Hyppää pääsisältöön

Homo sapiensin aika käy vähiin

Historioitsija Yuval Noah Harari
Historioitsija Yuval Noah Harari Kuva: Rami Zarnegar historioitsija,ihminen,ihmiset (suku)

Historioitsija Yuval Noah Hararin mukaan ihminen on geeniteknologian ja tekoälyn myötä astumassa uuteen evoluution vaiheeseen. Samalla kun ihminen lähestyy kuolemattomuutta, on edistyksen tarkoitusta etsittävä historiasta uusin keinoin, sanoo Suomessa vieraillut Harari.

Jerusalemin heprealaisen yliopiston professori Yuval Noah Harari on kerännyt innostuneen seuraajakunnan populaarihistoriaa lähestyvällä otteellaan. Hänen verkkoluentonsa ihmislajin historiasta ovat keränneet valtavia yleisöjä sekä hänen kotimaassaan Israelíssa että ympäri maailmaa.

Oxfordin yliopistossa väitellyt Harari huomasi tarpeen laajalle maailmanhistorialliselle näkemykselle opettaessaan maailmanhistorian peruskurssia Jerusalemissa.

Monet tieteen juhlituimmista saavutuksista tehtiin ponnisteluissa eurooppalaiselle maailmanvalloitukselle― Y.N. Harari

- Opiskelijoille ei opeteta riittävästi historian perusasioita: mitä on raha, tai mitä on uskonto tai kapitalistinen järjestelmä. Ja juuri nämä asiat kiinnostavat opiskelijoitani eniten. Ei pidä juuttua pieniin yksityiskohtiin, kuka oli milloinkin kuninkaana ja niin edelleen. Täytyy saada laaja kuva kaikista tärkeimmistä kehityskuluista ihmiskunnan historiassa, Harari sanoo.

Hararin esikuviin kuuluu brittihistorioitsija Jared Diamond, jonka 1997 ilmestynyt teos Tykit, taudit ja teräs (Guns, Germs & Steel) osoitti, että on mahdollista nivoa yhteen talouden, politiikan ja kulttuurin näkökulmat yhdeksi suuremmaksi kertomukseksi.

- Aikaisemmin akateemisella uralla sain mielikuvan, että tieteilijänä ja historioitsijana täytyy keskittyä pieniin yksityiskohtiin. Voit kirjoittaa kirjan Waterloon taistelusta, tai Napoleonista, tai Suomen taloushistoriasta 1800-luvun lopulla. Jared Diamond sai minut tajuamaan, että kirjan voi tehdä maailmanhistoriasta, uskonnoista tai vaikka ihmislajin kehityksestä, Harari muistelee.

Harari penää historioitsijoilta perehtymistä myös biologiaan.

- Ihmiset ovat eläimiä ja monet meidän haluistamme, vaistoistamme ja sosiaalisista tarpeistamme ovat yhteisiä muiden eläinten, etenkin sosiaalisten nisäkkäiden, kanssa. Jos tämän kysymyksen sivuuttaa, on mahdotonta ymmärtää oikeastaan mitään politiikasta, taloudesta tai yhteiskunnasta.

Toisaalta alalla esiintyy Hararin mukaan myös turhankin puristisia näkemyksiä evoluution merkityksestä historian selittäjänä.

- On otettava huomioon myös kulttuuriset, uskonnolliset ja ideologiset näkemykset. Ylipäätään on tärkeää ottaa huomioon näkemyksiä sekä biologiasta että humanistisista tieteistä, Harari sanoo.

Voisiko homo sapiens muunnella itsensä sukupuuttoon?

Homo sapiens on saavuttanut tieteen ja tekniikan alalla paljon. Sapiens osaa korjata siltoja, kehittää taloutta ja ennen kaikkea parantaa itseään lääketieteellisesti ja geneettisesti. Yuval Noah Hararin mielestä me nykyihmiset edustamme viimeisiä homo sapiens –sukupolvia.

- Yleinen arvio on, että 200 vuoden päästä meitä sapienseja ei enää ole. Käytämme uusia teknisiä mahdollisuuksia päivittääksemme itsemme aivan toisenlaisiksi olennoiksi. Ihmiskeho, aivot ja DNA alkaisivat näin muuttua niin, että parissa vuosisadassa meidät korvaavat aivan toisenlaiset olennot, Harari sanoo.

Miten onnellisuutta tai kärsimystä mitataan, se on avonainen kysymys. Mutta on tärkeää keskustella tästä

Hänen mukaansa tulevaisuuden ihmiset eroavat homo sapiensista aivan samalla tavalla kuin me nykyihmiset eroamme neandertaleista – kehitys on vain paljon nopeampaa.

- Käytämme uusia teknisiä mahdollisuuksia päivittääksemme itsemme aivan toisenlaisiksi olennoiksi. Tämän mahdollistaa geneettinen ohjelmointi sekä aivojen ja tietokoneiden yhdistäminen.

Homo sapiens syrjäytti neandertalinihmiset noin 30 000 vuotta sitten älykkyydellä ja myös häikäilemättömyydellä. Miksi näin ei voisi tapahtua myös sapiensille tulevien superihmisten toimesta?

Harari ei kuitenkaan maalaile kauhukuvia, vaan kääntää katseen historiantutkimuksen pariin. Hän uskoo, että ihmisen on etsittävä tarkoitustaan entistä voimakkaammin omasta menneisyydestään. Erääksi keskeiseksi kysymykseksi hän nostaa onnellisuuden tutkimuksen.

– Useimmat historiankirjat koskevat valtaa ja hallitsijoita. Mutta paljon vähemmän on kysytty, miten nämä valtasuhteet vaikuttivat ihmisten onnellisuuteen tai kärsimykseen. En usko, että ilman onnellisuuden käsitteen tutkimista voisimme ymmärtää tärkeimpiä asioita historiasta, Harari toteaa.

Historioitsijat voivat pohtia esimerkiksi, tekikö maatalous tai teollinen vallankumous ihmisistä todella onnellisempia tai vauraampia.

– Miten onnellisuutta tai kärsimystä mitataan, se on avonainen kysymys. Mutta on tärkeää keskustella tästä. Vain sitä kautta voimme todella ymmärtää, mistä olemme tulossa ja mihin olemme menossa, Harari sanoo.

Tekikö oma pelto ihmisestä onnellisen?

Yuval Noah Hararin kirjoittama Sapiens ilmestyi hiljattain suomennettuna. Teos on kiehtova matka ihmiskunnan historiaan. Samalla se sisältää hurjia väitteitä ihmiskunnan historian keskeisistä vaiheista. Eräs niistä liittyy maatalouden yleistymiseen reilut 10 000 vuotta sitten. Hararin mielestä kun maatalous ei tehnyt elämästä rikkaampaa vaan kurjempaa.

Näin hän väitettään perustelee: ihminen eli tuhansien vuosien ajan varsin mukavaa elämää metsästäjä-keräilijänä. Ruokavalio koostui marjoista, sienistä ja lihasta. Maanviljelyn yleistymisen myötä ihminen alkoi sen sijaan käyttää kaiken aikansa kyntämällä peltoja, kylvämällä siemeniä, kantamalla vettä ja suojelemalla viljelyksiä.

- Voi kysyä, oliko voittajana tässä ihminen vai vehnäkasvi? Vehnä levisi kaikkialle maailmaan ja sai ihmisen palvelemaan omia tarkoituksiaan. Lisäksi ihmisen elämästä tuli rajoitetumpaa ja ravinnosta yksipuolisempaa, Harari sanoo.

Hararin mielestä ihmisen historian tutkimuksessa on korostettu liiaksi homo sapiensin ja liian vähän muiden lajien merkitystä. Kaikki kehitys ei ole edistystä.

- Maatalouden vallankumous oli turmiollista myös ihmisen mielelle, olihan tämä tottunut vaeltelemaan vapaana. Ihmiskeho ei ollut tottunut raskaisiin tehtäviin, kuten kanaalien kaivamiseen ja jatkuvaan veden kantamiseen, Harari sanoo.

Tältä pohjalta hän asettaa kyseenalaiseksi ihmisen aseman historian ”voittajana”.

Historioitsija Yuval Noah Harari. Henkilökuva
Historioitsija Yuval Noah Harari. Henkilökuva Kuva: Rami Zarnegar / Bazar Kustannus henkilökuva,historia,historioitsija

Tiede sai paljon kolonialismilta

Harari vetää monessa kohtaa mutkat suoriksi, mutta juuri se tekee hänen esitystavastaan helposti lähestyttävän. Teoksen kiinnostavimpia kohtia on esitys tieteen ja kolonialismin yhteydestä.

Tieteellinen vallankumous alkoi noin 500 vuotta sitten. Ihminen siirtyi kohti modernia aikaa myöntämällä vähitellen, ettei kaikki tietämisen arvoinen löytynytkään pyhistä kirjoituksista. Keskiajalla myös tieteenharjoittajat perustivat usein lähtöoletuksensa Raamatun tai Koraanin luomaan maailmankuvaan.

- Tästä esimerkkinä toimii Kolumbus, joka oli monella tapaa keskiajan henkinen perillinen. Kuolemaansa saakka hän piti mahdottomana, että voisi olla olemassa manner, jota ei mainita Raamatussa. Nimensä Amerikka saikin Amerigo Vespuccilta, joka ei löytänyt uutta maailmaa ensimmäisenä, mutta oli valmis avaamaan mielensä sille mahdollisuudelle, ettei kaikki tietämisen arvoinen olekaan vielä tiedossa, Harari sanoo.

Eurooppalaisen eivät olisi valloittaneet maailmaa ilman tieteen apua. Imperialistit halusivat ymmärtää paremmin valloittamiaan maita ja uusiksi alamaisiksi liitettyjä kansalaisiaan.

– Nykytieteilijät eivät halua tätä ajatella, mutta monet tieteenalat olisivat jääneet kokonaan kehittämättä ilman imperialistien tukea. Monet tieteen juhlituimmista saavutuksista tehtiin ponnisteluissa eurooppalaiselle maailmanvalloitukselle, Harari sanoo.
Hyvänä esimerkkinä tieteen ja kolonialismin liitosta toimii Charles Darwinin tieteellinen ura.

- Kun Darwin matkusti Tulimaahan ja Galapagos-saarille, keräsi hän suuren osan siitä datasta, jonka pohjalta myöhemmin muodostui evoluutioteoria. Mutta tutkimusmatkan tarkoitus oli sotilaallinen ja sen rahoitti britti-imperiumin laivasto, joka halusi tutkia Etelä-Amerikan rannikoita tulevia sotia varten, Harari muistuttaa.

Ilman laivaston kutsua olisi koko evoluutioteoria olisi saattanut jäädä kehittämättä.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

"Kaikki kehitys ei ole edistystä."
"Tältä pohjalta hän asettaa kyseenalaiseksi ihmisen aseman historian ”voittajana”."

Nämä ovat ihan hyviä ja päteviä lausahduksia, mutta eikö tutkija itse ymmärrä että nämä ovat arvolausahduksia.

"Kun Darwin matkusti Tulimaahan ja Galapagos-saarille, keräsi hän suuren osan siitä datasta, jonka pohjalta myöhemmin muodostui evoluutioteoria. Mutta tutkimusmatkan tarkoitus oli sotilaallinen ja sen rahoitti britti-imperiumin laivasto, joka halusi tutkia Etelä-Amerikan rannikoita tulevia sotia varten, Harari muistuttaa.

Ilman laivaston kutsua olisi koko evoluutioteoria olisi saattanut jäädä kehittämättä."

Nämä taas eivät ole arvolausahduksia ellei kyseessä ole niiden totuusarvo tai hypoteesi siitä mitä olisi saattanut olla tapahtumatta.

Historian tapahtumissa on kyse tapahtumien sarjasta, usein lähes satunnaisesta sellaisesta jotka yhtä aikaa kuitenkin tapahtuessaan johtavat poikkeuksellisiin jatkotapahtumiin. Sitä samaahan kulut evoluutiossa edustavat ennen kuin tulkitsemme näitä tapahtumina esimerkiksi merkitsemällä "voittajia" jne.erilaisilla arvolauseilla.

Lähettänyt käyttäjä

Olen samaa mieltä. maatalouden keksiminen ei tehnyt ihmistä onnellisemmaksi vaan se teki ihmisestä maaorjan. Kun aikoinaan aloittelin maanviljelyä niin aavistelin, että nyt taisi vapaus loppua, nyt 40v myöhemmin voin sanoa, että aavistus oli oikea. Voi tietysti puhua vapaasta talonpojasta ja väittää, että koneethan ne nykyään työt tekee. Totuus on kuitenkin, että me olemme maaorjia, koneorjia ja rahaorjia.
Maatalous on kuitenkin mahdollistanut väestöräjähdyksen, kaupunkikulttuurien synnyn, tieteen kehityksen ja laajamittaisen sodankäynnin. Onko kehitys sitten hyvä asia, onko se tehnyt ihmisistä onnellisempia ja vapaampia. Jokainen voi miettiä kohdallaan, onko onnellinen, onko orja vai vapaa.
Kehitys on mahdollistanut sen, että ihmiset voivat lisääntyä lähes rajattomasti ja elävät puolta vanhemmaksi mitä metsästäjä keräilijät elivät.
Ihmisen kehityksen haittapuolia on se,että tämän planeetan muut lajit ja eliöt joutuvat maksamaan siittä kovan hinnan, siis kuolemaan sukupuuttoon.
Tulevaisuuden maailma näyttää auvoiselta, koko planeetta on pelkkää viljelysmaata,(mitä nyt siellä täällä muutama suojelualue/reservaatti eläimille) robotit viljelevät maan ja kuljettavat elintarvikkeet kaupunkeihin. Kaikki ihmiset asuvat kaupungeissa, tekevät jotakin hirmu tärkeää työtä ja ovat onnellisia ja yltiösuvaitsevaisia toisiaan kohtaan.
Mahtaneenko sekään vielä riittää, vai pitääkö lähteä vielä etsimään onnellisuutta toisista aurinkokunnista, rakentamaan uusille planeetoille siirtokuntia/kaupunkeja, niin ja tietysti lisääntymään rajattomasti.

Lähettänyt käyttäjä

Aikansa lapsi tutkijakin. Etsii onnellisuudelle määrettä. Onnellisuus-käsite lienee astunut kuvaan samoin kuin romanttisen rakkauden, vasta viimeaikoina perustarpeiden joukkoon? Onnellisuuden käsite vaihtelee: joskus se on lämmin vehnäleipä. Evoluutio karsii ääripäät omilla keinoillaan. Kultainen keskitie jää eloon. Se sisältää kärsimyksen ja onnellisuuden vaihtelun loppuun asti. Näin olen kuullut. En voi tietää. Toivon maanviljelijälle samaa vapauden ja onnellisuuden kokemisen mahdollisuuksia kuin kaikille meille muillekin. Kirjallisuus? Saippuakuplien puhaltelu?

Lähettänyt käyttäjä

Aivan säälittävää hölinää.Jokainen näkee mitä Euroopassa ja lähialueilla tapahtuu.Miljoonat ovat jo jättäneet ja vielä useammat tulevat jättämään kotinsa lähivuosina.Jos lisäksi huomioidaan ilmaston nopea muutos lieveilmiöineen,Euroopan/koko maailman ja sitä kautta myös koko ihmiskunnan tilanne tulee muuttumaan radikaalisti jo muutamien vuosien kuluessa.Kymmenien vuosien päähän on aivan turha tehdä minkäänlaisia ennusteita.

Lähettänyt käyttäjä

Yuval Noah Harari mm: "-Yleinen arvio on, että 200 vuoden päästä meitä sapienseja ei enää ole."

Mä: On varmaankin huomattavasti yleisempää olla nykyrotumme kannalla vielä todella pitkään seutaavan 200 vuoden jälkeenkin.

Harari: "Käytämme uusia teknisiä mahdollisuuksia päivittääksemme itsemme aivan toisenlaisiksi olennoiksi. Tämän mahdollistaa geneettinen ohjelmointi sekä aivojen ja tietokoneiden yhdistäminen."

Mä: Jonkinlainen bittivirustartunta voisi saastuttaa lajimme, mutta lienee meidän nykylainen aitoa elämää kunniottava kantamme kannattelee kantaamme aitoina bioihmisinä.

Mä: Halvemmat sairaus- ja henkivakuutuksetkaan tuskin kääntävät kantaamme, kantamme vastaiseksi. Komposiitti- ja kyborgilajit voisivat kyllä eriytyä valtalajistamme lähinnä kokeiluina keinoelimillään, joidenkin uskalikkojen toimesta.

Mä: Eiköhän pääosin keskitytä evoluution mukaiseen järkevään kontrolloituun kehittymiseen, jolla kyllä riittää vielä kehittymisen sarkaa, kun myös muitakin elimiä, eikä vain ihoa, osataan kohta kasvattaa jokaisen omilla geeneillä.

Harari: "Homo sapiens syrjäytti neandertalinihmiset noin 30 000 vuotta sitten älykkyydellä ja myös häikäilemättömyydellä. Miksi näin ei voisi tapahtua myös sapiensille tulevien superihmisten toimesta?"

Mä: Milloin on todettu, että neandertalinihmiset olisivat olleet vähemmän älykkäitä, pärjäsivät paratiisia karummassa ympäristössä, kuten mekin nyt. Monien meidän Afrikan ulkopuolisten kansojen geenistössä on myös neandertalinihmisten geenistöä. - Onkohan myös "heprealaisella" Yuval Noah Hararilla, - kiinnostaneeko häntä selvittää?

JOONAS TURUNEN: "Harari ei kuitenkaan maalaile kauhukuvia, vaan kääntää katseen historiantutkimuksen pariin. Hän uskoo, että ihmisen on etsittävä tarkoitustaan entistä voimakkaammin omasta menneisyydestään."

Mä: Aika "heprealaisia" ovatkin Historioitsija Yuval Noah Hararin käsitykset ja uskomukset.

Mä: Onhan hänen esittämässään varmaan myös ihan faktaakin, mutta mm. kun hän ihan itse uskoo, "että ihmisen on etsittävä tarkoitustaan entistä voimakkaammin omasta menneisyydestään", hän ilmaisee varsin raadollisen epätieteellisesti kyvyttömyytensä aitoon laaja-alaiseen tieteelliseen näkemykseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.