Hyppää pääsisältöön

Sellisti Jonathan Roozeman: "Ihmiset voisivat olla ymmärtäväisempiä lahjakkaita kohtaan."

18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman.
Sellisti Jonathan Roozeman esittää Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin 100-vuotiskonsertissa lauantaina 14. toukokuuta 2016 Prokofjevin Sinfonia concertanten. 18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman. Kuva: Yle/Laila Kangas Jonathan Roozeman

"Romanttinen musiikki miellyttää minua eniten!" kertoo 18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman. Jonathanista tuli viime vuonna kautta aikain yksi Tšaikovski-kilpailun menestyneimmistä suomalaismuusikoista, kun hän pääsi kilpailun finaaliin ja sai kuudennen palkinnon. Lisäksi Tšaikovski-kilpailun puheenjohtaja, kapellimestari Valeri Gergijev valitsi hänet Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin solistiksi viime kesän Mikkelin musiikkijuhlille. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin 100-vuotisjuhlakonsertin solistina esiintyvä Jonathan vieraili Kantapöydässä 11.5.2016.

Kuka?

Olen Jonathan Roozeman syntynyt Helsingissä 16.10.1997. Tulen kaksikielisestä muusikkoperheestä ja minulla on isoveli ja pikkusisko. Kaikki perheessä soittavat.

Mistä?

Olen asunut koko elämäni Espoossa. Koulut on myös käyty Espoossa, paitsi yksi vuosi Eiran aikuislukiossa 9. luokalla. Nyt valmistun Etelä-Tapiolan lukiosta ylioppilaaksi. Hollannissa isovanhempien luona Beekissä lähellä Saksan rajaa on minulle tärkeä "maisema", ajaton maalaismaisema tasaisessa Hollannissa.

Musiikkiopinnot?

Aloitin musiikkiopinnot Espoon musiikkiopistossa kun olin 6-vuotias. Pyrin sisään pianolla, mutta en tullut hyväksytyksi. Minulle ehdotettiin kuitenkin selloa pianon sijasta ja vanhempani totesivat, että ehkä sello voisi sopia minulle. Piano on tällä hetkellä sivusoittimeni. Opettajani ovat olleet Tuija Vainio, Hannu Kiiski ja Martti Rousi. Valmistuminen koulusta häämöttää, mutta opinnot yliopistossa ovat vasta alkamassa.

Jonathan Roozeman
Jonathan Roozeman ja Bachin soolosellosarjasta nro 6 osa Gigue. Jonathan Roozeman Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Jonathan Roozeman

Lempisäveltäjä?

On mahdoton nimetä yhtä lempisäveltäjää. Aina kun kuulen jonkin säveltäjäneron musiikkia, olen täysin ekstaasissa. Romanttinen musiikki miellyttää minua eniten.

Idolit?

Jos yksi idoli pitää mainita, niin mainitsen Daniel Shafranin. Hänen soitossaan kuulee artistin koko tunneskaalan ja hän on niin aito.

Harrastukset?

Harrastan metsästystä, uintia, pyöräilyä ja ylipäänsä urheilua. Rakastan myös viettää aikaa perheeni, tyttöystäväni ja ystävieni kanssa keskustellen etenkin musiikista.

Tulevaisuus?

Toivottavasti tulee semmoinen ihminen, joka voi tehdä tästä maailmasta vähän iloisemman musiikin avulla. Kyllä tulevaisuus ja minun elämäni ovat musiikin parissa, se on varmaa.

Jonathan Roozeman Kantapöydässä 11.5.2016
Jonathan Roozeman Helena Hannikaisen ja Inari Tillin vieraana Kantapöydässä. Jonathan Roozeman Kantapöydässä 11.5.2016 Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Jonathan Roozeman

Entä muuta?

Jos jotain vielä pitäisi sanoa musiikista ja omista kokemuksista musiikiurallani, niin ihmiset voisivat olla ymmärtäväisempiä lahjakkaita ihmisiä kohtaan, eikä painaa heitä samalle tasolle muiden kanssa. Tällä tavalla Suomesta tai mistään muualtakaan ei tule niin paljoa tai niin hienoja taiteilijoita kuin mahdollista. Totuus on, että kaikki eivät ole yhtä lahjakkaita, vaan toiset tarvitsevat mitä nyt milloinkin, mutta eivät ainakaan alas painamista ja syrjimistä.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Eikö Yleisradiolle muuta suomalaista kulttuuria ole kuin taidemusiikki? Tämä juttusarja, Klassinen Suomi-televisiosarja jne. Eikö maassamme ole kirjallisuutta, mediataidetta, tanssia, sarjakuvaa, sirkusta, arkkitehtuuria? Ja joskus voisi käsitellä kulttuurin aliarvostettuja työläisiä, eli kääntäjiä? Alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää klassisen ylikorostus.

Lähettänyt käyttäjä

Tässä on joitakin Ylen tarjoamia muita kuin klassiseen musiikin sisältöjä:
- näistä osoitteista löytyy esim. arkkitehtuuria, elokuvia ja kirjallisuutta http://yle.fi/aihe/kulttuuri / http://yle.fi/aihe/kulttuuricocktail
- täällä on muita musiikkisisältöjä http://yle.fi/aihe/musiikki
Tanssin ystävälle on tarjolla vaikkapa huhtikuussa Suomen kansallisoopperasta striimattu baletti Pieni merenneito http://areena.yle.fi/1-3424489
Tanssia tulee myös lisää, kolme suoraa iltaa Helsingin Kansainvälisestä balettikilpailusta 31.5.-2.6.2016

Lähettänyt käyttäjä

Kannattaisi näiden lahjakkaiden tehdä innovaatioita rahanarvoisten asioiden parissa eikä vinguttaa puulaatikkoa veronmaksajien rahoilla!!

Kiitos:)

  • cd-levyn kansi

    Uhkeaa sinfonista hehkua à la Richard Strauss

    Levyarvio

    Richard Straussia voi hyvin pitää 1900-luvun alkupuolen säkenöivimpänä orkesterisäveltäjänä, vaikka hän siirtyikin sinfonikosta oopperasäveltäjäksi. Straussin oopperoiden, etenkin Salomen, Elektran ja Ruusuritarin orkesteriosuudet ovat aikansa upeinta sinfonista taidetta; etenkin Elektraa voi pitää lähes yhtä paljon sinfonisena oopperana kuin oopperamaisena sinfoniana. Elektra, joka aikanaan hullaannutti aikansa modernistit taidelajista riippumatta, oli suurelle yleisölle vaikea teos, ja ehkäpä sen vuoksi siitä ei koskaan tehty erillisistä orkesterisarjaa konserttikäyttöön. Nyt epäkohta on korjaantunut, aikamme suurimpiin Strauss-tulkkeihin kuuluvan Manfred Honeckin intohimon ajamana.

  • cd-levyn kansi

    Erilaiset Goldberg-variaatiot

    Levyarvio

    Johann Sebastian Bachin Goldberg-variaatioiden levytykset ja erilaiset versioinnit ovat säännöllisesti palaava teema tässä ohjelmassa ja uusien levyjen joukossa ylipäätään. Harvemmin olen kuitenkaan törmännyt Goldberg-variaatioihin, jotka eivät olisi Bachin kirjoittamia! Toisessa kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa Kotkassa vuonna 2009 palkittu saksalainen Joachim Schneider on kirjoittanut teknisesti ja ilmaisullisesti kiehtovat 30 variaatiota teemoineen kahdelle kitaralle Bachin mallia monitasoisesti seuraillen – ja luonnollisesti nimennyt teoksensa Goldberg-variaatioiksi.

  • cd-levyn kansi

    Lyyristä suomalaista sielunmaisemaa

    Levyarvio

    Idyllit, elegiat, pienet muistot, kukkaset, kehtolaulut, romanssit ja muut niin sanotut karakterikappaleet olivat romantiikan keskeisintä ohjelmistoa läpi 1800-luvun. Niitä sävelsivät kaikki, joskus enemmänkin ansainta- kuin taiteenteon tarkoituksessa, joskus taasen selvästi hetken hurmiossa, inspiraation vallassa. Koulutettujen säveltäjien määrän kasvaessa Suomessa 1800-luvun lopulla myös kotimaisia pieniä karakterikappaleita syntyi kiihtyvään tahtiin – ja niiden joukosta löytyy joitakin todellisia helmiä.