Hyppää pääsisältöön

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.
Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975. Kuva: Yle kuvanauha, Yle/Arja Lento, Elävä arkisto 1975,Iltatähti,Yle Elävä arkisto

Vuonna 1975 Iltatähti-ohjelma tarjoili "rytmimusiikin rautaisannoksia" parhaimmillaan jopa kahdesti kuussa. Folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III ja Professori Pitkätukka.

Iltatähden kolmannelta vuodelta on tallella vain yksi kokonainen ohjelma, mutta kadonneita jaksoja on tätä artikkelia varten osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Joistakin lähetyksistä ei ole säilynyt mitään materiaalia. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Kevään 1975 aloitusjakson filmivieraisiin kuului mm. The Guess Who, jota suomalainen musiikkialan veteraani Johan "Mosse" Vikstedt haastatteli New Yorkissa.

Lähetyksen leijonanosuuden muodosti intensiivinen livetaltiointi Hurriganesin joulukuisesta keikasta Tavastia-klubilla. Oheisen koosteen loppuun on lisätty haastattelu, jossa Iltatähden toimittaja Mikko Alatalo tiukkaa, mihin yhtye oikein pyrki musiikillaan. Juttutuokiota ei ajettu alkuperäisessä ohjelmassa ilmeisesti kehnon äänenlaadun vuoksi.

Folkralleja ja viisukritiikkiä

Helmikuussa Iltatähtien lähetystahti tiheni kahteen kertaan kuussa, joskin ohjelma-aika samalla hieman lyheni noin tuntiin tai sen alle. Helmikuun ensimmäisen ohjelman (Iltatähti 23) päävieraana oli folkyhtye Cumulus, jonka osuus on nauhoitettu helsinkiläisessä Pub Britanniassa. Kokonaan on hävinnyt Alibi-klubilla tehty harvinainen livetallenne Kalevala-yhtyeestä, 1970-luvun helsinkiläisrockin merkittävästä instituutiosta.

Musiikkipoliittiset jutut hupenivat sarjasta vuoden mittaan lähes olemattomiin, mutta tässä helmikuisessa Iltatähdessä puhetta on vielä tarjolla paristakin aiheesta. Yleisradion euroviisutuottaja Erkki Pohjanheimo saa perustella, miksi Suomen loppukilpailuun pääsi karsintaerien parhaiden ohella myös poliittisen laululiikkeen keulakuvabändi Agit-Prop.

Mielipiteitä musiikkikirjojen julkaisemisesta kysellään kustantajilta ja toimittaja Ilpo Sauniolta, joka peräänkuuluttaa mm. perusteoksia maailman eri musiikkikulttuureista ja afroamerikkalaisesta populaarimusiikista. Haastattelujen lomassa nähdään työväenlaulaja Reijo Frankin jykevä esitys.

Onko Pihasoittajat tuumaillut sähköistystä, esimerkiksi lusikoiden tilalle sähkövatkainta?― Matti Rosvall Iltatähdessä

Folk-anti jatkui helmikuun toisessa lähetyksessä (Iltatähti 24), jonka pääesiintyjä oli Suomen euroviisukarsinnan voittajayhtye Pihasoittajat. Edustuskappale Viulu-ukko edusti bändin johtajan Kim Kuusen mukaan kuitenkin jo taakse jäänyttä tyyliä. "Rallit pitkästyttävät, nykyään pidämme musiikista, jossa on enemmän ideoita."

Samassa ohjelmassa nähtiin kevään ensimmäinen alueraportti, jonka aiheena oli Turun rock- ja jazzelämä. Katsauksesta on valitettavasti jäljellä vain Turku Big Bandin ja paikallisten rockbändien (Yellow, Kopra, Kaamos) haastatteluja.

Kadonneiden nauhoitusten osalta yksi harmillisimmista tapauksista on maaliskuun alussa lähetetetty jakso (Iltatähti 25), joka sisälsi mm. Dave "Isokynä" Lindholmin ja Tiitta Spoutin live-esiintymiset. Tallella olevilla nauhoilla Wigwam esittää kolme kappaletta vasta tulossa olevalta albumiltaan Nuclear Nightclub. Hillitymmän materiaalin tulkitsijaksi leimautunut Irina Milan monipuolistaa taiteilijakuvaansa rokkipitoisella käännösversiolla Paul Simonin biisistä Keep the Customer Satisfied.

Ihan päin helvettiä...― Maarit Iltatähti-haastattelustaan

Maaliskuun toisen jakson (Iltatähti 26) kotimainen päätähti Maarit Hurmerinta esittää energisesti kaksi Juice Leskisen tekstittämää kappaletta, joista kumpikaan ei kuulu hänen kaikkein tunnetuimpiin esityksiinsä. Haastattelussa nuori laulaja vastailee kysymyksiin ujosti mutta manailee jälkikäteen puheitaan. Työnauhalta on oheiseen videoon poimittu mukaan haastattelun jälkisetvintä ja uusiksi otettu vastaus.

Samassa lähetyksessä Maaritin kanssa nähtiin maaliskuinen konserttivieras, keyboardvetoinen brittiprogebändi Greenslade, joka oli Suomessa ilmeisen niukalti tunnettu. Edellisen vuoden euroviisuvoittajalta Abbalta kysellään kantaa Tukholmassa järjestettävään vaihtoehtoiseen viisufestivaaliin.

Ruotsin Euroviisujen aattopäivänä 21.3. Iltatähdellä oli vielä erikoislähetys, jossa puitiin koko viisuinstituution mielekkyyttä. Useimmat ohjelman haastateltavista arvostelivat kisojen prameutta ja musiikillista kapea-alaisuutta. Niiden katsottiin hyödyttävän lähinnä kaupallisia levy-yhtiöitä.

Viihdepäälikkö Aarre Elon mukaan Ylen TV1:ssä oli jo vakavasti harkittu, kannattiko jatkossa enää olla mukana. "Demokraattisten piirien" nimissä puhuvan Henrik Otto Donnerin mielestä yleisradioyhtiöiden ei tulisi harjoittaa musiikin kaupallistumista tukevaa toimintaa. Haastateltavina ovat myös mm. Tukholman Alternativfestivalin organisaattori Roger Wallis sekä tapahtuman suomalaisvieraisiin kuuluneen Agit-Propin puhemies Pekka Aarnio.

Jazzia, esipunkkia, huumoria ja tolppakenkiä

Iltatähden huhtikuun lähetyksistä ei ole jäljellä paljoakaan. Kokonaan on hävinnyt kuun puolivälissä televisioitu jakso, jossa ääneen pääsivät lahtelaiset rockbändit Valentino, Haikara, Amulet ja Cameo. Haikaraa lukuunottamatta bändeistä ei ole jäljellä muitakaan tv-tallenteita.

Huhtikuun alun "rautaisannos" (Iltatähti 3.4.1975) edusti tyylipuhtaasti ohjelmasarjan alkuaikojen moniarvoista linjaa. Marion Rungin ja ranskalaispoppari Claude Francois'n lisäksi kuultiin pitkästä aikaa kotimaista jazzia. Olli Ahvenlahden popjazzcombon Ateneum-sessiosta on säilynyt työnauha.

Sarjan seuraava osa (Iltatähti 30) esitettiin vapun johdosta poikkeuksellisesti keskiviikkona, ja poikkeuksellinen oli artistikombinaatiokin. Veltto Virtasen ja Mauri "Moog" Konttisen luotsaama raju ja ilkeä, monien myöhempien punkbändien esikuvakseen nimeämä Virtanen sai seurakseen Seitsemän Seinähullun Veljeksen huumoriorkesterin. Outoa yhdistelmää täydensi koomisen torvisoiton erikoisryhmä Retuperän WBK, jonka osuus ei ikävä kyllä ole säästynyt myöhemmille polville.

Ihmiset haluaa vaihtoehtoja, ettei se oo aina sitä iänikuista rockin jynkytystä.― Jouni Kesti Iltatähdessä

Varsinaisia harvinaisuuksia tarjosi toukokuun puolivälissä tullut ohjelma (Iltatähti 31), jonka kaikki musiikkinumerot ovat poikkeuksellisesti tallella. Torniolainen Battaglia voitti popyhtyeiden SM-kisan vuonna 1971 ja teki ensimmäisenä lappilaisena rockbändinä oman LP:n vuonna 1974.

Ohjelman toinen pohjoissuomalainen vieras on lähinnä oululaisen Express-yhtyeen soittajista koottu Kestapropos. Sen sähköisen avantgardejazzin omaleimaisen soundin tärkeä tekijä oli Juhani Sippolan viulu. Oheisen videon loppuun on lisätty yhtyeen johtajan Jouni Kestin haastattelu, jota ei ilmeisesti aikanaan sisällytetty itse ohjelmaan.

Kahdeksanhenkisessä Vetonaulassa oli mukana peräti neljä laulajaa. Vain yhden singlen levyttänyt helsinkiläisyhtye panosti soulahtavaan amerikkalaistyyliseen lauluyhtyemusiikkiin ja näyttäviin lava-asusteisiin, joihin kuuluivat koristeelliset leveälahkeiset haalarit ja tolppakorkokengät.

Skottiruuduista Professori Pitkätukkaan

Kesän korvalla Katso-lehti spekuloi jo Iltatähden ohjelman lakkauttamisella (Erkki Pälli: Sammuuko Iltatähti? Katso 22/1975). Tekijät kiistivät lopetushuhut mutta paljastivat, että osa aiemmin nähdystä aiheistosta siirrettäisiin uuteen Tasavallassa tapahtuu -makasiiniohjelmaan. Iltatähden budjetti pysyi edelleen pienenä, mutta kesäfestivaaleilta taltioitiin esityksiä, mikäli mahdollisuuksia tarjoutui. Suven 1975 festarivieraita esiteltiinkin sarjan elokuisessa jaksossa (Iltatähti 33).

Riihimäellä Riutan lavalla esiintyi kova listanimi, levy-yhtiön kokoama ja nimeämä The Rubettes, jonka tyyli oli nostalgista muistumaa 1950-luvun doowopista. Lappajärven Tulivuorirockia tähdittänyt tuore teinisuosikki Bay City Rollers kumoaa haastattelussaan ilkeämieliset huhut, joiden mukaan heidän hittinsä toistettiin keikoillakin nauhalta.

Näiden popidolien vastapainona oli tarjolla Ruisrockissa vieraillut juureva irkkukitaristi Rory Gallagher, jolta udeltiin mm. aikeista käsitellä Pohjois-Irlannin kriisiä lauluissaan. Ohjelman neljäs artisti oli romanidiiva Anneli Sari.

Hobbiteilla ja vastaavilla ei ole mitään tekemistä rockin kanssa.― Wilko Johnson Iltatähdessä

Syksyllä 1975 Iltatähden lähetyskerrat harvenivat noin kertaan kuussa. Kauden ensimmäinen ohjelma (Iltatähti 34) jatkoi kesän festivaalien sadonkorjuuta.

Yksi vuoden 1975 tärkeimmistä ulkomaisista bändivieraista oli Oulun Kuusrockia vanhakantaisella britti-r&b:llään ravisuttanut Dr. Feelgood. Kitaristi Wilko Johnson uskoo bändin suosion johtuvan yleisön kyllästymisestä progressiiviseen ja taiteelliseen rockiin: "Viimeiset viisi vuotta ihmiset ovat kuunnelleet typeriä syntikoita."

Feelgoodin kanssa samassa jaksossa nähtiin jokseenkin eri tyyliä edustavan Mahavishnu Orchestran johtajan John McLaughlinin pitkä haastattelu musiikista, päihteistä ja uskonasioista. Tallella on myös sovittajapariskunta Pirjo ja Matti Bergströmin haastattelu.

Kirjoitan paljon rakkaudesta, mutten välttämättä onnellisesta. Kuolemasta, urheilusta, juomisesta, tupakoinnista... kaikista lempijutuistani.― Loudon Wainwright III Iltatähdessä

Syyskuun toisen ohjelman (Iltatähti 35) päävieras oli Helsingissä kesällä esiintynyt satiirinen laulaja-lauluntekijä Loudon Wainwright III. Suomirockin maakuntakierros päättyi tällä erää kahden rovaniemeläisen bändin esittelyyn. Molemmat olivat yltäneet pop-yhtyeiden SM-kisan finaaliin, Trampas vuonna 1973, Arcticus vuotta myöhemmin. Viimemainitun ryhmän riveissä nähdään mm. kosketinsoittaja Jukka Hakoköngäs, joka soitti myöhemmin mm. Hectorin, Pave Maijasen ja Aki Sirkesalon orkestereissa ja teki pitkän uran Ylen musiikkituottajana.

Professori Pitkätukka on setä, joka pistää säären hetkumaan ja pyllyn heilumaan.― Mikko Alatalo Professor Longhairista

Lokakuussa Iltatähden tahti harveni, ja vajaan tunnin mittainen ohjelma ilmestyi ruutuun kerran kuussa tiistaisin. Lokakuun 21:ntenä päivänä lähetetty Iltatähti on vuoden 1975 ainoa kokonaisena säilynyt lähetys.

Tässä ohjelmassa rhythm and blues -veteraani Professor Longhair soittaa Tavastia-klubilla, ja iskelmätähti Markku Aro yllättää soul-artistina Uranus-yhtyeen kera. Filmivieraita ovat Procol Harum ja "pikkuhitlerviiksinen" Sparks. Musiikkipoliittisiin aiheisiin palattiin nyt pitkästä aikaa, kun Ruotsin tv ilmoitti jättävänsä seuraavat Euroviisut väliin perusteenaan kisojen "musiikillinen alamäki".

Vuoden lopussa Iltatähti panosti jälleen kotimaisin voimin tehtyyn folkiin ja lännenmusaan. Marraskuun ohjelmasta (Iltatähti 37) on säilynytkin vain Helsingin Natsalla tehty livetaltiointi, jossa espoolainen Vanha Isäntä soittaa kelttiläis-amerikkalaista perinnemusiikkia.

Kantriteema jatkui vuoden 1975 viimeisessä Iltatähdessä. Joulun aatonaaton ohjelman kotimaiset pääesiintyjät olivat Country Express ja Jussi Raittinen & Country Boys. Steel-kitaristi Roy Rabb esittelee katsojille erikoista instrumenttiaan. Raittinen puolestaan joutuu selittämään, kuinka "osallistuva vasemmistolainen" saattoi viihtyä countrymusan parissa, vaikka se usein oli poliittisesti vanhoillista tai jopa taantumuksellista.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Huom. Vain osa ohjelmista on säilynyt kokonaisina. Juonnot puuttuvat useimmista jaksoista.
Iltatähti 23.01.1975 Hurriganes: Blue Suede Shoes, Get On, Hey Groupie, Tallahassee Lassie, Roadrunner; Cumulus: Rosmariini. Haastateltavina The Guess Who (toimittaja Johan Vikstedt) ja Hurriganes, Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Elvis Presley, Geordie, The Guess Who, Van Morrison sekä Ateenan Valkoruusu.
Iltatähti 06.02.1975 Cumulus: I'm a Rover, Mikko Makkarainen, Bellman-potpuri, Juon kanssasi tuntematon ja Vanha juomalaulu; Reijo Frank: Halpa laulaja. Haastateltavina Erkki Pohjanheimo (Yle), Pentti Huovinen (Otava), Heikki Kääriäinen (Tammi), Ilpo Saunio, Anki Lindquist, Cay Karlsson ja Petri Hohenthal. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Kalevala, Johnny Nash ja Yellow.
Iltatähti 20.02.1975 Pihasoittajat: Viulu-ukko, Flikkain polska, Manalan neito. Haastateltavina Kim Kuusi (Pihasoittajat), Kalevi Kuosa (Turku Rock Festival), Tapio Pakkala ja Hannu Riikonen (Turku Big Band), Alarik Repo, Helge Koskela, Peter Stråhlman. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Turku Big Band, Kopra, Kaamos, Yellow ja Isokynä Lindholm.
Iltatähti 06.03.1975 Irina Milan: Kuoleman kultainen portti, En saa laulaa, Vain sinulle laulun tein; Wigwam: Freddie Are You Ready, Bless Your Lucky Stars, Kite. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Isokynä Lindholm, Tiitta Spout ja Abba.
Iltatähti 20.03.1975 Maarit: Hoida itses kuntoon, Kuolevat lehdet. Haastateltavina Maarit Hurmerinta, Björn Ulvaeus, Benny Andersson ja Greenslade. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Münchenin Kamarioopperan orkesteri ja Deep Purple, Abba, Greenslade ja Pihasoittajat.
Iltatähti 21.03.1975 Haastateltavina Aarre Elo, Lauri Karvonen, Rauno Lehtinen, Henrik Otto Donner, Pekka Aarnio ja Roger Wallis.
Iltatähti 03.04.1975 Olli Ahvenlahti Combo: Sandy, Breeze. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Claude Francois, Marion ja Haikara.
Iltatähti 17.04.1975 Materiaali kadonnut. Ohjelmassa ovat esiintyneet Valentino, Haikara, Amulet, Cameo, Anki ja Seitsemän seinähullua veljestä.
Iltatähti 30.04.1975 Virtanen: Elektroninen xtaasi, Harley-Davidson; Seitsemän Seinähullua Veljestä: Kaupungin rumin mies, Mikä puserossa pullottaa, Muuttunut oot siitä paljon, Hauska tappa vanha tuttu. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Roger Glover, Retuperän WBK, The Shadows, KC & the Sunshine Band, Pilot, Oscar, Rufus, Cliff Richard ja H.B. Barnum.
Iltatähti 15.05.1975 Vetonaula: Don't Be Fooled by the Name, Keeper of the Castle, Get Ready, Breakin' Up Is Hard to Do, Are You Man Enough; Battaglia: I Can't Dance, Kunhan hengailen vaan: Kestapropos: Syyskoleassa auringossa omenoita poimimassa, Lallin möyly. Haastateltavana Jouni Kesti. Ohjelmassa on lisäksi käsitelty Kari Lunnaksen tutkimusta poplehdistä.
Iltatähti 29.05.1975 Materiaali kadonnut. Ohjelmassa ovat esiintyneet mm. Anneli Sari ja Paula Koivuniemi.
Iltatähti 19.08.1975 The Rubettes: Juke Box Jive, Blue Moon; Anneli Sari: Romano choro, Kohtalon tiellä, Kasvot kertoo kaiken; Bay City Rollers: Shang-A-Lang, Bye Bye Baby; Rory Gallagher: Garbage Man, Take What I Want. Haastateltavina Rubettes, BCR ja Rory Gallagher (toimittaja Vesa Majanen).
Iltatähti 09.09.1975 Dr. Feelgood: She Does It Right, Roxette. Haastateltavina Dr. Feelgood, John McLaughlin, Pirjo ja Matti Bergström. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Paula Koivuniemi, Matti ja Pirjo Bergström ja Mahavishnu Orchestra.
Iltatähti 23.09.1975 Trampas: Päivän peili, Surun laulu; Arcticus: Tell Her She's Lovely, Flashback; Loudon Wainwright III: Say That You Love Me, Bicentennial Certainty, Clockwork Chartreuse. Haastateltavana Loudon Wainwright III.
Iltatähti 21.10.1975 Professor Longhair: Meet Me Tomorrow Night, Jambalaya, Ball Head, Going Home Tomorrow; Procol Harum: Pandora's Box; Uranus: Boogie on a Reggae Woman, What'd I Say; Sparks: Get in the Swing; Markku Aro & Uranus: Me And Mrs Jones. Haastateltavina Roland Eiworth, Lars Boberg, Peter Berggren, Sparks, Professor Longhair (toimittaja Vesa Majanen).
Iltatähti 25.11.1975 Vanha Isäntä: Farewell to Athenry, Arthur McBride, Mormon Breakdown, Going Down the Road Feeling Bad. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet America, Hurriganes, Erkki Junkkarinen ja Viktor Klimenko, Marion, Dr. Hook ja Country Express.
Iltatähti 23.12.1975 Country Express: Branded Man ja Jealous Heart; Jussi Raittinen & Country Boys: Syöpäsairaala, Luokkajuhla, Pitkä musta auto. Haastateltavina Jussi Raittinen, Börje Björkqvist, Roy Rabb. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Ronee Blakley, Haven Hamilton, Little Feat ja Rotox.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

Lue lisää:

Mikko Alatalo juontaa Iltatähteä vuonna 1975.

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi, kun käännerikas oikeudenkäynti eteni ja sai kokoajan oudompia piirteitä. Kansainvälisestikin suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Noita palaa elämään -elokuvan kansikuva (2016).

    Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Hasse Walli ja Hector H.E.C.-yhtyeen keikalla Iltatähdessä.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista.

  • Reijo Salminen ja Antti Korhonen Thilia Thalia Thallallaassa.

    Thilia Thalia Thallallaa

    Thilia Thalia Tallallaa viihdytti suomalaisia 80-luvulla.

    Letkeä teatterivisailu Thilia Thalia Tallallaa viihdytti suomalaisia tv-katsojia usealla tuotantojaksolla vuodesta 1982 alkaen.

  • Reijo Salminen Marko Gustafssonin haastattelussa.

    Visailutietäjä Reijo Salminen

    Visailujuontajalta kyseltiin neuvoja aamuöisissä puheluissa.

    Reijo Salmisesta tuli Thilia Thalia Thallallaan ansiosta koko kansan tietoviisas, jolta kyseltiin neuvoja aamuöisissä puheluissa.

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Tiina Pirhonen, Pirkka-Pekka Petelis, Aake Kalliala ja Pirjo Luoma-aho Hymyhuulissa (1987).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.