Hyppää pääsisältöön

Nettiterapiassa eroon masennuksesta ja kipu haltuun

Kuvassa HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg
HYKSin Psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg Kuvassa HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg Kuva: Teija Peltoniemi jan-henry stenberg,nettiterapia,teija peltoniemi,Tiedeykkönen

Tutkimusten mukaan nettiterapiasta saa apua masennukseen, yleistyneeseen ahdistushäiriöön, paniikkihäiriöön ja alkoholin liikakäyttöön. Pian on saatavilla nettiterapiaa sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja jännittämiseen sekä bulimiaan. Myös lapsille ja nuorille on tulossa nettiterapiaa sosiaaliseen jännittämiseen. Tällaista ajasta ja paikasta riippumatonta etähoidon muotoa on saatavilla koko maassa. Palvelun tuottaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Pitkäaikainen kipu on vakava asia ja puolet siitä kärsivistä voi masentua. Siksi tarvitaan uusia keinoja kivun hallintaan. HYKSin kipuklinikalla kehitellään internetpohjaista kivunhallintapalvelua. Se avataan tämän vuoden lopulla.

Nettiterapioista suuri osa perustuu kognitiiviseen psykoterapiaan eli käsitykseen, että ihmisen ajatuksilla, tunteilla, fyysisillä tuntemuksilla on vaikutusta käyttäytymiseen. Masentuneella ihmisellä on usein uskomuksia, jotka vahvistavat masentunutta oloa. Tällainen ydinuskomukseksi kutsuttu ajatus voi esimerkiksi olla: ”minä en kelpaa”. Se johtaa helposti mustavalkoajatteluun tai yliyleistämiseen, mikä vahvistaa ajatusta: minä olen huono, kukaan ei välitä minusta. Ihminen alkaa eristäytyä ja positiiviset kokemukset jäävät saamatta.

Nettiterapiaa voi tehdä milloin ja missä vaan. Se ei ole psykoterapiaa vaikkapa videoyhteydellä.― psykologi Jan-Henry Stenberg

HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut alusta lähtien kehittelemässä nettiterapioita. Nettiterapiaa voi tehdä siis missä ja milloin vaan. Stenberg tähdentääkin eroa reaaliaikaiseen psykoterapiaan, jossa potilas ja terapeutti ovat videoyhteydessä toisiinsa. Nettiterapiassa tehdään tehtäviä, jotka tuovat esiin muun muassa ajatusvääristymiä. Tietoa nettiterapioista löytyy osoitteista mielenterveystalo.fi ja nettiterapiat.fi. Sieltä selviää muun muassa, miten hoitoon saa lähetteen. Palvelu on potilaalle ilmaista.

Stenbergin mukaan nettiterapia on tärkeä varsinkin psyykkisten häiriöiden alkuvaiheessa. Tietyt mielen ongelmat muuttuvat helposti pitkäaikaisiksi, ellei niihin puututa heti alussa vaikkapa lyhyt- tai nettiterapialla. Hankalien tilanteiden pelko johtaa välttelyyn, ja ongelmia vahvistava noidankehä alkaa olla valmis.

Mielen häiriöihin pitää puuttua heti alkuvaiheessa. Ne muuttuvat helposti pitkäaikaisiksi ongelmiksi.― HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg

Nettiterapiassa negatiiviset ajatusmallit tehdään näkyväksi ja kun ne on tunnistettu, niin on helpompi ryhtyä kokeilemaan, miten voisi toimia toisin. Minkälaista on mielekäs toiminta, joka muuttaisi kielteisiä ajattelutapoja? Onko mieliala parempi, kun on kävellyt ystävän kanssa ja jutellut siinä samalla – verrattuna siihen jos olisikin jäänyt kotisohvalle ja juonut olutta?

Pekka pääsi eroon masennuslääkkeistä nettiterapiassa

Viisikymppinen Pekka oli pitkään masentunut, mutta hän koki ettei hänen saamansa hoito johtanut mihinkään. Lääkärin ja psykoterapeutin vaihto johdatti hänet nettiterapiaan. Alussa Pekka oli epäileväinen palvelun suhteen. Hänestä tunteiden ja fyysisten tuntemusten kirjaaminen ylös tehtäväpäiväkirjassa oli jotenkin epäluontevaa. Muutaman kuukauden ajan Pekka ajatteli, että nämä asiat eivät koske häntä.

”Mutta kun mä pikkuhiljaa uskalsin luottaa siihen, mitä nettiterapiassa sanotaan. Onhan siellä taustalla pitkään tehtyä tutkimusta mielenliikkeistä, niin sitten uskalsin luottaa siihen”, muistelee Pekka nettiterapian alkuvaiheita. Hän ei enää jujuttanut itseään ja terapeuttiaan kirjoittamalla kissa-sanaa päiväkirjamerkintöihin, vaan alkoi aidosti miettiä mitkä olivat hänen ajatusvääristymiään ja miten niistä voisi päästä eroon.

Pekka tunnisti omakseen varsinkin yliyleistämisen. Hän luuli, että kaikilla muilla on raha-asiat hallinnassa mutta hänellä ei ole. Masentuneena on vaikeaa saada tehtyä niinkin yksinkertaisia asioita kuin vuokran maksaminen. Puolitoistavuotta nettiterapiaa teki näkyväksi masennusta lisäävät ajattelumallit, vaikkapa sen, että itsessä on aina vika. Nyt Pekka osaa tunnistaa ne ja pystyy muokkaamaan niitä. Hän on päässyt eroon masennuslääkkeistä.

Olen oppinut itsestäni ja ihmisyydestä paljon. Olen oppinut sellaista, mitä viisikymppinen ei yleensä koskaan kohtaa. Masennus ja siitä toipuminen pakottaa siihen.― Pekka

”Olen oppinut itsestäni ja ihmisyydestä paljon. Olen oppinut sellaista, mitä tavallinen viisikymppinen ei koskaan kohtaa. Masennus ja siitä toipuminen pakottaa siihen”, summaa Pekka ja jatkaa. ”Toisaalta suhtaudun masennukseen niin, että nyt oireet ovat poissa ja voihan se tulla uudelleen, mutta tämän kokemuksen perusteella osaan puuttua siihen aikaisemmin”.

Pelosta ja välttelystä altistumiseen, ikävien asioiden sietoon

Jos sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivä ihminen menee ahdistavaan tilanteeseen, niin hän luulee, ettei hän pysty olemaan siinä. Tosiasiassa ahdistus alkaa laskea pikkuhiljaa, kun tilanteeseen vain menee ja altistuu sille. Tavallaan ihminen alkaa sietää tilannetta.

”Välttely lyhyellä tähtäimellä johtaa ahdistuksen vähenemiseen, mutta pitkällä tähtäimellä se johtaa pelkokynnyksen kasvamiseen ja riman nousemiseen yhä korkeammalle”, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.

Ihminen saadaan motivoitua kognitiiviseen psykoterapiaan perustuvassa nettiterapiassa siihen, ettei hän enää välttele pelottavia tilanteita, vaan potilas asteittain kokeilee sellaisia tilanteita ja hän alkaa sietää hankalia asioita. Tälla tavalla harjoitellen oireet vähenevät huomattavasti, tietää kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

Kivun seurannaisvaivat kuriin nettiterapiassa

Myös kivunhallintaan kehitellään internetpohjaista ohjelmaa. Vaivaahan pitkäkestoinen kipu monia ihmisiä, ja heikentää elämänlaatua. Australiassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa on nettiterapioita kivun hallintaan. Psykologi Teemu Miettinen on kehittämässä suomalaista ohjelmaa, joka perustuu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan.

”Pitkäkestoinen kipu on ihmiselle todella kuormittava ongelma, Kivun lisäksi tulee muutakin kuormitusta. Moni voi kärsiä uniongelmista, stressitaso nousee, jopa mieliala laskee”, muistuttaa psykologi Teemu Miettinen. ”Nämä kivun seurannaisongelmat lisäävät kipua ja huonontavat elämänlaatua. Nettiterapiat ja kivunhallintaohjelmat pyrkivät antamaan lisätaitoja kivun ympärille kasaantuvien ongelmien selättämiseen”, sanoo Miettinen.

Kuvassa psykologi Teemu Miettinen HYKSin kipuklinikalta
Psykologi Teemu Miettinen Kuvassa psykologi Teemu Miettinen HYKSin kipuklinikalta Kuva: Teija Peltoniemi kipu,krooninen kipu,nettiterapia,teemu miettinen,teija peltoniemi,Tiedeykkönen

Kivunhallintalo.fi –palvelu avautuu HUSissa vuoden loppupuolella. Aluksi ihmiselle tarjotaan tietoa pitkäaikaisesta kivusta ja minkälaisin keinoin sitä voisi itse koettaa lieventää. Esimerkiksi rentoutus, syvähengitys ja tietoisuutaitojen harjoittelu voivat vähentää kipukokemusta. Myöhemmin palveluun on tulossa tehtäviä; päiväkirjamaisia oiretarkasteluja, ajatusmallien ja käyttäytymisen yhteyden tunnistamista. Potilas tulee tietoiseksi siitä, mitkä tekijät laukaisevat kivun. Terapeutti antaa palautetta harjoituksista ja kannustaa potilasta tutkimaan tilanteita, joissa kipua on esiintynyt. Uusien hallintakeinojen avulla kivun vuoksi vältettyjä tilanteita voidaan ehkä taas pienin askelin kokeilla.

HYKSin Kipuklinikan psykologin Teemu Miettisen mukaan internetpohjaisten kivunhallinohjelmien vaikuttavuutta on tutkittu, ja tulokset ovat lupaavia.

Kipupotilaiden ahdistuneisuus väheni, mieliala koheni ja toimintakyky parani.― psykologi Teemu Miettinen

”Kipupotilaiden ahdistuneisuus väheni, mieliala koheni ja toimintakyky parani. Eli nämä keskeiset kipupotilaan tilaa kuvaavat mittarit kohenivat.” kertoo Teemu Miettinen. Myös kiputasokin lieveni. Koonnissa oli mukana 15 tutkimusta. Ihmiset siis pystyivät nettiterapaian jälkeen tekemään enemmän niitä asioita, joita olivat tehneet ennen pitkäaikaista kipua tai he löysivät uusia aktiviteetteja, jotka tuottivat iloa elämään.
Esimerkki australialainen kivunhallintasivusto
  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • mies VR-laseissa

    Estääkö pahoinvointi virtuaalitodellisuuden yleistymisen?

    VR-maailma ei ehkä sovi ihmisille, joita oksettaa bussissa.

    Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussin kanssa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan. Kävin jokin aika sitten virtuaalitodellisuuteen liittyvässä tilaisuudessa, jossa yritykset esittelivät sovelluksia ja pelejä. Vaeltelin innostuneena yritysten pöytien ääressä ja uppouduin virtuaalimaailmoihin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Tiede

  • Sombrero-galaksi M 104

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • Grafiikka suhtautumisesta hoivarobotiikkaan

    Kyselymme: hoivarobotteihin suhtautuminen epäilevää - miehet suopeampia

    Ylen Hoivorobottikyselyn tulokset

    Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.