Hyppää pääsisältöön

Markuksen evankeliumi koki arvonnousun

Jeesus ristillä
Jeesus ristillä Kuva: Metropolitan Museum / Yle jeesus ristillä

Markuksen evankeliumia alettiin arvostaa historialliskriittisen tutkimuksen myötä.

- Pitkään kirkossa pidettiin Markuksen evankeliumia ikään kuin viimeisenä. Se oli vähäpätöisin, se oli lyhyin, siinä oli vähiten opetusta, eikä se antanut teologeille, tutkijoille ja kirkkokansalle niin paljon kuin muut evankeliumit.

- Mutta sitten, kun historialliskriittinen tutkimus alkoi ja tekstejä vertailtiin ihan tosissaan toisiinsa, niin päädyttiin hyvinkin yksimielisesti siihen, että Markuksen evankeliumi on se vanhin. Syntynyt ensimmäisenä, rakenteeltaan yksinkertainen ja sieltä puuttuu paljon sitä, mitä myöhemmin on lisätty, kertoo Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään.

- Sitten Markuksen evankeliumin luku 13 kertoo Jerusalemin temppelin hävityksen tapahtumista ja juutalaissodasta. Siinä Jeesuksen suuhun on pantu puhe, joka kirjoittajalle itselleen on ollut silloin tavalla tai toisella ajankohtainen. On päädytty siihen, että Markuksen evankeliumi on syntynyt vähän ennen tai vähän sen jälkeen kun Jerusalemin temppeli hävitettiin juutalaissodassa. Siis vuoden 70 vaiheilla, nelisenkymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kirjoituspaikaksi aika tavallisesti sanotaan Galileaa tai Syyriaa.

osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta
osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art Jeesuksen viimeinen ateria

Eksegetiikan tutkimusta Myllykoski valottaa pyydettäessä, niin että maallikkokin ymmärtää. – Näitä evankeliumeja voidaan tutkia alkuperäistekstejä lukemalla ja vertailemalla toisiin teksteihin. Näin on saatu selville, että Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään. Tämä on osoitettu aika hyvin ja vastaväitteet sille käsitykselle ovat heiveröiset, sanoo dosentti Matti Myllykoski.

Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari.

- Markuksen evankeliumi on kieleltään hyvin yksinkertainen ja nimenomaan luvun 13 tapahtumien kuvaus liittyy elimellisesti tilanteeseen, jossa Markus itse on elänyt. Evankeliumin 13. luvussa Jeesus on tullut Jerusalemiin ja järjestänyt mielenosoituksen temppelissä. Tätä pidetään autenttisena kohtauksena. Suurin osa tutkijoista ajattelee, että tässä Jeesus tulee Jerusalemiin ja tämä galilealaisen profeetan ja juudealaisen establishmentin ero tulee esiin. Jeesus kertoo, että Jumalan valtakunta on tulossa ja tämän temppelin aika on ohi, eli kaikki se vauraus, jonka ylipapit ovat kasanneet, menee. Siinä on selvä vastakkainasettelu.

- Kun Jeesus sitten istuu temppeliä vastapäätä Öljymäelle oppilaidensa kanssa, hän puhuu temppelin hävityksestä ja kuvaa lopun merkkejä pitkässä puheessaan. Tästä puheesta pystyy päättelemään, ettei se ole mitään suoraa raportointia siitä tilanteesta. Tämä ei ole historiallisesti autenttinen, mutta tämä kertoo sen, mitä kirjoittajan aika Jeesuksen jo nähtiin ennustaneen. Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari. Itse olisin taipuvainen uskomaan, että Markuksen evankeliumi on kirjoitettu aika pian sen juutalaissodan dramaattisen päättymisen jälkeen, kun roomalaiset tuhosivat koko Jerusalemin kaupungin ja juutalaisia kiellettiin astumasta sinne, toteaa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta
osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art jeesuksen ristin juurelta
  • Arnold Böcklingin maalaus Odysseus ja Polyphemus

    Rankka retki kolmen tuhannen vuoden takaa

    Kaikkien seikkailutarinoiden isä on tietenkin Odysseia.

    Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän road movie -elokuviin asti.

  • Runoilija Ville Luoma-aho

    Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

  • Kolme suomuorakas -sientä

    Panetko painoa sanalle?

    Painotus jäsentää puhetta ja vaikuttaa myös merkitykseen.

    Suomuorakas, tuo syysmetsien sienikaunokainen, on meidän perheessä suo muo rakas - ihan tietoisesti, koska se kuulostaa hauskalta siten lausuttuna. Sanan väärin painottaminen voi toisinaan aiheuttaa vakavampiakin väärinymmärryksiä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Pietari K. kävi täällä -sarjan kuva, osa 10

    Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.

    Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!

    Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlat pitäisi keskeyttää sairauslomaan, sillä olemme pahanlaatuisen historiataudin vallassa. Postmoderni aikakausi ei tarkoita sitä, että historia olisi päättynyt. Halu verrata nykyaikaa menneisyyteen nimittäin vain kiihtyy. Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä -esseeseen!

  • Arnold Böcklingin maalaus Odysseus ja Polyphemus

    Rankka retki kolmen tuhannen vuoden takaa

    Kaikkien seikkailutarinoiden isä on tietenkin Odysseia.

    Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän road movie -elokuviin asti.

  • Kirjailija ja ohjaaja Reko Lundán katsoo nauraen kameraan.

    Luojan kiitos, Reko Lundán ehti paljon

    Osallistu Kirjojen Suomen lukupiiriin!

    Reko Lundánin uusi teos oli 2000-luvun alussa aina tapaus. Hän käsitteli näytelmissään ja romaaneissaan tavallista keskiluokkaa ja osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lundánin Rinnakkain luetaan Kirjojen Suomen kesän verkkolukupiirissä, jonka vetää toimittaja Maryan Abdulkarim.