Hyppää pääsisältöön

Hyppää kielikylpyyn ja lisää oppimisen iloasi

Tuukka-Omar ja Paavo puhuvat salakieltä.
Tuukka-Omar ja Paavo puhuvat salakieltä. Kuva: Tuukka-Omar ja Paavo puhuvat salakieltä. Kirjan kuvitus Jukka Lemmetty, kustantaja Tammi 2016. tuukka-omar ja superkielitaito

Kielitaito karttuu kuuntelemalla, puhumalla ja kysymällä. Lähes jokainen meistä omaksuu kieliä leikkimällä, kunhan siihen on tilaisuus ja tarve. Avoin mieli vierasta kulttuuria kohtaan lisää valmiuksia oppia ympäristössä puhuttua kieltä. Romaani Tuukka-Omar ja superkielitaito vie lasten maailmaan ja kielen oppimiseen.

Kirjaan on leivottu arabialaiseen kulttuuriin kuuluvat ainekset kuten yhteisöllisyys, vatsatanssi, mausteet, makeat jälkiruuat, anistee ja runsas puhe tehostetuin ilmein ja elein. Lisäksi kirjan lapset suhtautuvat ennakkoluulottomasti vieraaseen kulttuuriin.

Kirjailija Niina Hakalahden teksti on taattua laatua. Kirja on neljäs Tuukka-Omarista kertova romaani. Kirjailijan tavaramerkkejä ovat mm. hersyvä huumori, koomiset tilanteet, kutkuttava suomen kieli sekä helppolukuisuus.

Lapsi toimii tulkkina

Kirjan kaverukset, Tuukka-Omar ja Paavo keksivät hauskoja juttuja, joita kuvataan lapsen näkökulmasta värikkäin yksityiskohdin. Tuukka-Omarin äidinkieli on suomi ja isänkieli arabia. Hän on kasvanut kaksikielisyyteen ja tottunut siihen, että isä selittää arabiankieliset sanat, ellei hän ymmärrä niitä.

Poikien syyslomalla Tuukka-Omarin kotiin tulee syyrialaisia sukulaisia, jotka eivät puhu suomea. Amira-täti ja Naser-setä kiinnostavat kovasti Paavoa, jolle Tuukka-Omar tulkkaa eksoottista isänkieltään.

Pian kotikeittiöstä tulvii jatkuvasti ihania tuoksuja, sillä Amira-täti on erinomainen ruuanlaittaja ja vielä leipurikin.

- Saanko minä jäädä teille, kysyy Paavo innokkaasti. Nyt on syysloma ja täällä tuntuu leipomolta ja ulkomaalta.

Tuukka-Omar, Paavo, Amira-täti, Naser-setä ja Jaska-minipossu tanssivat.
Tuukka-Omar, Paavo, Amira-täti, Naser-setä ja Jaska-minipossu tanssivat. Kuva: Tuukka-Omar, Paavo, Amira-täti, Naser-setä ja Jaska-minipossu tanssivat. Kirjan kuvitus Jukka Lemmetty, Tammi 2016. tuukka-omar ja superkielitaito

Lapset kahden kulttuurin välissä

Tuukka-Omarin havainnot omasta kielitaidosta, tulkin roolista ja vieraan kielen puhumisesta ovat oivaltavia. Pojan identiteetti ja tunneside sukulaisiin vahvistuvat. Vierailun aikana Tuukka-Omar tutustuu sukulaisiinsa ja oppii arabialaisia sanontoja, lauluja ja tapoja. Syyrialainen Amira-täti tuoksuu ruualta, kanelilta ja sitruunalta.

Vaikka Tuukka-Omar ujostelee Amira-tädin käytöstä suomalaisessa ruokakaupassa, on hän hyvin ylpeä itsestään, että osaa puhua ja tulkata arabiaa.

Paavo ja tämän perhe suhtautuvat mutkattomasti, mutta uteliaasti arabialaiseen tapakulttuuriin, mutta myös syyrialaiset vieraat oppivat suomalaisia tapoja englannin avulla.

Kirja ei alleviivaa monikulttuurisuutta, vaan se näyttää miten luontevasti ja avoimesti lapsi tutustuu uuteen kieleen ja kulttuuriin, kun lapsi saa kasvaa ennakkoluulottomassa ja suvaitsevassa kodissa kuten Paavo.

Lapset oppivat kieltä leikkimällä

Kirjassa käytetään monta kieltä rinnakkain: keksittyä koodikieltä, suomea, arabiaa, elekieltä sekä jaskaa, joka on minipossu Jaskan röhkimäkieli.

Luovat lapset kehittävät omia mielikuvituksellisia kommunikaatiotapoja kuten Tuukka-Omar ja Paavo. Pojat kehittävät salaiseen koodikieleensä uusia taikasanoja ja merkkejä koko sukulaisvierailun ajan.
Myös aikuisten kannattaisi ottaa mallia lapsista, jotka oppivat leikkimällä paljon uutta.

Kirjan lopussa on tehtävä, joka kehottaa lukijaa kokeilemaan Tuukka-Omarin ja Paavon merkkikieltä. Innostus kielitaitoon voi alkaa jopa koodikielen opettelusta.

Lähde: Tuukka-Omar ja superkielitaito (Tammi, 2016)

Linkit
Kirjan tiedot ja arvostelu
Yle Tiede: Uskalla puhua vieraalla kielellä
Niina Hakalahden kotisivut

Testi: Osaatko vielä oppia uutta?

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • sota39-roolipeli Twitterissä

    Näin luot historiallisen roolipelin Twitteriin

    Itse luodut Twitter-hahmot herättävät historian henkiin.

    Mikäpä olisi tehokkaampi tapa opiskella kuin roolipelaaminen. Useissa kouluissa on käytetty mikroviestipalvelu Twitteriä elämykselliseen historian opiskeluun. Twitterissä on mahdollista luoda omia historiallisia hahmoja ja sijoittaa ne eri aikakausille keskustelemaan keskenään. Iitin lukion opettaja Matti Rantosen kokemusten mukaan Twitter motivoi historian opiskeluun.

  • Liitutaulu, jossa lukee Tervetuloa vanhempainiltaan

    Viisi vinkkiä vanhempainiltaan

    Taas vääränä päivänä! Vanhempainilta herättää tunteita

    Tänään vietetään Maailman suurinta vanhempainiltaa. Sen tavoitteena on innostaa kaikki Suomen vanhemmat mukaan koulumaailman muutokseen. Kotiväen kannattaa pysyä muutoksessa mukana. Kumoamme viisi tekosyytä olla osallistumatta.

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Lapset pelaavat Pikku Kakkosen uutta sovellusta tabletilla.

    Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Lapset pelaavat Pikku Kakkosen uutta sovellusta tabletilla.

    Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?

  • Oivi-oppija hahmo kurkkaa lappujen välistä

    Kymmenen tapaa olla oppimatta

    Oivi Oppija kokeilee keksimiään tapoja olla oppimatta.

    Oivi Oppija kokeilee kaikkia keksimiään tapoja olla oppimatta. Ne kaikki toimivat! Tänne on kerätty kaikki tarvittava materiaali oppimisprosessin tuhoamiseen - ja kaikki Oivin yritykset. Näillä eväillä ei ajattelu varmasti edisty, eikä oppiminen onnistu.

  • Vetkuttelun ABC

    Oletko sinäkin vetkuttelija?

    Vetkutteluko vaikeaa? Ehei!

    Vetkutteluko vaikeaa? Ehei! Tarvitaan juttu, joka pitäisi tehdä. Sitten vain homman hoitamisen sijaan aloitetaan puolen tusinaa epäoleellista sijaistoimintaa, joiden parissa kuluu se aika, joka jutun tekemiseen oli varattu.

  • Opi ja oivalla

    Eri aistit apuna oppimisessa

    Aistit apuna oppimisessa

    Oppiessamme käytämme kaikkia aisteja. Joissain tilanteissa joku aisti saattaa nousta tärkeämpään asemaan kuin muut aistit. Jotkut asiat muistaa parhaiten näkemällä, kuulo taas on tärkeässä roolissa esim. kielen oppimisessa ja musiikissa. On myös asioita, jotka oppii parhaiten tekemällä tai tuntemalla.

  • Nainen kuuntelee käsi korvalla

    Oppimiseen on paljon apuvälineitä

    Oppiminen vaatii joskus tavallista enemmän työtä.

    Oppiminen saattaa vaatia tavallista enemmän työtä, mutta vaivannäkö kannattaa. Oppimisen helpottamiseksi on kehitetty oivaltavia apuvälineitä. Eikä kannata unohtaa myöskään vanhoja kikkoja: esimerkiksi taskupeiliä voi käyttää apuvälineenä ääntämisen harjoittelussa.