Hyppää pääsisältöön

Merkurius vaeltaa maanantaina Auringon editse

Merkurius
Merkuriuksen pintaa Merkurius Kuva: NASA JPL Merkurius (planeetat)

Mikäli sää sallii, taivas tarjoilee maanantaina kiinnostavan näytelmän seurattavaksi, kun aurinkokuntamme sisin planeetta Merkurius kulkee Auringon editse.

Vaelluksen seuraamiseen on runsaasti aikaa, koko iltapäivän verran. Näytelmä alkaa klo 14.12 ja loppuu klo 21.41 auringon hiipuessa taivaanrannan taakse.

Koska Merkurius näyttäytyy vain pienenä tummana pisteenä auringonkiekolla, sitä ei näe pelkin paljain silmin. Katsomiseen tarvitaan siis kaukoputki, mutta silmät on suojattava hyvin, koska Aurinkoa ei saa koskaan katsella paljain silmin.

Kuinka katsella Merkuriusta?

Merkuriusta voi tarkkailla turvallisesti esimerkiksi siten, että kaukoputken muodostama kuva heijastetaan kaukoputken takana olevalle valkoiselle paperille tai varjostimelle, jolloin useampikin henkilö voi seurata kuvaa yhtä aikaa. Kaukoputkeen voi myös asentaa aurinkosuodattimen ja tiirailla planeetan vaellusta sen läpi.

Paikalliset tähtiharrastusyhdistykset saattavat järjestää myös näytöksen maanantaina, ja paikallinen tilanne kannattaakin tarkistaa URSAn nettisivuilta. Siellä on myös lisää tietoa tapahtumasta.

Jupiter, Mars ja Saturnus näkyvät ilta- ja yötaivaalla

Tähtitaivas on vielä sen verran tumma eteläisessä Suomessa, että tähdet näkyvät yhä. Myös planeettoja voi katsella. Jupiter hohtaa näyttävästi ja näkyy iltayöstä alkaen korkealla, kirkkaana etelän suunnalla.

Myös Mars ja Saturnus ovat näkyvissä. Mars on toukokuun 22. päivänä oppositiossa eli vastapäätä aurinkoa. Se näkyy pian puolen yön jälkeen alhaalla eteläisellä taivaalla.

Punertavan Marsin erottaa hyvin, ja kun Mars on nyt lähempänä Maata kuin talvisessa oppositiossa, siitä on mahdollista nähdä kaukoputkella tarkempia yksityiskohtia. Näkemistä vaikeuttaa kuitenkin planeetan sijainti matalalla ja ilmakehän väreily. Paremmat mahdollisuudet sen katsomiseen tarjoutuisivat Euroopan eteläosissa.

Saturnus on melko lähellä Marsia ja kun katsoo alhaalle eteläiselle taivaalle, Mars on planeetoista oikeanpuoleinen ja Saturnus vasemmanpuoleinen. Saturnuksen kuuluisat renkaat näkyvät hyvin kaukoputkella katsottaessa.

Saturnus
Saturnus-planeetta Saturnus Kuva: NASA JPL Saturnus (planeetat)

Myös näyttävä Skorpionin tähtikuvio on samalla etelän suunnalla, hyvin alhaalla. Skorpionin punertava Antares näkyy nippa nappa.

Eteläisellä taivaalla näkyvät yöllä myös harvinaisemmat tähtikuviot kuten Vaaka, Korppi ja Kilpi. Tämä on se vuodenaika, jolloin näitä tähtikuvioita voi tarkkailla Suomesta käsin.

Teksti perustuu professori Markku Poutasen haastatteluun Tiedeykkösessä.

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Tiede

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • hiilivoimala talvisessa maisemassa ja sen päällä kieltomerkki

    Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.