Hyppää pääsisältöön

Basso Visa Kohva: "Myöhäisheränneenä löydän jatkuvasti jotain uutta ja isoa."

Basso Visa Kohva opiskeleen ensimmäistä vuottaan Sibelius-Akatemian oopperaluokalla.
Basso Visa Kohva opiskeleen ensimmäistä vuottaan Sibelius-Akatemian oopperaluokalla. Kuva: Yle/Laila Kangas visa kohva

"Kuukauden jatkuvan suostuttelun jälkeen hän sai minut ilmoittautumaan pääsykokeisiin. Se oli menoa." - Ensimmäistä vuottaan Sibelius-Akatemian oopperaluokalla opiskeleva basso Visa Kohva oli Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 20.4.2016.

Kuka?

Olen Visa Matias Kohva, syntynyt 20.07.1984 Helsingissä. Olen naimisissa ja asun Kruununhaassa.

Minulla on tiedetausta. Olen opiskellut pitkällisesti kemiaa ja ympäristöekonomiaa, mutta sittemmin jättänyt tieteen vain harrastukseksi. Yritän pysyä perillä maailman menosta parhaani mukaan niin tieteen kuin muidenkin alojen puolelta.

Isäni harrasti kontrabassonsoittoa, käsittääkseni lähinnä populaarimusiikin puolella ja äitini harrasti kuoro- ja yksinlaulua laulun B-kurssiin saakka. Molemmat ovat ammatiltaan lääkäreitä. Molemmat veljeni laulavat kuoroissa.

Mistä?

Lähinnä Helsingistä, lukuunottamatta vuotta Kanadassa yhdeksänvuotiaana.

Olen käynyt Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun pitkän rupeaman - kolmannelta luokalta lukion kolmannelle - minkä jälkeen siirryin Helsingin Yliopistoon kemiaa opiskelemaan. Yliopistolla ehdin opiskella myös matematiikkaa, tietojenkäsittelytieteitä ja ympäristöekonomiaa. Vuonna 2011 aloitin opintoni Sibelius-Akatemialla.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä?

Turun saaristossa sijaitsevan sukumökin rannasta avautuu näkymä maailman hienoimpiin auringonlaskuihin. Pyrin käymään saaressa ainakin kerran vuodessa. Lapsuudesta tutussa paikassa kesän viettäminen tuo mukavaa pysyvyyttä alati muuttuvaan elämään.

Musiikki

Olen laulanut kuoroissa lukiosta asti, mutta ensimmäisillä yksinlaulutunneilla kävin vuoden 2011 alussa.

Musiikkiopinnot

Selkein vaikuttaja on ollut Tapani Plathan, joka oli ensimmäinen lauluopettajani. Hän opiskeli tuolloin itse Sibelius-Akatemiassa. Käytännössä jokaisella laulutunnilla Tapani kysyi, että olinko ikinä miettinyt laulajan uraa ja muistutti, että Akatemialla oli pääsykokeet tulossa. Kuukauden jatkuvan suostuttelun jälkeen hän sai minut ilmoittautumaan pääsykokeisiin. Se oli menoa.

Muita instrumentteja en juuri osaa. Säestän heikohkosti pianolla.

Tärkeimmät opettajat

Toistaiseksi olen opiskellut vain Hannu Niemelän opetuksessa. Yksittäisiä tunteja olen saanut mm. Mika Karekselta ja Soile Isokoskelta.

Olen nyt oopperakoulutuksessa ensimmäistä vuotta, joten vielä on noin puolitoista vuotta maisteriopintoja jäljellä. Toki olen jo alkanut hahmotella A-kurssiohjelmistoa.

Basso Visa Kohva Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa Inari Tillin ja Vesa Kytöojan jututettavana 20.4.2016.
Visa Kohva Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa Inari Tillin ja Vesa Kytöojan jututettavana. Basso Visa Kohva Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa Inari Tillin ja Vesa Kytöojan jututettavana 20.4.2016. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen inari tilli,vesa kytöoja,visa kohva

Lempisäveltäjät

Nämä ovat aina mahdottoman hankalia kysymyksiä. Minusta tuntuu, etten ole vielä löytänyt lempisäveltäjääni, vaikka monet puhuttelevat kyllä, muun muassa Verdi ja Gounod.

Lempiteokset

Taikahuilu. Vaikkei se musiikillisesti tai näyttämöllisesti ole mielestäni parasta ikinä, on se teos, jonka sain ensimmäisenä tehdä lavalla ja jonka myötä löysin syvemmän intohimon oopperaan.

Millainen oli hetki, kun sytyit juuri tälle musiikille?

Olen katsonut dokumentteja, kun klassisen musiikin ammattilaiset puhuvat siitä biisistä tai hetkestä, joka muutti kaiken. Minulla tällaista valaistumisen hetkeä ei ole, enkä pidä klassista musiikkia tai oopperaa minään ylimpänä taidemuotona. Hyvin pitkään jopa inhosin oopperaa enkä juuri muutenkaan kuunnellut klassista musiikkia kuin elokuvissa. Tietyn hetken sijaan olen ennemminkin hiljalleen lämmennyt sille ja myöhäisheränneenä löydän jatkuvasti jotain uutta ja isoa.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?

Musiikki, jossa on voimaa. En tarkoita niinkään dynamiikkaa kuin tunnetta. Samaa voimaa löytyy niin Stravinskin Kevätuhrista kuin Dead Kennedysin Kill the Poorista, niin Bachin Mache dich, mein Herze reinista kuin Suzanne Vegan The Queen and the Soldierista. Musiikin voima on uskomaton ja arvaamaton. Sama kappale saattaa soida jossain ostoskeskuksen taustamusiikkina ja sitten saada itkemään, kun kuuntelet sen kotona levyltä.

Idolit

Tähän täytyy vastata Freddie Mercury. Sinällään varsin ujon ihmisen valtaisa lavakarisma puhuttelee rajattomasti. Myös Queenin periaatteessa yksinkertaisen populaarimusiikin kokeellisuus ja muuntautumiskyky vaikuttavat, ilmeisenä esimerkkinä vaikka levykokonaisuus A Night at the Opera.

Harrastukset

Harrastukset ovat jääneet vähemmälle mutta mahdollisuuksien mukaan käyn seinäkiipeilemässä ja pelaan lauta- ja roolipelejä ystävieni kanssa. Muutenkin olen pesukestävä nörtti. Vietän myös aikaa luonnossa mielelläni, vaikkapa sienestäen, meloen tai muuten vain oleskellen.

Erityisesti produktioiden aikaan vie musiikki ja muu siihen liittyvä suuren osan ajasta ja muu elämä kärsii. Silloinkin ehdin kuitenkin kuunnella musiikkia ja lukea kirjoja. Pyörä on enemmän kulkuväline kuin harrastus.

Mikä sinusta "tulee isona"?

Oopperalaulaja, toivoa saattaa.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja laulaminen?

Ei, mutta kun yksi tie on käyty loppuun tavalla tai toisella, ei toinen ole kaukana. Muurahaiset erikoistuvat yhteen asiaan eivätkä kykene muuhun, ihminen on onneksi monipuolinen ja muuntautumiskykyinen.

Entä muuta?

Musiikin myönteisiä vaikutuksia hyödynnetään liian vähän, erityisesti psyykkisissä sairauksissa voidaan saada erilaisista musiikkiterapian muodoista usein suurtakin hyötyä. Olen kokenut tämän merkittävällä tavalla myös henkilökohtaisesti.

Kantapöydän suorassa lähetyksessä Visa Kohva esittää Bartolon aarian La vendetta Mozartin oopperasta Figaron häät, joka on oopperaluokan kevään 2016 produktio. Pianistina videolla on korrepetiittori Tero Valtonen.

  • cd-levyn kansi

    Uhkeaa sinfonista hehkua à la Richard Strauss

    Levyarvio

    Richard Straussia voi hyvin pitää 1900-luvun alkupuolen säkenöivimpänä orkesterisäveltäjänä, vaikka hän siirtyikin sinfonikosta oopperasäveltäjäksi. Straussin oopperoiden, etenkin Salomen, Elektran ja Ruusuritarin orkesteriosuudet ovat aikansa upeinta sinfonista taidetta; etenkin Elektraa voi pitää lähes yhtä paljon sinfonisena oopperana kuin oopperamaisena sinfoniana. Elektra, joka aikanaan hullaannutti aikansa modernistit taidelajista riippumatta, oli suurelle yleisölle vaikea teos, ja ehkäpä sen vuoksi siitä ei koskaan tehty erillisistä orkesterisarjaa konserttikäyttöön. Nyt epäkohta on korjaantunut, aikamme suurimpiin Strauss-tulkkeihin kuuluvan Manfred Honeckin intohimon ajamana.

  • cd-levyn kansi

    Erilaiset Goldberg-variaatiot

    Levyarvio

    Johann Sebastian Bachin Goldberg-variaatioiden levytykset ja erilaiset versioinnit ovat säännöllisesti palaava teema tässä ohjelmassa ja uusien levyjen joukossa ylipäätään. Harvemmin olen kuitenkaan törmännyt Goldberg-variaatioihin, jotka eivät olisi Bachin kirjoittamia! Toisessa kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa Kotkassa vuonna 2009 palkittu saksalainen Joachim Schneider on kirjoittanut teknisesti ja ilmaisullisesti kiehtovat 30 variaatiota teemoineen kahdelle kitaralle Bachin mallia monitasoisesti seuraillen – ja luonnollisesti nimennyt teoksensa Goldberg-variaatioiksi.

  • cd-levyn kansi

    Lyyristä suomalaista sielunmaisemaa

    Levyarvio

    Idyllit, elegiat, pienet muistot, kukkaset, kehtolaulut, romanssit ja muut niin sanotut karakterikappaleet olivat romantiikan keskeisintä ohjelmistoa läpi 1800-luvun. Niitä sävelsivät kaikki, joskus enemmänkin ansainta- kuin taiteenteon tarkoituksessa, joskus taasen selvästi hetken hurmiossa, inspiraation vallassa. Koulutettujen säveltäjien määrän kasvaessa Suomessa 1800-luvun lopulla myös kotimaisia pieniä karakterikappaleita syntyi kiihtyvään tahtiin – ja niiden joukosta löytyy joitakin todellisia helmiä.