Hyppää pääsisältöön

Tohtorikoulutettava Laura Miettinen: "Tango on jazzin ohella suuri musiikillinen rakkauteni!"

Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava Laura Miettinen.
Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava Laura Miettinen. Kuva: Yle/Laila Kangas laura miettinen

"Tässä elämänvaiheessa oma aika on arvokasta." Musiikkikasvatuksen alan tohtorikoulutettava 40-vuotias Laura Miettinen toivoo väittelevänsä ensi vuoden aikana. Lauran taustalla on vahva musiikkiperhe ja -suku, millä on ollut oma merkityksensä Lauran ammatinvalinnassa.

Kuka? 

Olen Laura Miettinen, syntynyt vuonna 1976 Mödlingissä, Itävallassa. Kotoisin koen olevani Espoosta, jonne muutimme ollessani 4-vuotias.

Perhetausta

Molemmilla vanhemmillani on muusikonkoulutus. Äitini on pianotaitelija Marita Viitasalo. Isäni Pekka K. Pohjola kouluttautui ensin oopperalaulajaksi ja perusti myöhemmin laulaja-agentuurin. Siskoni Noora työskentelee pop/jazz-laulunopettajana. Äidinpuoleinen sukuni on täynnä muusikoita ja musiikin harrastajia: isoisäni Väinö Viitasalo oli musiikkineuvos, kirkkomuusikko, musiikkikasvattaja ja kuoronjohtaja. Kaksi tätiäni työskentelevät musiikkikasvattajina ja kuoronjohtajina. Musiikki on aina kuulunut tärkeänä osana sukumme tapaamisiin ja juhliin. Jossain vaiheessa konsertoimme suvun jäsenistä koostuvan perhekuoron kanssa. Myös moni serkuistani on musiikkialalla tai harrastaa musiikkia vapaa-ajallaan.

Mistä?

Olen asunut lähes koko elämäni Espoossa. Kävin musiikkiluokat Jousenkaaren ala-asteella ja Tapiolan yläasteella, josta siirryin Tapiolan lukion musiikkilinjalle. Kun tapasin mieheni Samulin, hän oli töissä Englannissa. Asuimme Manchesterissa kolme vuotta, jonka aikana mm. suoritin sosiologian maisteritutkinnon Birminghamin yliopistossa ja johdin kuoroa Manchesterin Suomi-koulussa. Palasimme Suomeen esikoisemme syntymän jälkeen.

Olen asunut lähes aina meren lähellä, joten vesi on minulle tärkeä elementti. Mielenmaisemani on sekoitus merenrantaa ja kesäistä järvimaisemaa.

Musiikkiopinnot

Aloitin soittamaan pianoa 4-vuotiaana. Lauluun vaihdoin 15-vuotiaana. Lauloin myös Tapiolan kuorossa 15-18 –vuotiaana.

Musiikkiopintojeni aloittamiseen on varmasti vaikuttanut suuresti se, että vanhempieni töiden kautta musiikki oli joka päivä läsnä arjessani ja että sukuni oli niin "musiikkipainotteinen". Myös musiikkiluokat ja erityisesti lukion musiikkilinja vahvistivat muusikkouttani. Lukion jälkeen opiskelin kolme vuotta pop/jazz -laulua silloisen Pop-jazz -konservatorion aikuislinjalla. Opiskelin samaan aikaan Helsingin yliopistossa pääaineenani yleinen kirjallisuustiede. Kolmen vuoden humanististen opintojen jälkeen alkoi kuitenkin tuntua, että haluaisin opiskella päätoimisesti musiikkia, ja niinpä hain Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolle – ja pääsin sisään.

Pääinstrumenttini on laulu. Sibiksessä ollessani opiskelin klassista B-kurssiin asti ja tein C-kurssin pop/jazz-laulusta. Olen myös tehnyt vuoden Singer Diploma -opinnot Complete Vocal Technique’istä. Musiikkikasvatuksen opinto-ohjelmaan kuului kaikkien bändisoittimien perusteiden (sähkökitara, basso, rummut, rytmisektiosoittimet ja koskettimet) haltuunottaminen. Instrumenttiopintoihini kuului myös kitaransoiton perusteet, sähköbasson opintoja sekä vapaasäestyksen kursseja.

Tällä hetkellä laulan Trio Kierossa, joka esittää vähemmän tunnettuja suomalaisia tangoja uudelleen sovitettuina, tuoreina versioina. Tango onkin jazzin ohella suuri musiikillinen rakkauteni!

Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava Laura Miettinen Helena Hannikaisen ja Inari Tillin vieraana Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.4.2016.
Kantapöydän haastattelussa. Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava Laura Miettinen Helena Hannikaisen ja Inari Tillin vieraana Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.4.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas helena hannikainen,inari tilli,laura miettinen

Tärkeimmät opettajat

Laulunopettajista minulle tärkein on ollut klassisen laulun opettajani Marjut Hannula Sibelius-Akatemiassa. Musiikkikasvattajan esikuviani ovat entinen opettajani Soili Perkiö Sibelius-Akatemiasta, sekä isoisäni ja molemmat alalla olevat tätini.

Missä vaiheessa opinnot ovat nyt?

Musiikin maisteriksi valmistumiseni jälkeen v. 2006 lähdin kolmeksi kuukaudeksi opiskelemaan jazzlaulua Los Angelesiin jazzpedagogi Michele Weirin oppiin. Olen myös opettanut lauluaineita pääkaupunkiseudun työväenopistoissa sekä toiminut naiskuoron äänenmuodostajana. Tällä hetkellä valmistelen Sibelius-Akatemian MuTri-tohtorikoulussa väitöskirjaa, joka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektiä.

Tutkimusprojektissa kehitetään kolmea musiikinopettajankoulutusohjelmaa Suomessa, Israelissa ja Nepalissa kulttuurienvälisestä näkökulmasta käsin. Väitöstutkimuksessani on mukana musiikinopettajankoulutusohjelmat Suomesta ja Israelista, ja tarkastelen työssäni näissä koulutusohjelmissa opettavien musiikinopettajankouluttajien kulttuurienvälisiä taitoja ja identiteettityötä. Tutkimusprojektin tavoitteena on luoda yhdessä tutkimukseen osallistuvien musiikkikasvattajien kanssa visioita siitä, miltä kulttuurisesti monimuotoinen ja kulttuurienvälisyyttä korostava musiikinopettajankoulutus voisi tulevaisuudessa näyttää.

Teen artikkelipohjaista väitöskirjaa eli kokonaisuuteen kuuluu neljä akateemisissa vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistua tieteellistä artikkelia sekä noin sadan sivun yhteenveto-osuus. Koska kirjoituskieleni on englanti, ovat akateemiset julkaisutkin kansainvälisiä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, väittelen todennäköisesti ensi vuoden aikana.

Lempisäveltäjä?

J.S.Bachin Matteuspassio on sielunmusiikkiani. Kiirastorstain Suomen Laulun Matteuspassio Johanneksenkirkossa on perinne, joka on säilynyt läpi elämän aina teini-iästä tähän päivään asti. Viime vuosina en ole perhetilanteen vuoksi päässyt usein paikan päälle, mutta kuuntelemme teosta kotona levyltä läpi pääsiäisen.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?

Monenlainen! Valitsen usein musiikkia sen mukaan, millaisen tunteen tai olon haluan itselleni juuri sillä hetkellä.

Taiteilija, jonka esitykset ja tulkinnat ovat tehneet voimakkaan vaikutuksen?

Ella Fitzgerald oli ensimmäinen jazzlaulaja, jota joskus varhaisteininä kuulin ja rakastuin hänen ääneensä heti. Ellan tyylitaju, tulkinta ja virtuoositeetti ovat vailla vertaa. Kun kuuntelen Ellaa, tunnen oloni kevyeksi ja valoisaksi. Lauluyhtyemusiikki on myös lähellä sydäntäni. Yhtyeistä suosikkejani ovat The Real Group ja The Manhattan Transfer.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki ja tutkimus?

Kyllä vain, perhe! Olen naimisissa ja minulla on 5- ja 2-vuotiaat tytöt sekä 4-vuotias poika. Vilskettä siis riittää! Tasapainottelu tutkimuksen tekemisen ja perhe-elämän välillä on välillä haastavaa varsinkin, kun myös puolisoni on tutkija, tosin oikeustieteen alalla. Tässä elämänvaiheessa oma aika on arvokasta, ja pyrin käyttämään sen kaikkeen sellaiseen, joka tuo itselleni mielihyvää ja hyvää oloa: tieto- ja kaunokirjallisuuden lukemiseen, liikkumiseen ja ystävien tapaamiseen.

Tutkijuus on yksi osa minuuttani, ja se on varmasti tavalla tai toisella läsnä siinä, mitä tulen tulevaisuudessa tekemään. Moni tieteenala kiinnostaa, ja toivonkin, että saisin työssäni yhdistellä tietoa ja käytäntöä monelta eri alueelta.

Tekijänoikeussyistä videosta on poistettu äänilevynäyte.

  • Minna Ristamäki.

    Harmonikansoittaja Minna Ristamäki: "5-vuotiaana tein itselleni pahvista harmonikan."

    Tutustu ensimmäisen vuoden musiikinopiskelijaan Minnaan.

    Harmonikansoittoa ensimmäistä vuottaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Minna Ristamäki on onnekas, sillä hän on nyt valitsemallaan tiellä: "Koko ikäni tavoitteenani on ollut tämän unelman saavuttaminen. Kun viisivuotiaasta lähtien olin sinnikkäästi harmonikansoiton kannalla, sain 6-vuotislahjaksi oikean soittimen." Minna piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24.

  • Julia Lezhneva / Graun

    Julia Lezhnevan ääni ei lakkaa hämmästyttämästä

    Levyarvostelu

    Julia Lezhneva lauloi itsensä suomalaisten sydämiin voittamalla Mirjam Helin -kilpailun vuonna 2009. Siitä alkanut kansainvälinen ura on pitänyt hänen konserttivierailunsa harvoina, mutta onneksi tarjolle on tullut huikeita soololevyjä - ensin Rossinia, sitten Händeliä. Uuden levyn säveltäjä on tuntemattomampi, mutta silti levy on entisiäkin parempi, ja osoittaa että Lezhneva on löytänyt ainutlaatuiselle äänelleen mitä parhaimman käyttökohteen. Carl Heinrich Graunin säkenöivät, näyttävät ja huippunopeat koloratuuriaariat sujuvat Lezhnevalta kuin vettä valaen.

  • Renee Fleming / Distant Light

    Renée Fleming ja kolme design-valaisinta

    Levyarvostelu

    Sopraano Renée Fleming on ennättänyt levyttää vaikka kuinka, mutta onneksi Decca-yhtiö yhä keksii hänelle mielekkäitä ja tyylikkäitä projekteja. Uusimman levyn laimeanlavea otsikko "Distant Light" kätkee taakseen elegantin, pelkistetyn ja ajankohtaisenkin ohjelmiston, joka pitää valonhohtoista tunnelmaa hyvin yllä.

  • Sacred Duets / Nuria Rial

    Kerubit duetoimassa

    Levyarvostelu

    "Kaksi kauneinta barokkiääntä ensimmäistä kertaa samalla levyllä", mainostaa Sony Classicalin uutuus itseään, ja mainoksella on poikkeuksellisesti katetta. Sopraano Nuria Rial ja kontratenori Valer Sabadus todella ovat kaksi kauneinta barokkiääntä, tai ainakin ihastuttavia, kerubikasvoisia suklaanappisilmiä, joiden yhteistä laulutaidetta ei voi happamana kuunnella, semminkin kun ohjelmistona on mitä hempeintä oratoriomusiikkia 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta.