Hyppää pääsisältöön

Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

Sanomalehtien kansikuvia. Kuvien kohdalla on kysymysmerkkejä. Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen kuvajournalismi,medialukutaito,oppiminen,valokuvaajat (kuvaajat),valokuvat (kuvat)

Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Hanna Weselius on tutkinut mm. aikakauslehtien henkilövalokuvia. Median laitoksella työskentelevän Weseliuksen mukaan uutiskuvien totuudenmukaisuutta vahvistetaan muun muassa toistamalla; mitä useampi lehti julkaisee saman uutiskuvan, sitä todempi kuvasta ja sen välittämästä todellisuudesta tulee.

– Ympäri maailmaa kuvajournalistit valitsevat saman kuvan. Kuorossa kerrotaan, että olemme oikeassa ja objektiivisia, ironisoi Weselius.

Ihmisistä, joita kuvataan paljon, tulee tärkeämpiä.

Toistaminen pätee myös henkilökuviin. Ihmisistä, joita kuvataan paljon, tulee tärkeämpiä.

Eri lehdet haluavat myös tietoisesti välittää eri tavoin painotettuja kuvia maailmasta. Toimitukselliset filosofiat, juttumuodot ja mediakonseptit määrittävät, miten ympäröivää todellisuutta kunkin julkaisun kuvissa esitetään.

– Lehden toimituksessa rakennetaan huolellisesti yhteinen todellisuus ja pohditaan millaiset kuvat esittävät sitä parhaiten, sanoo Weselius.

Valokuvien kohdalla suunnitelmallisuus on äärimmäisen konkreettista. Tiedetään etukäteen, mihin kohtaan tekstiä kuva upotetaan ja mitä kuvalta halutaan.

Medialukutaito: uutiskuvan valinta. Kuva: Kuvakaappaus Helsingin Sanomien näköislehdestä Alexander Stubb,Juha Sipilä,medialukutaito,Timo Soini
Medialukutaito: uutiskuvan valinta. Kuva: Kuvakaappaus Aamulehden näköislehdestä Aamulehti,Alexander Stubb,Juha Sipilä,Timo Soini


Kumpi kuva on totuudenmukaisempi? Samasta tilaisuudesta, samasta aiheesta on otettu kaksi tyystin eritunnelmaista kuvaa. Helsingin Sanomien julkaisemassa kuvassa Sipilä, Soini ja Stubb ovat maansa myyneitä, kun taas Aamulehden kuvassa kolmikko paiskaa voitokkaasti kättä.

”Oikein” ja ”väärin” kuvattu ihminen

Hanna Weseliuksen mukaan uutiskuviin liitetään aina myös tietyt muodolliset asiat: mm. valtaapitävät kuvataan alaperspektiivistä käsin ”kravattia pitkin”, syyrialainen pakolaisnainen kuvataan usein madonnamaisena hahmona lapsi sylissään. Kuvien asetelmien perinteet juontavat juurensa maalaustaiteeseen ja aina kirkkotaiteen traditioihin.

Pakolaisen "kuuluu" näyttää resuiselta uhrilta.

Valokuvan “oikein” ja ”väärin” kuvaamisen perinteet rakentuvat hitaasti ja niiden muuttaminen vaatii aikaa. Kun kirjoittamattomia sääntöjä rikotaan, syntyy väittelyä. Länsimaisiin vaatteisiin pukeutuneet turvapaikanhakijamiehet älypuhelimineen aiheuttivat närää, sillä he eivät täyttäneet odotuksia klassisesta pakolaisesta: pakolaisen kuuluu näyttää resuiselta uhrilta.

Valokuvan kautta myös arvotetaan niiden kohteita, ihmisiä.

– Vaikka uutiskuva ei ole juurikaan muuttunut, niin nykyään sentään niin sanotuille toisille, esimerkiksi kodittomille, annetaan kuvateksteissä nimet, kertoo Hanna Weselius.

Kuvan kautta ei ainoastaan rakenneta kuvaa yksittäisestä ihmisestä vaan myös ihmisryhmästä, jota hän edustaa. Esimerkiksi naisia valokuvataan yhä usein alisteisina kohteina – ei aktiivisina toimijoina.

– Naisia objektivoiva kuva esittää naisen uskonnollisten tai eroottisten kliseiden kautta. Uhriuttavassa kuvassa nainen on voimaton, nimetön ja avuton osa massaa maailman pahuuden keskellä, tiivistää Weselius.

Tuorein esimerkki uhriuttavasta ja objektivoivasta naiskuvasta oli Brysselin maaliskuisten terrori-iskujen yhteydessä maailmanlaajuisesti levinnyt kuva ”haavoittuneesta” lentoemäntänaisesta alusvaatteisillaan.

Keskustelua naisten kuvaamisesta on käyty myös Suomessa. Markus Jokelan Haitin maanjäristyksen yhteydessä ottama kuva nuoresta puolialastomasta tytöstä aiheutti keskustelua.

Hanna Weselius osallistui itsekin aktiivisesti kuvasta nousseeseen debattiin. Olisiko esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaissut kuvan puolialastomasta suomalaistytöstä? Silloinen Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen päällikkö Heikki Aittokoski kiisti, että kuva olisi julkaistu sukupuolen perusteella.

Weselius totesi tähän: "Totta kai kaunis, kärsivä nainen iltaruskossa tekee paremman uutiskuvan kuin ruma, kärsivä nainen sateessa. Hyvännäköinen kuva herättää huomiota. Mitä sitä kieltämään tai selittelemään."

Kuvatekstillä voidaan harhauttaa

Kuvatekstien manipulointi on myös alaa vaivaava ilmiö. Samaa kuvaa voidaan käyttää lukuisiin eri tarkoitusperiin, sillä kuva ei yksinään väitä mitään, vaan se diskurssi, johon kuva liitetään.

Medialukutaito: uutiskuvan valinta. Kuva: Kuvakaappaus MV-verkkolehdestä medialukutaito,MV-lehti

MV-lehti julkaisi HUSLABin neulasekaannuksesta kertovan juttunsa yhteydessä asiaan liittymättömän kuvan, jota käytettiin rasistisiin tarkoituksiin.

Hanna Weseliuksen mukaan on pelkästään positiivista, että ihmiset eivät enää usko sokeasti kuvaan.

– Mitä enemmän kyseenalaistetaan, sen parempi. MV-lehden kaltaiset roska-aviisit sahaavat omaa oksaansa parantaen samalla ihmisten medialukutaitoa.

Kuvamanipulaation armoton maailma

Kuvamanipulaatioista puhutaan paljon, varsinkin luontokuvauksessa. Uutiskuvissakin niistä nousee poikkeuksetta kohu, ja kiinnijääneisiin suhtaudutaan ankarasti.

Hanna Weseliuksen mukaan kuvankäsittelyyn kiinnitetään kuitenkin liikaa huomioita.

– Todelliset valtarakenteet ovat muualla. Ei kuvaajan tai kuvankäsittelijän hallussa.

Weselius näkee kuviaan käsittelevän valokuvaajan pikemminkin tiukentuneen kilpailutilanteen uhrina kuin kavalana roistona.

Ikoni muuttuu meemiksi

Joskus uutiskuvat muuttuvat ikonisiksi symbolikuviksi, kun shokeeravat kuvat leviävät sosiaalisessa mediassa huikealla vauhdilla. Esimerkiksi veteen huuhtoutuneesta syyrialaispojasta Alan Kurdista tuli Eurooppaa ravistelevan pakolaiskriisin ikoni yhdessä yössä.

Pekka Jylhän Kunnes meri hänet vapauttaa -teos. Pekka Jylhän Alan Kurdista tehty veistos Kuva: Ilpo Vainionpää/Helsinki Contemporary Alan Kurdi,helsinki contemporary,hukkuminen (onnettomuudet),kuvataide,lapsi (6 -12 vuotta),pakolaiset,Pekka Jylhä,veistos
Graffiti Frankfurtissa. Seinämaalaus Alan Kurdista Frankfurtissa. Kuva: EPA/Arne Dedert Alan Kurdi,Frankfurt am Main,hukkuminen (onnettomuudet),pakolaiset,seinämaalaus

Hanna Weseliuksen mukaan traagisesta kuvasta tuli internet-meemi, jota kopioitiin massoittain. Variaatioita tekivät niin suomalainen kuvanveistäjä Pekka Jylhä kuin maailman vaikutusvaltaisimpiin lukeutuva käsitetaitelija ja ihmisoikeusaktivisti Ai Weiwei.

Skip Twitter post


– Massa, jolla kuvaa toistettiin oli käsittämätöntä. On ihmeellistä, jos kuvasta ei tule totta tuolla toiston määrällä, toteaa Weselius.

Hanna Weselius on tutkija ja Aalto-yliopiston median laitoksen yliopistonlehtori, joka on työskennellyt taitelijana ja valokuvaajana. Weselius on opiskellut valokuvausta ja väitellyt henkilövalokuvien rakentamisesta aikakauslehdissä.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Eli eri uutiskanavilla on ketunhäntä kainalossa. Tärkeämpää kuin kertoa totuus kansalaisille, on kerätä tiedotusvälineille katsojia ja lukijoita- maksajia. "Hienotunteisuus" vallanpitäjiä, sotia käyviä ja markkinatalouden hyväksikäyttäjiä kohtaan on ALHAISTA, eikä saa aikaan muuta kuin pahoinvointia tiedotusvälineitä kohtaan. Kuva maailmasta on vääristynyt ja sillä vain autetaan em. toimijoita jatkamaan väärinkäyttöjään.

Lähettänyt käyttäjä

On valitettavaa, että vaihtoehtomediaa ja MV-lehteä mustamaalataan varsinkin, kun koko artikkelin teema lienee propaganda ja narratiivin muokkaus. Hieman omituiselta tuntuu, ettei alansa tutkija ymmärrä laajan ilmaisuvapauden ja moniarvoisen lehdistön merkitystä sananvapaudelle ja sitä kautta kaikkien muidenkin vapauksen kannalta.

  • Tiesitkö tämän emojeista? - Ranskalaiset suosivat sydämiä, suomalaiset välttelevät romantiikkaa

    Tutkimusten mukaan myös emojeilla on oma "kielioppinsa."

    Emojit ovat pieniä keltaisia olentoja, joita vilisee kännykkäviesteissämme. Ne nauravat, itkevät, rähisevät ja pussaavat - niin kuin mekin teemme. Melkein kaikki käyttävät niitä, jopa päivittäin. Mutta ymmärretäänkö ne aina oikein? Emojit ovat viestinnän miinakenttää. Yhdellä ja samalla emojilla voi olla erilaisia, jopa vastakkaisia merkityksiä eri vastaanottajille.

  • Digitreenit 14: Näin löydät vapaasti käytettäviä kuvia

    Mistä löydän kuvia, joita voin vapaasti käyttää?

    Tarvitsetko kuvitusta omaan julkaisuusi, mutta omista kuvistasi ei löydy sopivia? Netistä löytyy huikea määrä kuvia, joita voit tietyin ehdoin käyttää. Kun tunnet nämä periaatteet, voit käyttää kuvia, jotka niiden tekijä on määritellyt vapaasti käytettäviksi.

  • Digitreenit 13: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

Media ja teknologia

  • Digitreenit 15: Ota emojit käyttöön

    Emojit saa käyttöön valitsemalla oikean näppäimistön.

    Emojeilla, eli hymiö- ja kuvasymboleilla voi tuoda kirjoitettuihin viesteihin monia lisätasoja. Paikoin voi tekstin jopa korvata kokonaan emojeilla. Näillä vinkeillä saat emojit käyttöön erilaisilla laitteilla.

  • Digitreenit - Testaa digitaitosi ja hanki uusia

    Yle Oppimisen Digitreenit opettavat arjen digitaitoja

    Digitaalisuus on kaikkialla: kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Älylaitteet yleistyvät ja myös palvelut siirtyvät sähköisiksi, joten 2000-luvulla ei enää pärjää ilman digitaitoja. Yle Oppimisen Digitreenit auttaa: tee digitaitotesti, treenaa taitojasi ja helpota elämääsi.

  • Digitreenit 10: Näin lataat karttoja puhelimesi muistiin

    Ladattuja karttoja voi käyttää ilman verkkoyhteyttä.

    Erilaisille karttasovelluksille on tarvetta varsinkin matkaillessa, mutta usein ongelmana on se, että datan käyttö on kalliimpaa ulkomailla. Lataamalla kartat puhelimeen jo kotimaassa voi kätevästi välttää datalaskun kasvamista reissussa.

  • Digitreenit 6: 5 vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Tiesitkö tämän emojeista? - Ranskalaiset suosivat sydämiä, suomalaiset välttelevät romantiikkaa

    Tutkimusten mukaan myös emojeilla on oma "kielioppinsa."

    Emojit ovat pieniä keltaisia olentoja, joita vilisee kännykkäviesteissämme. Ne nauravat, itkevät, rähisevät ja pussaavat - niin kuin mekin teemme. Melkein kaikki käyttävät niitä, jopa päivittäin. Mutta ymmärretäänkö ne aina oikein? Emojit ovat viestinnän miinakenttää. Yhdellä ja samalla emojilla voi olla erilaisia, jopa vastakkaisia merkityksiä eri vastaanottajille.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.