Hyppää pääsisältöön

Nettiterapiassa eroon masennuksesta ja kipu haltuun

Kuvassa HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg
HYKSin Psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg Kuvassa HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg Kuva: Teija Peltoniemi jan-henry stenberg,nettiterapia,teija peltoniemi,Tiedeykkönen

Tutkimusten mukaan nettiterapiasta saa apua masennukseen, yleistyneeseen ahdistushäiriöön, paniikkihäiriöön ja alkoholin liikakäyttöön. Pian on saatavilla nettiterapiaa sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja jännittämiseen sekä bulimiaan. Myös lapsille ja nuorille on tulossa nettiterapiaa sosiaaliseen jännittämiseen. Tällaista ajasta ja paikasta riippumatonta etähoidon muotoa on saatavilla koko maassa. Palvelun tuottaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Pitkäaikainen kipu on vakava asia ja puolet siitä kärsivistä voi masentua. Siksi tarvitaan uusia keinoja kivun hallintaan. HYKSin kipuklinikalla kehitellään internetpohjaista kivunhallintapalvelua. Se avataan tämän vuoden lopulla.

Nettiterapioista suuri osa perustuu kognitiiviseen psykoterapiaan eli käsitykseen, että ihmisen ajatuksilla, tunteilla, fyysisillä tuntemuksilla on vaikutusta käyttäytymiseen. Masentuneella ihmisellä on usein uskomuksia, jotka vahvistavat masentunutta oloa. Tällainen ydinuskomukseksi kutsuttu ajatus voi esimerkiksi olla: ”minä en kelpaa”. Se johtaa helposti mustavalkoajatteluun tai yliyleistämiseen, mikä vahvistaa ajatusta: minä olen huono, kukaan ei välitä minusta. Ihminen alkaa eristäytyä ja positiiviset kokemukset jäävät saamatta.

Nettiterapiaa voi tehdä milloin ja missä vaan. Se ei ole psykoterapiaa vaikkapa videoyhteydellä.― psykologi Jan-Henry Stenberg

HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut alusta lähtien kehittelemässä nettiterapioita. Nettiterapiaa voi tehdä siis missä ja milloin vaan. Stenberg tähdentääkin eroa reaaliaikaiseen psykoterapiaan, jossa potilas ja terapeutti ovat videoyhteydessä toisiinsa. Nettiterapiassa tehdään tehtäviä, jotka tuovat esiin muun muassa ajatusvääristymiä. Tietoa nettiterapioista löytyy osoitteista mielenterveystalo.fi ja nettiterapiat.fi. Sieltä selviää muun muassa, miten hoitoon saa lähetteen. Palvelu on potilaalle ilmaista.

Stenbergin mukaan nettiterapia on tärkeä varsinkin psyykkisten häiriöiden alkuvaiheessa. Tietyt mielen ongelmat muuttuvat helposti pitkäaikaisiksi, ellei niihin puututa heti alussa vaikkapa lyhyt- tai nettiterapialla. Hankalien tilanteiden pelko johtaa välttelyyn, ja ongelmia vahvistava noidankehä alkaa olla valmis.

Mielen häiriöihin pitää puuttua heti alkuvaiheessa. Ne muuttuvat helposti pitkäaikaisiksi ongelmiksi.― HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg

Nettiterapiassa negatiiviset ajatusmallit tehdään näkyväksi ja kun ne on tunnistettu, niin on helpompi ryhtyä kokeilemaan, miten voisi toimia toisin. Minkälaista on mielekäs toiminta, joka muuttaisi kielteisiä ajattelutapoja? Onko mieliala parempi, kun on kävellyt ystävän kanssa ja jutellut siinä samalla – verrattuna siihen jos olisikin jäänyt kotisohvalle ja juonut olutta?

Pekka pääsi eroon masennuslääkkeistä nettiterapiassa

Viisikymppinen Pekka oli pitkään masentunut, mutta hän koki ettei hänen saamansa hoito johtanut mihinkään. Lääkärin ja psykoterapeutin vaihto johdatti hänet nettiterapiaan. Alussa Pekka oli epäileväinen palvelun suhteen. Hänestä tunteiden ja fyysisten tuntemusten kirjaaminen ylös tehtäväpäiväkirjassa oli jotenkin epäluontevaa. Muutaman kuukauden ajan Pekka ajatteli, että nämä asiat eivät koske häntä.

”Mutta kun mä pikkuhiljaa uskalsin luottaa siihen, mitä nettiterapiassa sanotaan. Onhan siellä taustalla pitkään tehtyä tutkimusta mielenliikkeistä, niin sitten uskalsin luottaa siihen”, muistelee Pekka nettiterapian alkuvaiheita. Hän ei enää jujuttanut itseään ja terapeuttiaan kirjoittamalla kissa-sanaa päiväkirjamerkintöihin, vaan alkoi aidosti miettiä mitkä olivat hänen ajatusvääristymiään ja miten niistä voisi päästä eroon.

Pekka tunnisti omakseen varsinkin yliyleistämisen. Hän luuli, että kaikilla muilla on raha-asiat hallinnassa mutta hänellä ei ole. Masentuneena on vaikeaa saada tehtyä niinkin yksinkertaisia asioita kuin vuokran maksaminen. Puolitoistavuotta nettiterapiaa teki näkyväksi masennusta lisäävät ajattelumallit, vaikkapa sen, että itsessä on aina vika. Nyt Pekka osaa tunnistaa ne ja pystyy muokkaamaan niitä. Hän on päässyt eroon masennuslääkkeistä.

Olen oppinut itsestäni ja ihmisyydestä paljon. Olen oppinut sellaista, mitä viisikymppinen ei yleensä koskaan kohtaa. Masennus ja siitä toipuminen pakottaa siihen.― Pekka

”Olen oppinut itsestäni ja ihmisyydestä paljon. Olen oppinut sellaista, mitä tavallinen viisikymppinen ei koskaan kohtaa. Masennus ja siitä toipuminen pakottaa siihen”, summaa Pekka ja jatkaa. ”Toisaalta suhtaudun masennukseen niin, että nyt oireet ovat poissa ja voihan se tulla uudelleen, mutta tämän kokemuksen perusteella osaan puuttua siihen aikaisemmin”.

Pelosta ja välttelystä altistumiseen, ikävien asioiden sietoon

Jos sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivä ihminen menee ahdistavaan tilanteeseen, niin hän luulee, ettei hän pysty olemaan siinä. Tosiasiassa ahdistus alkaa laskea pikkuhiljaa, kun tilanteeseen vain menee ja altistuu sille. Tavallaan ihminen alkaa sietää tilannetta.

”Välttely lyhyellä tähtäimellä johtaa ahdistuksen vähenemiseen, mutta pitkällä tähtäimellä se johtaa pelkokynnyksen kasvamiseen ja riman nousemiseen yhä korkeammalle”, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.

Ihminen saadaan motivoitua kognitiiviseen psykoterapiaan perustuvassa nettiterapiassa siihen, ettei hän enää välttele pelottavia tilanteita, vaan potilas asteittain kokeilee sellaisia tilanteita ja hän alkaa sietää hankalia asioita. Tälla tavalla harjoitellen oireet vähenevät huomattavasti, tietää kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

Kivun seurannaisvaivat kuriin nettiterapiassa

Myös kivunhallintaan kehitellään internetpohjaista ohjelmaa. Vaivaahan pitkäkestoinen kipu monia ihmisiä, ja heikentää elämänlaatua. Australiassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa on nettiterapioita kivun hallintaan. Psykologi Teemu Miettinen on kehittämässä suomalaista ohjelmaa, joka perustuu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan.

”Pitkäkestoinen kipu on ihmiselle todella kuormittava ongelma, Kivun lisäksi tulee muutakin kuormitusta. Moni voi kärsiä uniongelmista, stressitaso nousee, jopa mieliala laskee”, muistuttaa psykologi Teemu Miettinen. ”Nämä kivun seurannaisongelmat lisäävät kipua ja huonontavat elämänlaatua. Nettiterapiat ja kivunhallintaohjelmat pyrkivät antamaan lisätaitoja kivun ympärille kasaantuvien ongelmien selättämiseen”, sanoo Miettinen.

Kuvassa psykologi Teemu Miettinen HYKSin kipuklinikalta
Psykologi Teemu Miettinen Kuvassa psykologi Teemu Miettinen HYKSin kipuklinikalta Kuva: Teija Peltoniemi kipu,krooninen kipu,nettiterapia,teemu miettinen,teija peltoniemi,Tiedeykkönen

Kivunhallintalo.fi –palvelu avautuu HUSissa vuoden loppupuolella. Aluksi ihmiselle tarjotaan tietoa pitkäaikaisesta kivusta ja minkälaisin keinoin sitä voisi itse koettaa lieventää. Esimerkiksi rentoutus, syvähengitys ja tietoisuutaitojen harjoittelu voivat vähentää kipukokemusta. Myöhemmin palveluun on tulossa tehtäviä; päiväkirjamaisia oiretarkasteluja, ajatusmallien ja käyttäytymisen yhteyden tunnistamista. Potilas tulee tietoiseksi siitä, mitkä tekijät laukaisevat kivun. Terapeutti antaa palautetta harjoituksista ja kannustaa potilasta tutkimaan tilanteita, joissa kipua on esiintynyt. Uusien hallintakeinojen avulla kivun vuoksi vältettyjä tilanteita voidaan ehkä taas pienin askelin kokeilla.

HYKSin Kipuklinikan psykologin Teemu Miettisen mukaan internetpohjaisten kivunhallinohjelmien vaikuttavuutta on tutkittu, ja tulokset ovat lupaavia.

Kipupotilaiden ahdistuneisuus väheni, mieliala koheni ja toimintakyky parani.― psykologi Teemu Miettinen

”Kipupotilaiden ahdistuneisuus väheni, mieliala koheni ja toimintakyky parani. Eli nämä keskeiset kipupotilaan tilaa kuvaavat mittarit kohenivat.” kertoo Teemu Miettinen. Myös kiputasokin lieveni. Koonnissa oli mukana 15 tutkimusta. Ihmiset siis pystyivät nettiterapaian jälkeen tekemään enemmän niitä asioita, joita olivat tehneet ennen pitkäaikaista kipua tai he löysivät uusia aktiviteetteja, jotka tuottivat iloa elämään.
Esimerkki australialainen kivunhallintasivusto

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.