Hyppää pääsisältöön

“Kerran hullu, aina hullu” – ja muita myyttejä mielenterveydestä

“Mielenterveyden sairaus ei ole oikea sairaus”

Mielenterveyden häiriöt vaikeuttavat ihmisen arkea, lamaannuttavat pahimmillaan koko elämän, eivät katoa itsestään, eivätkä ole osa normaalia elämän ylä- ja alamäkeä. Häiriöillä on psykologisia, fysiologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Pahimmillaan ja hoitamattomina ne voivat johtaa itsemurhaan, ennenaikaiseen kuolemaan ja muihin sairauksiin. Ne ovat tiloja, joita voidaan hoitaa mm. terapialla ja lääkityksellä.

“Mielenterveyden ongelmat eivät kosketa minua”

Oletko varma? Nuorista suomalaisista joka viides käy läpi jotain mielenterveyden ongelmia. Joka päivä 5-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön takia. Aikuisista suomalaisista puolet joutuu mielenterveyden kanssa kosketuksiin jossain vaiheessa elämäänsä: joko sairastumalla itse tai kokemalla vierestä läheisen sairastumisen.

“Masentunut on heikko ihminen”

Yksilöitä korostavassa yhteiskunnassa ajatellaan, että ihmisen mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt ovat hänen omalla vastuullaan. Vaikka ehkä kukaan ei suoraan ajattele häiriöstä kärsivän ihmisen olevan syypää omaan tilaansa, ajattelemme, että hänellä on vastuu parantumisesta. Tämä ylläpitää vinoutunutta käsitystä. Sairastunut mieli ei pysty “asennoitumaan oikein” ja yleensä masentunut myös soimaa siitä itseään. Kuntoutuja ei siis ole heikko tai laiska. Hoidolla, tuella ja mahdollisesti lääkityksellä kuntoutujan mieltä tuetaan oikeaan suuntaan ja hän oppii taas kontrolloimaan omaa elämäänsä.

“Kerran hullu, aina hullu”

Ensin perusasiat: Kukaan ei ole “hullu”. Ihmisillä on monenlaisia tunnetiloja, ajattelun häiriintymisiä ja fyysisiä toimintoja, joiden monimuotoisia yhdistelmiä kutsutaan mielenterveyden häiriöiksi. Ihmiset kuntoutuvat mielenterveyden häiriöistä tai oppivat elämään niiden kanssa joka päivä. Masennus tai muu diagnoosi ei ole loppuelämää leimaava tuomio. Sekä lieville että vakaville häiriöille on hoitokeinoja, jotka kehittyvät jatkuvasti. Kaikkia tiloja voidaan vähintään lievittää ja vähentää sopivalla hoidolla. Lisäksi mielenterveyskuntoutuja oppii käsittelemään omaa tilaansa entistä paremmin ja osaa varautua oireisiinsa ja tilanteisiin, joita ne voivat aiheuttaa.

“Jos ihmisellä on mielenterveysongelmia, ei pysty käymään koulussa tai töissä”

Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat niin yleisiä, että kohtaat niistä kärsiviä ihmisiä kouluissa, työpaikoilla, bussissa, kadulla ja kaupassa yhtenään. Et ehkä vain tiedä sitä. Suuri osa kuntoutujista tai jonkin ongelman kanssa painiskelevista oppii itse asiassa hallitsemaan stressiä ja omaa käyttäytymistään julkisella paikalla.

“Jokainen suomalainen on masentunut, se on normaalia täällä pohjoisessa ja pimeässä”

No ei ihan. Suomalaisista 10–15 prosenttia kärsii lievistä masennustiloista, 5 prosenttia vakavista masennustiloista ja vajaa 1 prosentti psykoottisista depressioista. Nämä masennustilat kestävät pitkään, vaikeuttavat ihmisten arkea ja vaativat hoitoa muodossa tai toisessa. Näistä tiloista eroaa talvimasennus. Se on todennäköisesti se, jota näillä “kaikkihan me suomalaiset” - väitteillä tarkoitetaan. Talvi- tai kaamosmasennus ilmenee pimeiden kuukausien aikana: Silloin väsyttää, energia ei riitä, tekee mieli syödä jatkuvasti ja vetäytyä kotiin peiton alle.

“Häiriö periytyy vanhemmalta lapselle”

Kyllä ja ei. Perinnölliset tekijät selittävät ison osan autismin kirjon häiriöistä, skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Myös esimerkiksi alkoholi- ja päihdeongelmat voivat osin selittyä perinnöllisillä tekijöillä. Esimerkiksi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla painottuu sen sijaan enemmän ympäristön vaikutus: esimerkiksi vanhemmilta opitut käyttäytymismallit, kuormittavat elämäntilanteet, stressi, tärkeiden ihmissuhteiden puute tai menetys, muut sairaudet ja päihteet. Lähtökohtaisesti geenit voivat osin selittää tai kasvattaa riskiä sairastua, mutta vanhemman sairaus tai diagnoosi ei ole lapselle välttämätön tuomio.

“Mielenterveyskuntoutuja on vaarallinen muille”

Mielenterveyskuntoutujat ovat niin kirjava joukko, ettei tällaista yleistystä voi tehdä. Jotkut kuntoutujat saattavat käyttäytyä normeja rikkovasti ja huomiota herättävästi. Tavallisemmin esimerkiksi masentunut tai ahdistunut henkilö voi olla vaarallinen itselleen: Hän saattaa esimerkiksi satuttaa itseään tai kiduttaa itseään olemalla syömättä. Harvinaiset psykoositilat aiheuttavat usein aistiharhoja, jolloin ihminen näkee, kuulee ja tuntee olemattomia asioista. Tällaisessa tilassa ihminen voi käyttäytyä uhkaavasti myös muita kohtaan. Useimmiten kyse on kuitenkin asenteista: Osaammeko me suhtautua ihmisiin, jotka ovat vähän erilaisia?


Viivi Rintanen (s.1990) on sarjakuvataiteilija, joka aikoo piirtää hulluudesta niin kauan kuin se on haukkumasana. Rintasen koskettava esikoissarjakuva Mielisairaalan kesätyttö (Suuri Kurpitsa 2015) kertoo mielenterveysosaston arjesta omaelämänkerrallisesti. Uusimmassa projektissaan Rintanen piirtää hänelle lähetettyjä mielenterveystarinoita Hulluussarjakuvia-blogiin.

Teksti: Jenna Karas
Kuvitukset: Viivi Rintanen
Muokkaus: Jami Nurminen

Juttua varten on haastateltu mielenterveyskuntoutujia ja heidän kanssaan ammatikseen työskenteleviä henkilöitä.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Sekasin

SEKASIN SOMESTA