Hyppää pääsisältöön

Turussa järjestettävä Vuosisadan Kulttuurigaala on Suomen juhlavuoden huipputapahtuma

Tyylitelty kullanvärinen piirros ja tekstiä, jossa lukee Turku ja Vuosisadan kulttuurigaala
Tyylitelty kullanvärinen piirros ja tekstiä, jossa lukee Turku ja Vuosisadan kulttuurigaala Kuva: Vuosisadan Kulttuurigaala -hanke, AD Esa Ylä-Anttila vuosisadan kulttuurigaala

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 sykkii suomalaista kulttuuria. Yksi vuoden huipputapahtumista tulee olemaan Vuosisadan Kulttuurigaala. Tapahtuma järjestetään Turun Logomossa 18.10.2017, ja sen tekevät yhdessä Turun kaupunki, Veikkaus, Yleisradio ja Life Style Invest.

Vuosisadan Kulttuurigaala nostaa kulttuurin arvoa ja arvostusta juhlistamalla suomalaista kulttuuria laajasti ja koko vuosisadan ajalta. Tapahtumassa palkitaan ja huomioidaan suomalaisia kulttuurin tekijöitä, taiteilijoita, artisteja ja tapahtumia. Palkitsemisen perusteet ja palkintoluokat päätetään vuoden 2016 loppuun mennessä. Yhteen palkintoluokkaan liitetään yleisöäänestys.

Tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja yksi päätapahtumista sekä valtakunnallisesti että Turussa. Juhlavuoden teema yhdessä kutsuu kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät rakentamaan ja viettämään juhlavuotta yhdessä. Elämyksellinen, suuren yleisön tavoittava kulttuuritapahtuma on luonteva osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Turun kaupungille Kulttuurigaalan tulo Turkuun on hyvin tärkeä asia. Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011 ja gaala jatkaa hienolla tavalla vuoden perintöä.

"Turku on vahva ja aktiivinen kulttuuritoimija suomalaisessa kulttuurikentässä. Gaalassa kunnioitetaan niin historiaa kuin luodaan katse vahvasti tulevaisuuteen – ihan kuten Turussa on kautta aikojen tehty", sanoo Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola.

Yle tuo gaalan kotikatsomoihin

Yle televisioi Vuosisadan Kulttuurigaalan ja esittää sen suorana lähetyksenä pääkanavallaan. Katsojat kautta maan kutsutaan mukaan illan esityksiin, jotka koostuvat suomalaisesta huipputason musiikista, taiteesta ja muusta kulttuurista. Gaalan lisäksi Yle tuo arkisto-ohjelmissaan esiin suomalaisen kulttuurin monimuotoisuutta ja kiinnostavia kehityskaaria vuosisadan ajalta.

Tapahtuman tv-lähetystä edeltää gaalaillallinen, johon osallistuu noin 800 suomalaisen kulttuurin, valtiovallan, liike-elämän ja yhteiskunnan vaikuttajaa. Lisäksi Logomon pääsaliin paikan päälle mahtuu 630 katsojaa, median, kulttuuritoimijoiden ja yhteistyökumppanien edustajia. Vuosisadan Kulttuurigaalan pääsyliput ja hospitality-paketit tulevat myyntiin syksyn 2016 aikana.

"Yle on Suomen suurin ja monipuolisin kulttuurimedia sekä kotimaisen kulttuurin tuottaja. Ylen välityksellä kaikilla suomalaisilla on yhtäläiset oikeudet elämyksiin: jo 90 vuoden ajan olemme tuoneet kulttuuria niiden ulottuville, joilla ei ole mahdollisuutta itse käydä kulttuuritapahtumissa. Lisäksi teemme kulttuurin saralla paljon yhteistyötä. Yksi esimerkki siitä on Vuosisadan Kulttuurigaala", sanoo Ylen luova johtaja Ville Vilén.

Myös Veikkaus on vahvasti mukana Vuosisadan Kulttuurigaalassa.

"Veikkauksen pelien pelaajilla on merkittävä rooli suomalaisen kulttuurin rahoittajina. Vuosittain peleistä ohjautuu yli 230 miljoonaa euroa tuhansiin eri kohteisiin taiteen parissa. Sen takia on luonnollista, että Veikkaus haluaa olla mukana juhlistamassa Suomen satavuotista itsenäisyyttä tässä ainutlaatuisessa tapahtumassa", toteaa Veikkauksen toimitusjohtaja Juha Koponen.

Tapahtuman järjestämisestä vastaa Life Style Invest yhteistyössä edellä mainittujen toimijoiden kanssa.

Yrityksen toimitusjohtaja Mikko Vannin mukaan tapahtumasta on tarkoitus luoda ikimuistettava Suomen vuosisadan kulttuurin merkkitekoja ja -tekijöitä kunnioittava kokonaisuus, joka tarjoaa suomalaisille yhden illan aikana aikamatkan menneiden vuosikymmenten ja nykypäivän kulttuurin huippusaavutuksiin.

Hankkeen tunnuksen on suunnitellut AD Esa Ylä-Anttila, joka on suunnitellut viime vuosina useiden suurtapahtumien tunnuksen ja graafisen ilmeen.

  • kollaasikuva elokuvajulisteista ja kuvista. Kuvissa muun muassa elokuvahahmoja.

    Yle Teeman ja Yle Femin elokuvaohjelmistojen tekijät palkittiin

    Elokuva-arvostelijoilta tunnustusta Teemalle ja Femille.

    Suomen arvostelijain liiton ry:n (SARV) elokuvajaos antaa tunnustusta Ylen Teema ja Fem -kanavien elokuvahankinnoista ja -ohjelmistosta. Kunniakirja myönnettiin elokuvahankinnoista ja -ohjelmistosta vastaaville Johan Förnäsille, Vesa Nykäselle ja Kati Sinisalolle.

  • Hymyilevä mies

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Jussi-gaalassa palkittiin vuoden 2016 parhaat kotimaiset elokuvat ja niiden tekijät. Eniten voittoja kahmi tositapahtumiin perustuva Hymyilevä mies, joka palkittiin myös parhaana elokuvana.

  • Yleisradio lahjoitti Jyväskylän kaupungille Utopian

    Yle lahjoitti taideteoksen Jyväskylän kaupungille.

    Yle onnitteli 180-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia lahjoittamalla Jyväskylän taidemuseon ylläpitämään Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan taiteilija Onni Kososen teoksen Utopia.

  • KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    Koulutusrahasto KOURA jakoi KOURA-palkinnot ja kunniamaininnat kuudessa sarjassa vuoden 2016 parhaille televisio-, radio- ja verkkosisällöille. Palkinnoista kilpailivat Yleisradion ja MTV:n kotimaiset tv-, radio- ja verkkosisällöt. Dokumentit ja journalistiset sisällöt -sarjan pääpalkinnon sai Yle TV1 -kanavan ohjelma Urho – viimeiset vuodet.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.