Hyppää pääsisältöön

Kuinka #Titanicilla tehtiin ja kenen tarinoihin hahmot perustuivat

Henkilöitä #Titancilla
Henkilöitä #Titanicilla-projektissa Henkilöitä #Titancilla Kuva: Annukka Palmén-Väisänen #titanic

#Titanicilla on twitterissä toteutettu roolipeli, jossa tarjosimme ihmisille mahdollisuuden kokea, minkälaista on lähteä paremman elämän toivossa siirtolaiseksi Amerikkaan 1900-luvun alussa. Ja miltä tuntuu, kun unelmat uppoavat meren pohjaan. Livetarina toteutettiin 104 vuotta Titanicin uppoamisen jälkeen kehottamalla seuraajia lunastamaan lippu Titanicille.

Tosipohjaisia ja fiktiivisiä henkilöitä

Henkilöitä #Titanicilla-projektiin loivat Ylen lisäksi myös yhteistyölukiot sekä yksityishenkilöt. Kun fiktiivisten hahmojen lisäksi mukaan luetaan vielä yksityishenkilöt, jotka lähtivät "matkalle" omalla twitterpofiilillaan, henkilögalleriasta muodostui laaja - täysin fiktiivisistä matkalaisista tosipohjaisiin. Yle Historiatiimin luomista henkilöistä lähinnä oikeata, 1900-luvun alussa elänyttä ihmistä, on Titanicilta myöhästynyt laulajatar Lempi Jokela. Lempi on hänen tarinaansa käsikirjoittaneen Sini Sovijärven isoisotäti. Koska Sovijärvellä on Lempistä tallella arkistomateriaalia, niin päätimme, että Lempi Jokela olkoot Lempi Jokela -nimellä myös #Titanicilla, vaikka Lempin reagointi perustuikin henkilön oletettavaan ajattelumaailmaan.

Helmi Juurakko Titanicin edustalla
Helmi Juurakko Titanicin edustalla #titanic

Projektissa keskushenkilöksi muodostunut Helmi Juurakko pohjaa Oulaisista alunperin kotoisin olleeseen, Ylistarosta 18-vuotiaana Amerikkaan Titanicilla lähteneeseen Anna Turjaan. Vaikka meillä oli Annasta käytössä hänestä tehty haastattelu sekä jonkin verran muuta arkistomateriaalia, päädyimme silti nimeämään #Titanicilla matkaavan nuoren neidin Helmi Juurakoksi. Näin annoimme hänelle mahdollisuuden muodostua omaksi henkilökseen, joka kuitenkin lähtökohtaisesti vastasi Pohjanmaalta lähteneen nuoren naisen arkkityyppiä.

Elin ja Pekka Hakkarainen
Elin ja Pekka Hakkarainen #titanic

Pariskunta Karl ja Tilda Myyri pohjaavat Helsingissä asuneeseen Elin ja Pekka Hakkaraiseen. Pekan tavoin Karl menehtyi turmayönä kun taas Elin säilyi hengissä kuten Tildakin. Yksi lähdön syy pariskunnalle oli se, että Pekka pelkäsi joutuvansa Venäjän armeijaan. Esikuvansa Pekan helsinkiläisyys näkyi Karlin tavassa tviitata niin, että hän käytti 1900-luvun Helsingin slangia.

Titanicin keittiöstä työpaikan saaneella Emil Kelolla ei ole suoraan suomalaista esikuvaa, vaan henkilö pohjaa useisiin kuvauksiin Titanicin miehistön työskentelystä ja laivan ruokahuollosta. Vaikka Titanicin miehistössä ei dokumenttien mukaan ollut suomalaisia, niin täysin poissuljettua se ei teoriassa ole. Laivalle värvättyjen kansallisuudeksi merkittiin usein värväyspaikkakunta, mikä Emilin kohdalla on Southampton.

Yhteistyössä lukioiden kanssa

#Titanicilla-projektiin osallistui alusta lähtien kolme lukiota, Lapuan, Iitin ja Kuopin IB-lukio. Lukioiden luomat henkilöt olivat fiktiivisiä, paitsi Kuopion IB-lukion englanniksi tviittaama teollisuusmagnaatin rouva Margaret Brown. Lapuan lukion käsikirjoittama tviittaama Panuloiden perhe, äiti, neljä poikaa ja lapsenlikka Selma Riihivuori sekä isä Jack otti sukunimensä Titanicilla matkustaneesta eteläpohjalaisesta Panuloiden perheestä. Vaikka hahmot olivat fiktiivisiä, alkuperäinen sukunimi säilytettiin, sillä Panuloiden tarina on niin tuttu että sukunimen vaihtaminen olisi tuntunut keinotekoiselta. Alkuperäisten Panuloiden tapaan myös Lapuan lukion Panulat menehtyvät onnettomuudessa.

Iitin lukio toi Titanicille kolme erilaista henkilöä, varastamalla vahingossa lipun saaneen Johannes Vuotilaisen,"leveemmän leivän" perässä Amerikkaan lähteneen Juhani Hiltusen ja 1. luokassa matkustaneen, suomenruotsalaisen papintyttären Ida-Sofia Rosblomin.

Lapuan lukion oppilaat: Annika Hiipakka, Anni Alakoskela, Jenna Övermark, Suvi Suokko ja Iina Lempiäinen
Lapuan lukion oppilaat: Annika Hiipakka, Anni Alakoskela, Jenna Övermark, Suvi Suokko ja Iina Lempiäinen Kuva: Jaana Holma #titanic

Martta Panulaa tviitanneet Lapuan lukion oppilaat: Annika Hiipakka, Anni Alakoskela, Jenna Övermark, Suvi Suokko ja Iina Lempiäinen

Nuo mainiot kanssatviittaajat

Roolipeli ei olisi roolipeli ilman roolipelaajia. Ihmiset matkustivat #Titanicilla sekä historiallisten roolihahmojen muodossa että täysin omana itsenään. 104 vuoden takaan henkiin heräsi mm. 63-vuotias aluperin jalasjärveläinen teräsmummo Hedwig Turkula.

Sekä Helmiä riiannut, 17-vuotias muonamiehen poika Ensio Palola.

Historiallisten henkilöiden lisäksi roolipeliin osallistui tai ehkä tviittaamisen myötä ajautui useita ihmisiä. Jos jollekin heistä antaisimme kunniamainnin niin, se voisi olla ilotyttöä #helminnäytelmäkerho:ssa esittänyt
Rauni Pyykkönen.

Roolipelimaailman luonti

Jotta #Titanicilla olisi mahdollisimman todenomainen, loimme autenttista todellisuutta Amerikan Matin, Amerikan kirjeiden ja Rajat sulki twittertilien kautta. Matkustajia ohjeistanut ja englanninopetusta antanut Amerikan Matti perustuu mm. Matti Väänäsen Opas Amerikkaan -kirjaan. Teos on tyyppiesimerkki 1900-luvun alussa siirtolaiseksi Amerikkaan lähteville suunnatuista oppaista.

Matti Väänänen: Opas Amerikaan
Matti Väänänen: Opas Amerikaan Kuva: YLE #titanic

Amerikan kirjeitä perustuu Siirtolaisinstituutin siirtolaiskirjeiden kokoelmaan. Kirjeiden kautta halusimme välittää kuvan amerikansuomalaisten oloista, jotka eivät 1800-1900-luvun taiteessa olleet aina kovinkaan auvoiset.

Rajat sulki kuvaa 1900-luvun alun henkistä ilmapiiriä, johon kuului varsin voimakkaat nationalistiset piirteet. Rajat sulki -tviitit perustuvat suoraan kiihkoisänmaalisiin kirjoituksiin, joita julkaisiin eri muodoissaan 1900-luvun alussa.

Mystinen jäävuori

Jäävuori #Titanicilla
Jäävuori #Titanicilla Kuva: YLE #titanic

Ajatus jäävuoresta virisi, kun selvitimme Titanicin kanssa kolaroineen jäävuoren liikkeen todennäköiset koordinaatit. Kun päätimme esittää jäävuoren matkan kohti Titanicin reittiä, aloimme miettiä, mitä tämä hyytävä hahmo voisi "ajatella"? Jotain ajatonta, jotain filosofista ja niinpä sitten syntyi filosoiva Jäävuori, jonka ajattelun pohjalle teimme myös testin.

Oliko livetarina käsikirjoitettu?

Kyllä ja ei. Ylen ja lukioiden luomien henkilöiden tarinat oli pääpiirteissään käsikirjoitettu, mutta varsinainen käsikirjoitus syntyi yhdessä "roolipelaajien" kanssa. Tarina kulki käytännössä vuorokaudet ympäriinsä.

Dialogi synnytti matkan varrella ajatuksia erilaisista tapahtumista, joissa promoottorina toimi keskushenkilö Helmi Juurakko. Utopiasosialismiin ihastunut Helmi järjesti mm. twitternäytelmän, #helminnäytelmäkerho, jossa livenäyteltiin Matti Kurikan näytelmää Aili, johon Palolan Enska teki julisteen.

Missä kaikkialla tarinaa kuljetettiin

#Titanicilla-projektille perustettiin verkkosivu, jonka kautta oli sekä mahdollisuus seurata tarinan etenemistä, että tutustua siihen liittyvään lisämateriaaliin, mm. Panuloiden ajatuksiin matkasta.

#Titanicilla oli päätili twitterissä. Tämä kaikkitietävä kertoja sekä kertoi päätarinaa, että retviittaisi muiden henkilöiden ajatuksia.

Yle Historian facebook-tili valjastettiin #Titanicilla projektin ajaksi. Se toimi ennen kaikkea tiedotuskanava.

#Titanicilla instagram-tilille kerättiin projektiin liittyvät kuvat mahdollisimman helposti katsottavaksi.

#Titanicilla-projektia oli mahdollisuus seurata myös englanniksi twitterissä

Tekijätiimi:

Jenni Stammeier/Helmi Juurakko, Anna Turja -dokumentin toteutus
Karoliina Koivula/Tilda Myyri, #Titanicilla-Instagram
Leo Kosola/Karl Myyri, Titanicilla-päätili, Yle Historia #Titanicilla-facebooksivu
Anita Grönlund/Emil Kelo
Sini Sovijärvi/Lempi Jokela
Jukka-Pekka Heiskanen/Amerikan Matti, jäävuori, Titanicilla-päätili, Yle Historia #Titanicilla-facebooksivu, Titanicin uutisten käsikirjoittaja
Outi Kortelainen/Amerikan kirjeitä
Pekka Savolainen/Rajat Sulki, Titanicin uutisten lukija
Mertsi Murmann/#Livetitanic
Annukka Palmén-Väisänen/grafiikka, profiilikuvat
Katariina Hirvonen/Tildan ja Karlin piirrokset, Anna Turja -dokumentin kuvitus
Pentti Männikkö/Anna Turja -dokumentin käsikirjoitus ja äännisuunnittelu
Teijo Niemi/Anna turja -dokumentin leikkaus
Tuottaja Seija Aunila

Lapuan lukio:
Opettaja Jaana Holma
Annika Hiipakka, Anni Alakoskela, Jenna Övermark, Suvi Suokko ja Iina Lempiäinen/Martta Panula
Satu Suokko, Eveliina Riihimäki, Enni Kangas ja Emilia Kaitalahti/Selma Riihivuori
Saana Yli-Muilu, Maiju Panula, Kirsi Kivilahti ja Laura Kangaskoski/Aukusti Panula
Jaakko Ellilä, Juho Turja, Joose Mustonen, Taavetti Korpela/Yrjö Panula
Marianne Välkkilä, Eveliina Yli-Hemminki, Sofia Berg ja Veera Rantavaara/Väinö Panula
Emma Kangas, Heidi Takala ja Iida Perälä/Taneli Panula
Hannu Korpela, Riina Kujanpää ja Evita Mäntynen/Jack Panula

Iitin lukio:
Opettaja Matti Rantonen
Antti Hippeläinen/Juhani Hiltunen
Emma Loikala, Miia Tuominen, Alisa Suppala/Ida-Sofia Rosblom
Eetu Järvi, Visa Heino, Rasmus Fors/Johannes Voutilainen

Kuopion IB-lukio:
Opettaja Suvi Tirkkonen
Inkeri Poikolainen ja Aino Korhonen/Margaret Brown

  • Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Belka ja Strelka kävivät avaruudessa ennen Juri Gagarinia

    Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Neuvostoliitto laukaisi vuonna 1957 maata kiertävälle radalle ensimmäisen tekokuun Sputnikin. Kuukausi Sputnikin jälkeen avaruuteen ammuttiin Laika-koira, joka oli ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Länsimaissa Laikan kohtalosta oltiin hyvin huolissaan, ja vaikka neuvostoliittolaiset uskottelivat muuta, Laika kuoli pian raketin ampumisen jälkeen stressiin ja kuumuuteen.

  • Valtaa hansalaiva -lautapeli

    Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä tammikuussa 2017 pelattuun, keskiajan Itämerelle sijoittuneeseen nettiroolipeliin. Lautapeliä voivat pelata muutkin kuin nettipeliin osallistuneet.

  • Rautakauden ihmisen leposija

    5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Neljä kotimaista kirjailijaa

    Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Titanicilla

#Titanicilla

  • Henkilöitä #Titancilla

    Kuinka #Titanicilla tehtiin ja kenen tarinoihin hahmot perustuivat

    #Titanicilla liveprojekti on historian roolipeli

    #Titanicilla liveprojektia voisi kutsua historian roolipeliksi, jossa oli mahdollisuuden kokea, minkälaista on lähteä paremman elämän toivossa siirtolaiseksi Amerikkaan 1900-luvun alussa. Ja miltä tuntuu, kun unelmat uppoavat meren pohjaan.

  • Anna Turja Titanicin edustalla

    Titanicilta selviytynyt Anna Turja kertoo uppoamisyöstä

    Anna jäi kuuntelemaan orkesteria ja oli vähällä hukkua

    Eletään vuotta 1912, kun 18-vuotias Anna Turja päättää muuttaa sisarensa luokse Amerikkaan. Anna lähtee satojen muiden suomalaisten tapaan Pohjanmaalta kohti Hankoa ja sieltä edelleen Southamptoniin. Oulaisista lähteneellä Annalla on lippu neitsytmatkalle 10.4.1912 lähtevälle Titanicille.

  • Jäävuori meemikuva

    Testaa, ajatteletko kuin Jäävuori

    Onko oma filosofiasi cool?

    #Titanicilla projektin filosofinen Jäävuori muistuttaa Muumilaakson mörköä: tuntematon, kylmä möhkäle, joka tahtomattaan saa aikaan seurauksia, joita ei osaisi edes kuvitella. Sillä on aikaa ajatella. Testaa tästä, miten paljon sinun ajattelusi arjen tilanteissa muistuttaa jäävuoren filosofiaa.

  • Titanicin savupiiput

    Lunasta lippu Titanicille ja testaa selviytyisitkö hengissä!

    Jos uskallat voit myös painaa kohtalonnappia

    Titanicin ensimmäisellä kannella on fiineintä seuraa, mutta kolmannella kannella on ehdottomasti parhaat soitannot. Me tarjoamme sinulle nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden lunastaa lippu jollekin Titanicin kolmesta kannesta. Eikä tässä kaikki, jos uskallat voit myös painaa kohtalon nappia. Mitä juuri sinulle tapahtuu kohtalonyönä 14.-15. huhtikuuta vuonna 1912.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • #merirosvot - koe, mitä todella tapahtui Itämerelle 1401!

    Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Vanhan 1779 aluksen mallin mukaan rakennetun (1997 - 2014) replica L'Hermione'in kapteeni Yann Cariou Amerikan matkalla 2015.

    Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Purjelaiva L'Hermionen replika avomerellä 2015.

    Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.