Hyppää pääsisältöön

Markuksen evankeliumi koki arvonnousun

Jeesus ristillä Kuva: Metropolitan Museum / Yle jeesus ristillä

Markuksen evankeliumia alettiin arvostaa historialliskriittisen tutkimuksen myötä.

- Pitkään kirkossa pidettiin Markuksen evankeliumia ikään kuin viimeisenä. Se oli vähäpätöisin, se oli lyhyin, siinä oli vähiten opetusta, eikä se antanut teologeille, tutkijoille ja kirkkokansalle niin paljon kuin muut evankeliumit.

- Mutta sitten, kun historialliskriittinen tutkimus alkoi ja tekstejä vertailtiin ihan tosissaan toisiinsa, niin päädyttiin hyvinkin yksimielisesti siihen, että Markuksen evankeliumi on se vanhin. Syntynyt ensimmäisenä, rakenteeltaan yksinkertainen ja sieltä puuttuu paljon sitä, mitä myöhemmin on lisätty, kertoo Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään.

- Sitten Markuksen evankeliumin luku 13 kertoo Jerusalemin temppelin hävityksen tapahtumista ja juutalaissodasta. Siinä Jeesuksen suuhun on pantu puhe, joka kirjoittajalle itselleen on ollut silloin tavalla tai toisella ajankohtainen. On päädytty siihen, että Markuksen evankeliumi on syntynyt vähän ennen tai vähän sen jälkeen kun Jerusalemin temppeli hävitettiin juutalaissodassa. Siis vuoden 70 vaiheilla, nelisenkymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kirjoituspaikaksi aika tavallisesti sanotaan Galileaa tai Syyriaa.

osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art Jeesuksen viimeinen ateria

Eksegetiikan tutkimusta Myllykoski valottaa pyydettäessä, niin että maallikkokin ymmärtää. – Näitä evankeliumeja voidaan tutkia alkuperäistekstejä lukemalla ja vertailemalla toisiin teksteihin. Näin on saatu selville, että Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään. Tämä on osoitettu aika hyvin ja vastaväitteet sille käsitykselle ovat heiveröiset, sanoo dosentti Matti Myllykoski.

Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari.

- Markuksen evankeliumi on kieleltään hyvin yksinkertainen ja nimenomaan luvun 13 tapahtumien kuvaus liittyy elimellisesti tilanteeseen, jossa Markus itse on elänyt. Evankeliumin 13. luvussa Jeesus on tullut Jerusalemiin ja järjestänyt mielenosoituksen temppelissä. Tätä pidetään autenttisena kohtauksena. Suurin osa tutkijoista ajattelee, että tässä Jeesus tulee Jerusalemiin ja tämä galilealaisen profeetan ja juudealaisen establishmentin ero tulee esiin. Jeesus kertoo, että Jumalan valtakunta on tulossa ja tämän temppelin aika on ohi, eli kaikki se vauraus, jonka ylipapit ovat kasanneet, menee. Siinä on selvä vastakkainasettelu.

- Kun Jeesus sitten istuu temppeliä vastapäätä Öljymäelle oppilaidensa kanssa, hän puhuu temppelin hävityksestä ja kuvaa lopun merkkejä pitkässä puheessaan. Tästä puheesta pystyy päättelemään, ettei se ole mitään suoraa raportointia siitä tilanteesta. Tämä ei ole historiallisesti autenttinen, mutta tämä kertoo sen, mitä kirjoittajan aika Jeesuksen jo nähtiin ennustaneen. Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari. Itse olisin taipuvainen uskomaan, että Markuksen evankeliumi on kirjoitettu aika pian sen juutalaissodan dramaattisen päättymisen jälkeen, kun roomalaiset tuhosivat koko Jerusalemin kaupungin ja juutalaisia kiellettiin astumasta sinne, toteaa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art jeesuksen ristin juurelta

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Miksi pitää julkaista tällaisia opuksia, jotka saattavat kyseenalaistaa toisten uskoa? Kaikki mikä ottaa pois Raamatun arvovaltaa, ja käsittelee sitä vain ''kirjoituksena'' on epäuskon tuottamista tälle ihmissukupolvelle. Raamattu on täysin totta, ja se ei muuksi muutu.

Lähettänyt käyttäjä

oma ymmärrys ei kaikkeen riitä. Minusta on vaan mielenkiintoista kun Raamatun asioita käsitellään monelta kulmalta. Niin kauan kuin ihminen tulkitsee ei lopullista totuutta voi löytää, on vain haparointia.

Lähettänyt käyttäjä

Mielenkiintoista kuunnella nyt, kun ajallaan ei tullut kuuneltua. Kiitos että Areenassa voi kuunnella jo menneitä ohjelmia. Haastateltava oli hyvä ja sujuvasanainen, ihan tekee mieli avata Markuksen evankeliumi ja lukea se.

  • Oikeus oikeuteen omalla kielellä

    Sinulla on oikeus saada tulkkausta, jos joudut oikeuteen

    Jos joutuu oikeuteen, niin se on aina hankala tilanne. Vieraalla maalla se on vielä vaikeampaa. Et todennäköisesti tunne maan käytäntöjä ja toimintatapoja. Kielitaidottomalle ongelmat ovat vielä suuremmat.

  • Arkisto on kansakunnan muisti

    Arkistoiminen muuttuu digitalisaation myötä

    Vuonna 1809 solmittu rauhansopimus määräsi muun muassa, että Suomea koskevat asiapaperit siirretään Tukholmasta Suomeen. Tämä hanke toteutui vuonna 1816 ja siksi joulukuun alussa vietettiin Suomen arkistolaitoksen 200-vuotisjuhlia.

  • Suomi kahden lipun välistä

    Jos kaikkea tätä ei olisi ollutkaan

    Löysin vuosia sitten SA-Kuva-arkistosta hienon kuvan. Siinä Natsi-Saksan hakaristilippu liehui Suomen valtion sinisristilipun rinnalla. Kuva pysäytti ja sai ajattelemaan kahta lukemaani kirjaa - ja isänmaata.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Tytti Parraksen Jojo aiheutti moraalipaniikin syksyllä 1968

    Lue Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjan taustat.

    Syksyllä 1968 Tytti Parraksen esikoiskirja Jojo aiheutti moraalipaniikin. Nainen lyö kirjailijaa laukulla päähän Tampereen Hämeenkadulla. Parraksen äiti ei puhu tyttärelleen vuoteen: luulevat vielä, että kirja on totta.

  • Otso Kantokorpi: Ylevien periaatteiden hintalappu?

    Pitäisikö taidetta tukea kysynnän mukaan?

    Taloustieteilijät osoittavat toisinaan kiinnostusta taiteen taloutta kohtaan. Yleensä pohdinnat ovat sellaisia, että niissä ymmärretään varsin vähän taiteen prosesseista. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Otso Kantokorpi pohtii taiteen rahoitusta.

  • Mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa? Avaruusromua 22.1.2017

    Suomalaisten äänien seurassa, paljon uutta ja yllättävää.

    ”Minua kiinnostavat äänet ja niiden muokkaaminen, äänenvärit ja (dis)harmoniat”. Näin kirjoittaa eräs suomalainen musiikintekijä. Samalla hän tulee kiteyttäneeksi aika monen musiikintekijän ajatuksen siitä, mikä musiikissa on kiinnostavaa, mikä tekee siitä kiinnostavaa. Tai oikeammin: mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa? Avaruusromussa ollaan suomalaisten äänien seurassa. Paljon uutta ja yllättävää musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.