisältää liikaa grafeenia, jotta sitä voisi muotoilla.

Askel 4: Tao säilä siten, että keskelle tulee ytimeksi meltorautaa ja reunoille ja kuoreksi hiiletettyä kovaa terästä. Näin miekasta tulee oikeista kohdin kova ja silti ah niin taipuisa.
Taidon oppiminen voi viedä useamman sukupolven yritykset ja erehdykset, mutta homma on ihan opittavissa.
Muista ruoto, johon kahva kiinnitetään.

Säiläkirjoitettu miekka
Kuuluisien miekkapajojen sijaan voit säiläkirjoittaa vaikkapa nimesi. Säiläkirjoitettu miekka Kuva: Mikko Moilanen Miekka

Askel 5: Koska kyseessä on statusesine, liitä taontaprosessiin kirjainten ja merkkien upottaminen säilään. Jokainenhan haluaa miekan, jossa lukee vaikka MINNA ME FECIT, Minna teki minut. Tai jotain uskonnollista, kuten IN NOMINE DOMINI, Herran nimeen. Tai vaikka suosikkiyhtyeesi nimi. Motörhead olisi hyvä.
Mikäli valmistat miekan myyntiin, kannattaa suosia tunnettuja brändejä, kuten INGELRII tai ULFBERHT.
Tekniikoita on useita ja yhteistä niille on se, että pienikin lipsahdus pilaa koko muotoon taotun säilän. Jos näin käy, niin aloita kohdasta neljä uudelleen.

Askel 6: Muotoile juuri oikeassa lämpötilassa viisteet ja veriura. Oikean lämpötilan näet ahjossa kuumenneen metallin väristä ja tunnet takoessa, että miten metalli reagoi lyönteihin. Edelleen suosittelemme oppimismetelmäksi useamman sukupolven yritystä ja erehdystä.

Miekan karkaisu öljyssä ja öljypalo
Jos karkaiset öljyllä, varaa sammutuspeite käden ulottuville. Miekan karkaisu öljyssä ja öljypalo Kuva: Mikko Moilanen Miekka

Askel 7: Aja kisällit, perhe ja vieraat hankeen, sulje ikkuna ja ovet. Näin kukaan ei pääse näkemään salaisuuksista suurinta: karkaisua.
Lämmitä jälleen ahjossa leikkaavat osat juuri parahultaisiksi. Oikean hetken näkee metallin väristä.
Jäähdytä nopeasti öljyssä tai vedessä. Öljy jäähdyttää hieman hitaammin ja vesi faasimuutosenergian siivittämänä nopeammin.

Askel 8: Viimeistely. Teroita ja kiillota säilä käsipelillä. Tässä menee hermot, sillä epätasaisuuksien hinkuttaminen vie rutosti aikaa.
Kisällit ovat oiva apu ja voit itse hipsiä kievariin.
Käsittele säilä miedolla hapolla, jolloin säiläkirjoitus tulee esiin. Kirjaimet kun ovat mahdollisesti kerroksista terästä tai rautaa, jolloin ne värjäytyvät hapotuksessa hieman eri tavalla kuin muu säilä.
Asenna väistin, kahva ja ponsi. Niittaa ruodon päätä takomalla edellä mainitut osat tiukaksi paketiksi.

Tutkija Mikko Moilanen ja itse taottu viikinkiaikainen miekka.
Miekoista väitellyt ja itse miekkoja takova Mikko Moilanen korostaa viimeistelyn merkitystä. Niin auto kuin rautatiekin ovat miekkojen perillisiä. Tutkija Mikko Moilanen ja itse taottu viikinkiaikainen miekka. Kuva: Yle/Jari Vaara Miekka

Jos olet ammattilainen, selviät koko urakasta ehkä kuukaudessa. Jos aloitat puhtaalta pöydältä etkä lue ohjeita, kannattaa kaiken hoksaamiseen varata aikaa muutama tuhat vuotta. Ja paljon järviä ja soita.
Lopussa kuitenkin kiitos seisoo ja olet valmis hyökkäämään lähimpään luostariin. Nauti ja iloitse kättesi töistä vaikka munkin kera.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Kuvittelen/muistelen nähneeni norjalaisen jutun menneen ajan työkalujen valamisesta kiven puolikkaiden väliin hakatusta muotista johon kaadettiin sula metalli. Sit vaan muotti auki ja lyömävälinettä hiomaan. Untako?

Lähettänyt käyttäjä

Olipas hyvin kirjoitettu, asiapitoinen ja hauska juttu. Haluaisin tehdä myös savikiulun, jousen ja vaatteet helpoin askelin, lisää tällaista.

Lähettänyt käyttäjä

Entäs jousipyssy? Menisikö siinä vähän vähemmän kuin tuhat vuotta? :D Nyt kuitenkin tiedän kuinka miekka tehdään, sehän tässä oli tärkeintä, aloitan heti.

Lähettänyt käyttäjä

Raudan tai teräksen valaminen upokastekniikalla vaatii korkean lämpötilan, jota ei rauta-ajalla vielä Suomessa saatu aikaiseksi. Itämailla tuo taito oli hallittu jo pitkään, mutta täällä ei. Jos jotain on valettu, niin todennäköisesti pronssia. Siitä tosin taitetaan peistä, jos kielikuva sallitaan, että hallittiinko tämä lujaa terästä tuottava upokastekniikka ylipäätään Euroopassa tai ainakin milloin ja missä mitassa se hallittiin.

Uusien todisteiden valossa näyttäisi siltä, ettei kaikkia laadukkaita teräksiä tuotu idästä - esimerkiksi nykyisen Afganistanin alueelta - kauppamatkojen myötä. Esineiden korkea hiilipitoisuus saattaa selittyä sillä, että esimerkiksi nykyisen Britannian ja Saksan alueilla malmi on paikoin säiläteräksen valmistukseen hyvin sopivaa.

Lähettänyt käyttäjä

Miekanteossa voisi mallisuorituksen tehdä Strömsössä, siellähän tunnetusti asiat osataan. Jim Björni osaa kaikenlaisia muitakin miesten töitä, mikseipä häneltä syntyisi miekkakin?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.