Hyppää pääsisältöön

Lapsikansanmusiikkia!

Päistikka on yksi uusimmista lastenmusiikkiyhtyeistä. Päistikka etnoilta

Suuressa osassa laadukkaasta lastenmusiikista on ripaus tai jopa roppakaupalla kansanmusiikkia! Mutta mistä löytää näitä mainioita yhtyeitä, svengaavia soitteita tai hihityttäviä hittejä? Tässä tärppejä lapsikansanmusiikin hienoimpaan kirjoon!

Mutaveijarit

Mutaveijarit Kuva: Antti Kokkola etnoilta,mutaveijarit

“Mutaveijarit asuvat lätäköissä, ojissa, rapakoissa, puroissa, sekä merien ja järvien rannoilla. Niitä on vaikea löytää, mutta laulaen ja leikkien niin lapset kuin aikuisetkin voivat sukeltaa Mutaveijareiden hulvattomaan maailmaan”, kerrotaan yhtyeen nettisivuilla. Riemukas kahdeksanhenkinen lastenmusiikkiorkesteri on julkaissut ensilevynsä Ympäri ämpäri! huhtikuussa 2016.

Tärppi: Ympäri ämpäri! -levyllä on pieni omistus Helsingin paikallisliikenteestä lakkautetulle M-junalle kappaleessa Juna sanoi moi! “Tämä on M-juna Mutaveijarilaan, M-tåget till Mutaveijarland.”

Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!

Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! Kuva: Sami Mannerheimo Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!

Piippolan tilalla asuvat varsin musikaaliset Vaari, Lehmä, Possu, Heppa, Hiiri ja Kissa eli Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! Kuuden musiikkipedagogin yhtye julkaisi taannoin jo neljännen levynsä. Ammuun! laadukkaassa musisoinnissa musiikkityylit sekoittuvat toisiinsa svengaavalla tavalla ja esimerkiksi viimeisimmällä Metsään-levyllä Mozartin sävelet kohtaa polskan pyörinnän.

Tärppi: yhtyeen kolmas levy, Pieni ja soma, on suunnattu pienimmille pennuille ja poikasille eli vauvoille ja taaperoille. Yhtye sanoo soittavansa musiikkia ”entisille, nykyisille ja tuleville lapsille!”

Pikku Papun Orkesteri

Pikku Papun orkesteri Kuva: © Aapo Huhta etnoilta

Liisa Kallion kirjoissa seikkaileva neuvokas kilpikonna Pikku Papu on saanut myös oman orkesterin. Palkittu Soili Perkiön säveltämä ja yhtyeen sovittama Pikku Papun laulut -levy saa nyt jatkoa, kun toukokuussa 2016 julkaistaan kirja ja levy Pikku Papun Orkesteri. Sen kappaleet ovat tuttuun tapaan Liisa Kallion sanoituskynästä ja ne on säveltänyt kuusihenkinen Pikku Papun Orkesteri. Yhtyeestä kerrotaan näin: ”Pikku Papun Orkesterin musiikki sopii kaiken ikäisille, koska laulujen monipuolinen, akustispainotteinen soittimisto ja eri tyylilajeilla leikittelevät sovitukset miellyttävät yhtä lailla niin pieniä kuin varttuneempiakin kuulijoita!”

Tärppi: Pikku Papun Orkesteri järjestää myös kesäleirejä Helsingissä kesäkuussa 2016.

Satuja Soitosta

Satuja soitosta tulkitsevat Lassi Logrén, Topi Korhonen ja Vilma Timonen Satuja soitosta muusikot Kuva: Jani Kivelä etnoilta

Alkujaan Satuja Soitosta nähtiin 15-osaisena sarjana Pikku Kakkosessa, jossa lapsille esiteltiin kansansoittimia sadun ja laulun keinoin. Nyt sarja jatkaa elämäänsä interaktiivisen tarinakonsertin myötä ja siitä on myös tehty levy, jolla soittavat Vilma Timonen (laulu, kantele, sävellykset), Lassi Logrén (viulu, jouhikko, puhaltimet, laulu) ja Topi Korhonen (kitara, laulu). Esityksen ja sanat on käsikirjoittanut Silja Sillanpää.

Tärppi: Suomalaisia kaloja voi opetella yhtyeen hilpeässä Kalalaulussa.

Mimmit

Mimmit ovat sisarukset Pauliina Lerche ja Hannamari Luukkanen Mimmit ovat sisarukset Pauliina Lerche ja Hannamari Luukkanen etnoilta

Mimmit eli sisarukset Pauliina Lerche ja Hannamari Luukkanen ovat tehneet lastenmusiikkiohjelmia MTV3:lle, viimeisimpänä näistä Muskari-ohjelma. Sen tunnetuista lastenlauluista uusin sovituksin on julkaistu myös yhtyeen neljäs levy ja sillä soittavat tuttuun tapaan Suomen eturivin muusikot kansanmusiikista jazziin ja poppiin. Mimmit tunnetaan myös Meri Mortin upeista animaatioista.

Tärppi: Mimmit-konsepti toimii myös muilla kielillä - ainakin japaniksi, englanniksi, kiinaksi ja ranskaksi. Japanilainen Isetan Mitsukoshi-tavarataloketju otti Mimmien soittaman Letkis-jenkan vuoden 2015 joulukampanjakappaleekseen.

Pentti Rasinkangas

Pentti Rasinkangas eli ruotsiksi Pentti Russinkaka. Kuvaaja Isla Rasinkangas. Pentti Rasinkangas eli ruotsiksi Pentti Russinkaka. Kuvaaja Isla Rasinkangas. Kuva: Isla Rasinkangas etnoilta

Yli 30 vuotta ammatikseen syvällistä lastenmusiikkia tehnyt Pentti Rasinkangas on kuin puun juureva runko, josta kasvaa lukuisia vahvoja oksia - yhtyeitä on ainakin Ohilyönti, Pupulaarimuusiikkia-trio, MuuSika Pupular ja duo kielisoittaja Jarmo Romppasen kanssa. Lisäksi Rasinkangas on tehnyt paljon yhteistyötä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksen kanssa. Nettisivujen mukaan Rasinkangas tekee ”oikeastaan koko perheen musiikkia, sillä sävellykset, sanoitukset, sovitukset ja esittäminen pyritään tekemään monitasoisiksi, niistä pitäisi löytyä jotain kaiken ikäisille".

Pentti Rasinkankaan laulut ovat etupäässä hauskoja, mutta sisältävät myös vakavampaa asiaa. Niitä esitetään päiväkodeissa ja kouluissa; laulujahan on vuosien varrella julkaistu monissa laulukirjoissa. Tunnetuimpia kappaleita ovat Meidän uusi vauva, Markan possu, Mennään hiljaa, Mamma Miau ja Eno, älä höpötä. Pentti Rasinkangas on ollut merkittävässä roolissa 24 eri levyllä, joissa on piirtoja rytmimusiikista maailman eri kolkilta, tuulahduksia kansanmusiikista, etnomusiikista, ailahdus jatsia; on sekä kauneutta että svengiä – se on siis pupulaarimusiikkia.” Rasinkangas julkaisi juuri kokoelmalevyn Papanapa parhaista hiteistään vuosien varrelta.

Pentti Rasinkangas ja MuuSika Pupular:

Pentti Rasinkangas ja Loiskis:

Tärppi: Pentti Rasinkangas esiintyy myös ruotsiksi. Tällöin hänen nimensä on Pentti Russinkaka.

Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis

Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis etnoilta

Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis on toiminut jo yli 15 vuotta ja levyjäkin on julkaistu suunnilleen saman verran. Tällä hetkellä kansanmusiikista ja maailmanmusiikista ammentavassa kokoonpanossa soittavat Pekka Nättinen, Tomi Nurmi, Erkki Okkonen ja Jarmo Kivelä. Lisäksi yhtye tekee yhteistyötä eri solistien, kuten Satu Sopasen ja Tuomo Rannakarin, kanssa. Loiskis haastoi vuonna 2015 tekemään musiikkianimaatioita, musamaatioita, Loiskiksen kappaleisiin. Tässä voittaja Makoisia hetkiä, tekijöinä Vantaan Leppäkorven koulun 2-luokkalaiset.

Tärppi: Loiskis tekee myös yhteistyötä viittomatulkkien kanssa. Kaikki laulaa tavallaan!

Mikko Perkoila

Mikko Perkoila, Rista Tuura ja Mika Seppänen esittävät Prinsessa ja Viisauden portti -musiikkisatua Mikko Perkoila ja Viisauden portti etnoilta

Laulaja-lauluntekijä Mikko Perkoila on tehnyt myös monta vuosikymmentä lastenmusiikkia. Lastenlevyjä onkin julkaistu jo seitsemän kappaletta. Hänen älynystyröitä kutkuttavat ja nauruhermoja hellivät sanoituksensa ja sävellyksensä toimivat niin soolona mies ja kitara -kokoonpanolla sekä isommalla yhtyeellä - näitä ovat Mikko Perkoila ja Kennel, Mikko Perkoila ja Vinkulelu ja Mikko Perkoila ja Puruluu.

Tärppi: Perkoilan konserteissa toisinaan rakennellaan myös itse soittimia. Vinkkejä rakentamiseen löytyy myös täältä

Freija

Freija tekee myös lastenmusiikkia Freija tekee myös lastenmusiikkia etnoilta

10-vuotisjuhlaansa viime vuonna viettänyt kansanmusiikkiyhtye Freija tekee rinnakkain musiikkia niin aikuisille kuin lapsille. Kiekkumaralla - kansanlauluja lapsille -levy ja kirja on jo myyty loppuun ja Tämän kylän lapsii -levyllä Freija esiintyy yhdessä Lahden musiikkiluokkien lapsikuoron kanssa. Lisäksi yhtye on tehnyt yhteistyötä Verso ry:n julkaisuissa, joista metsä-aiheinen teemalevy Piilometsän tarinoita on suunnattu etenkin päiväkoti-ikäisille.

Tärppi: Yhtyeen muusikoita tapaa myös pääkaupunkiseudulla toimivan Nukketeatteri Sampon riveissä.

Henxelit

Henxelit eli Matti Hakamäki, Tomi Nurmi ja Juha Virtanen Henxelit Kuva: www.dima.fi etnoilta

Henxelit-lastenmusiikkiorkesteri viettää ensi vuonna 10-vuotisjuhliaan. Tähän mennessä Matti Hakamäen, Tomi Nurmen ja Juha Virtasen triolta on ilmestynyt kaksi levyä.
”Henxelit kyselee, opastaa, leikittää ja esittää erinomaisen maukasta musiikkia. Orkesteri ammentaa ohjelmistoonsa vaikutteita musiikkikulttuureista ympäri maailmaa. Kuulijoille tarjoillaan makupaloja polkasta delta bluesiin ja swingistä suomijenkkaan. Soitto on jykevää, laulu raikaa ja soittimet kiiltää – pääasiana kuitenkin aina välitön tunnelma ja iloinen ilme” kerrotaan yhtyeen nettisivuilla.

Tärppi: Yhtyeen ohjelmistossa on myös Seniorit & Juniorit -konsertti, jossa on suunnattu isovanhemmille ja lastenlapsille. Se sisältää lastenlaulujen ikivihreitä hittejä.

Eppel&Peppel

Eppel&Peppel eli Kirsi Ojala ja Juulia Salonen Eppel&Peppel Kuva: Kerttu Malinen etnoilta

Kirsi Ojalan ja Juulia Salosen yhtye yhdistää laulun, soiton ja tarinankerronnan, joka voi tapahtua suomeksi tai ruotsiksi. "Oman äänen lisäksi ääneen pääsevät erilaiset huilut, puusarvi, kantele, harmooni, jouhikko, rytmisoittimet, melkein mikä vaan!" luvataan yhtyeen nettisivuilla. Tarinoiden arkku, Stepan – Doctorus Fantasticus ja Pojken på havets botten -ohjelmistot sopivat lapsille ja nuorille, mutta yhtye tarjoaa myös synkemmin sävyin väritettyjä tarinallisia konsertteja aikuisille yhdessä jouhikkotaituri Ilkka Heinosen kanssa.

Tärppi: Eppel & Peppel tarjoaa myös työpajoja, joissa keksitään seikkailutarina ja luodaan sen äänimaisema ja musiikki yhdessä.

Nukkearkku

Anna Manner on kuvittanut Nukkearkku-levyn. Anna Manner on kuvittanut Nukkearkku-levyn. nukkearkku

Mörköoopperoistakin tutun Marjatta Pokelan aloittama Nukkearkku-kuunnelma ja musiikki meinasivat jäädä unholaan, mutta onneksi sen löysivät uudelleen hänen tyttärensä Eeva-Leena Pokela ja lapsenlapsensa Jyri Sariola. He koostivat sen valmiiksi ja kahden levyn julkaisusta toinen sisältää kuunnelman musiikkeineen ja toinen pelkät kappaleet.

Tärppi: Eeva-Leena Pokela opettaa Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen osastolla ja on usean lastenmusiikkiorkesterin muodostumisen takana salaisena voimana! Lisäksi monet vanhemmat muistavat hänet Pikku Kakkosen mainioista Sormileikeistä.

Rajaton

Rajaton etnoilta

Rajaton on nimensä mukainen kokoonpano sekä musiikillisen taustansa että ohjelmistonsa puolesta. Kuusijäseninen a cappella -lauluyhtye on esiintynyt ympäri maailmaa niin konserttisaleissa, jazzfestivaaleilla kuin kirkoissakin ja laulanut kaikkea hengellisestä musiikista jazziin ja poppiin. On vaikea kuvitella yleisöä, jolle Rajaton ei voisi laulaa, tai musiikkityyliä, jota se ei voisi tehdä omakseen” kerrotaan yhtyeen nettisivuilla ja se on totta lastenmusiikkia myöten. Yksi Rajattoman kolmestatoista levystä on nimeltään Suomen lasten lauluja ja se sisältää uusia sovituksia perinteisistä lastenlauluista sekä uusia hittejä yhtyeen jäsenten säveltäminä.

Tärppi: Suomen lasten lauluja -levyllä Jussi Chydenius on sovittanut isänsä Kaj’n säveltämän kappaleen Magdalena ja Soila Sariola isoäitinsä Marjatta Pokelan kappaleen Mörkö se lähti piiriin.

Juurikadun orkesteri

Juurikadun orkesterissa soittavat Anne-Mari Kivimäki, Ville Rauhala, Silja Palomäki ja Matti Laitinen Juurikadun orkesteri juurikadun orkesteri

”Tukevista ja vahvoista kansanmusiikin juurista kumpuaa uutta. Juurikadulla tavataan mm. Taavi Tiittanen, Hammajainen, Takkupeikko, kolme Nukku-Mattia: läski, laiha ja epämääräinen sekä Kotikissa, kukin oman laulunsa kautta. Orkesterin mukana seikkaillaan Juurikadulta mettän polokuja pitkin Turvemaalle, Lappiin ja aina Himalajalle saakka” kerrotaan nelihenkisestä yhtyeestä, joka koostuu kansanmusiikin ammattilaisista.

Tärppi: Juurikadun orkesterilta on ilmestynyt myös Juurikadun sävelet -nuottikirja.

Pomppulinnan kreivi

Pomppulinnan kreivi -yhtyeessä soittavat Arja Paju, Valtteri Bruun, Hannu Risku, Vili Mustalampi ja Ricardo Padilla. Pomppulinnan kreivi -yhtyeessä soittavat Arja Paju, Valtteri Bruun, Hannu Risku, Vili Mustalampi ja Ricardo Padilla. Kuva: Matias Löyttyniemi pomppulinnan kreivi

Pomppulinnan Kreivin uutta lastenmusiikkia kuvastaa parhaiten ajatus linnusta, joka maiden ja kulttuurien rajoista piittaamatta lentää vapaana pysähtyen aina siellä, missä rytmit ovat kaikkein mukaansatempaavimmat”, summataan yhtyeestä. Maailmanmusiikin ammattilaisten viisikko luo hyvää tunnelmaa groovaavilla kappaleillaan.

Päistikka

Päistikka etnoilta

Päistikka on metsän olentojen orkesteri, joka tuo yhteen M.A. Muurahaisen, Kärpäsen, Mustikan, Käpylehmän sekä Torvisienen.
Tämä musiikin sanomaan vannova viisikko uskoo itsestään suuria ja haluaa näyttää kaikille, että ruohonjuuritason tyypeilläkin voi olla asiaa
” kirjoitetaan lastenmusiikkiyhtyeestä. Yhtyeen ensilevy Päistikka ilmestyi lokakuussa 2015.

Tärppi: Päistikan ensilevyllä vierailee myös vanhemmillekin tutumpi Pommi-kissa.

Mitä vielä?

On lisäksi ainakin monen musiikkikulttuurin lastenlauluista tehty levy Pieni tiikeri - lauluja lapsille, Inger-Mari eli Ima Aikion saamenkieliset lastenlaulut, Marianne Maansin ja Desiree Saarelan suomenruotsalainen peikkoduo Skrubiluttan Å Skrubilej, monia eri musiikkikulttuureja ja kieliä yhdistelevä Kids Café, virolaisen vähemmistökielen võrun kiinnostava lastenlaululevy Upa-upa ubinakõnõ, legendaarinen lastenmusiikkiyhtye Orffit ja sirkusta ja kansanmusiikkia yhdistelevä esitys Schniis, Naan ja Naapurin Elias. Ja lista jatkuu… Onneksi koko ajan syntyy uutta lapsikansanmusiikkia!

Amanda Kauranne on kansanmuusikko ja musiikkitoimittaja, jonka Sydänjuurilla-ohjelmassa kuullaan 17.5. lapsikansanmusiikkia asiantuntijoiden, eli lasten, mielipiteillä höystettynä.

  • Bumtsibum-miehet eilen ja tänään Levylautakunnassa

    Humpp'n'roll tulee ja jyrää!

    Levylautakunta tutustuu tyylisuuntaan 'humpp'n'roll' ja vaipuu nirvanaan ruotsalaisneidon hönkäilystä. Arvioitaan antamassa pitkiltä unilta herätetyn musiikkiohjelma Bumtsibumin uusi juontaja Kalle Lindroth, jonka kiireisiin lukeutuu oman muusikonuran lisäksi myös Kirkan esittäminen musikaalissa.

  • Sfäärien avaruuksissa on musiikkia! Avaruusromua 26.2.2017

    Taivaallinen liike tuottaa musiikin kaltaista harmoniaa.

    Antiikin Kreikan aikaan elänyt Pythagoras huomasi, että sävelen korkeus on suhteessa ääntä tuottavan, värähtelevän kielen pituuteen. Hän huomasi, että musiikissa vallitsevat yksinkertaiset kokonaislukujen suhteet. Pythagoras tutki myös avaruutta ja oli hyvin perillä planeettojen, kuun ja auringon välisistä matemaattisista suhteista. Hän esitti, että taivaankappaleiden liike tuotti musiikin kaltaista harmoniaa, jota hän kutsui sfäärien musiikiksi, sfäärien harmoniaksi. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Soulmiehet Ahvonen ja Pöyhönen arvostavat tekemisen meininkiä

    Jamiroquai oli soulmiesten mieleen

    Ei ole mitään konsensusmiehiä nämä levyuutuuksien arvioijat. Sama kappale saa yhdeltä tuomarilta 9 ja toiselta 1. Voidaan puhua voimakkaista mielipide-eroista, kun studiossa istuvat soulmiehet Niko Ahvonen ja Jussu Pöyhönen sekä Radio Suomen musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Meidän on astuttava metafysiikan alueelle! Avaruusromua 19.2.2017

    Uutta suomalaista musiikkia koko kosmoksen laajuudelta.

    ”Mitä laajempi on ajattelun sävelasteikko, sitä suurempi on mahdollisuus löytää totuus”, kirjoittaa Andrew Tomas kirjassaan Kosmista elämää etsimässä. Hän sanoo kaiken tiedon olevan suhteellista, riippuen sijainnistaan ajassa ja tilassa, ja huomauttaa, että meidän on astuttava metafysiikan alueelle vastauksien löytämiseksi. Avaruusromussa liikutaan ainakin symbolisesti metafysiikan alueella, musiikillisia vastauksia etsien. Uutta suomalaista musiikkia, koko kosmoksen laajuudelta. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ajansiirto-ominaisuus Areenan tv-kanavalähetyksiin

    Kelaa tv-lähetystä taaksepäin

    Areenassa näkyviä tv-kanavien lähetyksiä voi nyt kelata taaksepäin. Ajansiirtomahdollisuuden pituus on neljä tuntia. Areenan web-palvelussa on nyt mahdollista kelata tv-kanavien lähetyksiä taaksepäin neljän tunnin ajan.

  • Kukkuu-leikki valmistaa elämään – nämä tärkeät taidot opetat lapsellesi leikin avulla

    Kukkuu-leikki opettaa turvallisuuden tunnetta ja pysyvyyttä.

    Kaikki tietävät leikin: aikuinen piiloutuu käsiensä taakse ja ilmestyy pian piilostaan sanoen painokkaasti KUKKUU! Ja leikkikaverina oleva vauva nauraa hykertää. Kukkuu-leikki on usein ensimmäinen leikki, jota vanhemmat lapsen kanssa leikkivät. Leikki on niin yksinkertainen, että ei uskoisi miten tärkeä se on vauvalle hänen kehityksensä kannalta.

  • "Tiesitkö, että sä oot tosi lihava?"

    Kannattaako lihavalle kertoa, että hän on lihava?

    "Huonot elämäntavat ja hyvinvoinnin laiminlyöminen kertovat jostain aivan muusta, kuin ihmisen halusta olla lihava. Oletko kysynyt, onko läheiselläsi kaikki hyvin? Selvittänyt, mitä ystävällesi oikeasti kuuluu? Voisitko auttaa häntä jossain? Onko ystäväsi elämä ja kalenteri liian täynnä, vai painaako häntä jokin henkilökohtainen asia?" kirjoittaa Saara Sarvas.