Hyppää pääsisältöön

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: ”Lapset käyttävät aina valtaa, kun siihen tarjoutuu tilaisuus”

Lapsen hampaita pestään.
Lapsen hampaita pestään. Kuva: Yle, Petri Vilén hammasharja,lapsi

Pyörittääkö lapsesi perheenne sirkusta tai johtaako hän sinua kuin paraskin kapellimestari? Useimmat lapsen kasvattamiseen liittyvät kiperät pulmat ovat varsin arkisia ja liittyvät ihan tavalliseen elämään. Esitimme Jari Sinkkoselle kahdeksan vanhempia askarruttavaa kasvatuskysymystä.

1. Mitä tehdä, jos lapsi ei suostu yöpuulle?

– Lapset käyttävät aina valtaa, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. He vain jäävät itse ansaan, he eivät oikeasti haluakaan pyörittää sitä sirkusta. Lasten manipulatiivista käyttäytymistä ja vedättämistä ylläpitää se, että aikuiset lähtevät voimakkaasti tunteella mukaan. Ehkä paras tapa on viileä suhtautuminen ja ettei lähde siihen peliin.

– Jos on lapsen nukkumaanmenoaika ja lapsi on jo viety nukkumaan, ei lähdetä enää seurustelemaan. Ei tulla siihen vierelle ja viedä vettä ja milloin mitäkin. Lähdetään siitä, että ’sinä olet jo siellä sängyssä peiton alla enkä minä ala kanssasi käymään mitään show’ta’, neuvoo Sinkkonen.

Lapsi menossa nukkumaan.
Lapsi menossa nukkumaan. Kuva: Yle, Petri Vilén lapsi,nukkumaanmeno

2. Missä on lapsen oikea paikka nukkua?

– Olen tässä laupiaampi kuin joskus aikaisemmin. Täytyy aika herkällä korvalla ja silmällä katsoa, onko lapsi oikeasti hädissään ja peloissaan. Ennen kuin selviää syy siihen, miksi lapsella on niin kamalan ahdistunut tai pelästynyt olo, voi minun mielestäni vielä 10-vuotiaallekin tilapäisesti sijata vanhempien makuuhuoneeseen patjan, jolla lapsi saa nukkua jonkun aikaa.

– Yleisesti tietysti pyritään siihen - ja se myös lapsen oman itsetunnon ja pärjäämisen tunteen kannalta tärkeää - että hän kokee selviävänsä omassa sängyssään turvallisessa kodissa, jossa äiti ja isä ovat huutomatkan päässä, jos jotain oikeasti sattuu. Hän voi mennä herättämään vanhemmat, jos on nähnyt ihan hirveän painajaisen. Mutta siitäkin helposti tulee valtapeli ja siltä pitäisi välttyä, muistuttaa Sinkkonen.

Lasta peitellään nukkumaan.
Lasta peitellään nukkumaan. Kuva: Yle, Petri Vilén huone,nukkumaanmeno

3. Entä jos lapsi kieltäytyy syömästä?

– Siihen voi olla todella monia syitä. Ennen kuin päädytään vinkkityyppisiin ratkaisuihin, täytyisi olla ymmärrys siitä, mistä on kysymys. Jotkut lapset voivat oikeasti kokea karkean ruuan hyvin voimakkaasti, niin että tulee yökkäysrefleksi, silloin ei tietenkään pidä pakottaa. Lasta ei ylipäänsä pidä pakottaa syömään. Ei pidä mennä valtataisteluun, maanitteluun ja kaupankäyntiin ruuan kanssa.

– Jos lapsi on terve muksu, joka alkaa temppuilla ruuan kanssa eikä hänellä ole mitään pahoja allergioita eikä yliherkkyyksiä, kosketusyliherkkyyksiä tai muuta, silloin hänelle sanotaan: ”Ikävää, ettei maistu. Seuraavan kerran ruokaa on tarjolla neljän tai viiden tunnin kuluttua”. Vanha totuus, että suomalainen lapsi ei ruokalautasen ääreen näänny nälkään, pitää paikkansa. Seuraavalla tai viimeistään sitä seuraavalla kerralla ruoka taas maistuu, vakuuttaa Sinkkonen.

Lapsi syö muroja.
Lapsi syö muroja. Kuva: Yle, Petri Vilén lapsi,murot

4. Pitääkö herkkiä poikia karaista?

– Ei missään tapauksessa. Herkkien poikien vanhempien kannattaa miettiä, onko joitakin alueita, joissa heidän herkkä poikansa löytäisi yhteistä toisten poikien kanssa, ettei hän jää syrjään.

– Minä liputan sen puolesta, että myös pojat saisivat olla herkkiä ja harrastaa klassista musiikkia, kun se on ollut itselle niin kamalan tärkeää. Kauan sitten, kun olen itse ollut pikkupoika, ei sitä oppikoulussakaan hyvällä katsottu. Tuli lumipesuja ihan vaan siksi, että soitin huilua.

– Monet asiat ovat muuttuneet, mutta valitettavasti tämä ei ole muuttunut. Vieläkin kaiken maailman homottelua saavat kuulla nämä pojat, jotka eivät innostu perinteisistä joukkue- tai urheilulajeista vaan haluavat vaikkapa tanssia tai soittaa viulua. Moinen asenne joutaisi todella romukoppaan, Sinkkonen puuskahtaa.

Jari Sinkkonen
Jari Sinkkonen Kuva: Yle, Akuutti akuutti,jari sinkkonen

5. Jos vanhempi toivoo herkästä pojasta pelaajaa?

– Sillä edellytyksellä pojat mukaan, että he oikeasti ovat kiinnostuneita. Pitää katsoa sen pojan nassua, miltä se näyttää. Jos hän on itku silmässä lähdössä harkkoihin, niin ei hän sinne kuulu ja vanhempi tekee vain vahinkoa. Tällä on silloin oma agendansa, joka ei ole missään kosketuksessa pojan tarpeiden tai taipumusten kanssa, painottaa Sinkkonen.

6. Riitänkö yksinhuoltajana lapselleni?

– ‘The proof of the pudding is in the eating’ eli vanukkaan maun saa selville vain maistelemalla. Kannattaa olla mahdollisimman paljon jyvällä siitä, mitä omien lasten mielessä liikkuu ja miten he voivat. Ovatko he hyvällä mielellä, onko heillä kavereita ja millä mielellä he menevät päiväkotiin tai kouluun? Jos kaikki näyttää olevan kunnossa, ja palaute päiväkodista ja koulustakin on, että ’tosi kivat muksut teillä’, silloin voi sanoa että yksinhuoltajavanhempi riittää vallan mainiosti.

– Toki siinä on monia haasteita. On tärkeää, että aikuinen pitää huolta omasta aikuisuudestaan ja siitä, että hänellä on myös sellaisia menoja ja harrastuksia, joita ei jaeta lasten kanssa, Sinkkonen suosittelee.

Lelutoukka matolla.
Lelutoukka matolla. Kuva: Yle, Petri Vilén lelu,toukka

7. Onko vaarana, että yksinhuoltajavanhempi kiinnittyy liikaa lapseen?

– Sellainen vaara on olemassa. Myös se, että hän on riippuvainen lapselta tulevasta palautteesta siitä, ’olenko kiva?’. Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko Winnicott sanoi aikoinaan, että kun lapsi on toiselle vanhemmalle vihainen, voi hän säilyttää toisen rakastavana. Mutta kun on vain yksi vanhempi, on olemassa riski, että suhteesta tulee eräänlainen kiikkulauta. Aikuinenkin tarvitsee lapsen rakkautta ja hyväksyntää.

– Jos kyseessä ovat erovanhemmat, lapsi saattaa vedättää sanomalla, että haluaa isän luo, koska isän luona on paljon kivempaa. Äiti syyllistyy ja antaa periksi. Lapset ovat valtavan taitavia tässä, toteaa Sinkkonen.

8. Oikeuttaako nuoren murrosikä mihin tahansa käytökseen?

– Viime vuosina paljon esiin tullut ja myös tutkimuksissa hellitty ajatus on, että murrosikä on valtava kapinavaihe. Irtiottoon vanhemmista kuuluisi ties minkälaista kokeilua – rajua kännäämistä tai varhaisia seksikokeiluja.

– Nykykäsitys on toisenlainen. Näillä nuorilla, joilla on todella raju irtiotto, on usein turvattomia kiintymyssuhteita ja jotain on vinossa. Tämä ei tietenkään ole ehdotonta. Jotkut hyvinkin kiltit nuoret ykskaks repäisevät ilman, että erityisesti mikään on mennyt huonosti aikaisemmin, huomauttaa Sinkkonen.

– Hyvin rajua nuoruusikää ei pidetä enää normina, vaan jos nuori alkaa käyttää päihteitä tai tupakoida, nähdään se ongelmallisena ja nuorta potentiaalisesti haavoittavana. Mitä nuorempana aloittaa, sitä vaikeampaa on päästä myöhemmin irti.

Katso juttu

Asiantuntija: JARI SINKKONEN, lastenpsykiatri, lasten- ja nuorisopsykoterapeutti

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Lapselle voi kerran vettä viedä mukissa kun lapsi on jo sängyssään.

Se voi olla lapselle tärkeä turvallisuuden tarkastuspaikka ja välittämisen osoitus ja vesihörpyllä unen tulo ja hyvän yön toivotus.

  • Negatiivisesti ajatteleva kaipaa syliä

    Negatiivisesti ajatteleva kaipaa syliä

    Negatiivisesta ajattelutavasta voi oppia pois

    Negatiivinen ajattelu syö sekä omaa elämää että parisuhdetta. Kun kaikki näyttää synkältä, on vaikea heittäytyä luottamaan. Pessimistin keho on koko ajan hälytystilassa ja hän on valmiina seuraavaan katastrofiin. Virheitä etsiessään pessimisti alkaa nähdä niitä kaikkialla.

  • Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke nukkui 10 vuotta kemiallista unta

    Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke nukkui kymmenen vuotta kemiallista unta

    Unilääkkeiden vaarat

    Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke käytti työrytminsä vuoksi unilääkkeitä säännöllisesti lähes kymmenen vuoden ajan. Takuuvarma nukahtaminen oli elinehto, kun kello herätti töihin kolmelta yöllä viitenä päivänä viikossa. Professori, unitutkija Markku Partisen mukaan jatkuva unilääkkeiden käyttö on elimistölle haitallista. Pitkään jatkuneen unettomuuden syy tulisi aina selvittää.

  • Mies istuu sängyllä ja katsoo kameraan

    Suomalainen kansanterveys 100 vuotta

    Valistusvideoita suomalaisten terveydestä

    Miten meitä on valistettu terveyden merkityksestä ja sairauksien vaaroista halki Suomen 100 vuotiaan historian? Akuutin toimitus kävi läpi Ylen arkistojen aarteita ja tässä tulos.