Hyppää pääsisältöön

Elämää ilmassa - ihmeelliset tervapääskyt

Tervapääsky
Tervapääsky on lentotaituri. Tervapääsky Kuva: Yle / Risto Salovaara Tervapääsky

Miltä tuntuu elää elämäänsä ilmassa? Miten erilainen on sellaisen maailma, joka katselee kaikkea ylhäältä satojen metrien tai jopa muutaman kilometrin korkeudesta, voi liikkua ilmatilassa pystysuoraan ja vaakatasossa hyvien säiden ja hyönteismassojen perässä?

Tervapääskyt ovat sopeutuneet ilmatilaan niin hyvin, että ne saalistavat ja syövät ilmassa, etsivät sieltä pesätarpeensa ja nukkuvatkin siellä. Vain pesimäajaksi niiden on laskeuduttava pesäkoloonsa munimaan ja hautomaan munia. Poikasten kuoriuduttua emot voivat jo pian siirtyä taas ilmaan ja saattavat toisinaan ruokkia poikasiaankin pöntön suulle ohi lentäessään.

Tervapääskyn poikanen lähtee pesästään yleensä 42 päivää kuoriutumisensa jälkeen. Illansuussa, kun alkaa jo hämärtyä, se pudottautuu ensi kertaa siivilleen, eikä palaa enää kotikoloonsa. Se lähtee melkein heti muuttomatkalle etelään, ja saattaa viettää maailmalla parikin vuotta.

Muuton salaisuudet selviävät

Tervapääskyjen muuttoa on hankala tutkia, koska ne viettävät valtaosan elämästään ilmassa. Suomessa on rengastettu noin 40 000 tervapääskyä, joista on saatu vain muutama havainto Keski- Afrikasta, yksi Helsingin Käpylässä rengastetusta linnusta ja yksi Pohjanmaalta rengastetusta.

Muutama vuosi sitten ruotsalaisprofessori Susanne Åkessonin johdolla ryhdyttiin tutkimaan tervapääskyjen muuttoa uudella tavalla, valopaikantimilla. Tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia tervapääskyjä. Lintujen selkään kiinnitettiin lähettimiä ja kontrollikerroilla niitä saatiin takaisin kaksitoista. Näiden perusteella pystyttiin määrittämään tervapääskyjen olinpaikat päivittäin.

Tutkimus toi paljon uutta tietoa tervapääskyjen talvenvietosta. Se paljasti, että linnut siirtyivät melko laajana rintamana Välimeren ylitse. Osa niistä jäi alkusyksyksi Sahelin kuivien alueiden ylle kiertelemään. Jouluun mennessä kaikki Ruotsin, Norjan, Suomen, ilmeisesti koko Euroopan alueen tervapääskyt siirtyivät viettämään talvea Kongojoen sademetsäalueelle. Miljoonat ja miljoonat tervapääskyt viettivät talvikuukaudet laajalla tuhansien kilometrien alueella korkealla sademetsän yllä. Paikantimien mukaan osa tervapääskyistä vietti myös päiviä, jopa viikkoja, Atlantilla meren yllä viidensadan tai jopa tuhannen kilometrin päässä rannikosta. Ne eivät ole siis voineet laskeutua siellä mihinkään koko aikana.

Tervapääsky talon seinustalla
Tervapääsky talon seinustalla Kuva: Yle/Risto Salovaara linnut,tervapääsky

Lentoennätykset paljastuvat

Vielä hurjempiin yhtäjaksoisiin lentotuloksiin pääsee hyvin tervapääskyn oloinen, mutta sitä suurempi alppikiitäjä, joka talvehtii myös Kongon sademetsäalueella. Sveitsiläistutkimuksessa havaittiin erityisillä siiven liikkeitä mittaavilla antureilla, että lintu, joka lähti Sveitsistä lokakuussa laskeutui seuraavan kerran vasta huhtikuussa!

Ruotsalaistutkijat ovat selvitelleet myös tervapääskyjen lentokorkeutta. He veivät junalla pääskyjä pesältään 500 kilometrin päähän ja päästivät ne vapaaksi. Pääskyt palasivat omalle pesälleen vuorokaudessa tai puolessatoista. Korkeusmittarin mukaan ne olivat matkan aikana käyneet yli kahden, jopa kolmen kilometrin korkeudessa.

Tervapääskyjen maailma on siis hyvin erilainen kuin meidän. On hyvin vaikea edes kuvitella, miltä elämä näyttää yläilmoista alla häämöttävine rannikkolinjoineen, pilvimassoineen, metsiköineen.

Tervapääskyt voivat elää yllättävän pitkään. Vanhin Suomessa rengastettu lintu on ollut 15-vuotias ja Euroopassa on tavattu muutama parikymmenvuotias yksilö. Tervapääskytutkija Heikki Kolunen arvioi tervapääskyn lentävän vuodessa noin 146 000 kilometriä, joten 15-vuotias ikälintu on sitä vauhtia ehtinyt viilettää sirppisiivillään jo ällistyttävät 2,2 miljoonaa kilometriä. Sillä vauhdilla se olisi periaatteessa ehtinyt porhaltaa maapallon ympäri 50 kertaa!

Kommentit

  • kyykäärme

    Kyykoiraat heräävät kevääseen – Testaa kyytietämyksesi!

    Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne eivätkä pure vastustajiaan.

    Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne liehittelevät naaraita, eivätkä pure vastustajiaan. Nyt ne nousevat koloistaan valmistelemaan siittiöitä parittelua varten. Naaraat ovat pian hereillä.

  • valkoselkätikka

    Keväiset rummuttajat: Valkoselkätikka

    Valkoselkätikka syö joskus rasvaa ruokintapaikoilla.

    Valkoselkätikka on käpytikkaa hieman isompi. Mustan selän valkoisesta keskiosasta haarautuu leveitä valkoisia poikkijuovia siipisulille. Vaalean vatsan takaosa on vaaleanpunainen, ja kupeilla on pitkittäisiä tummia viiruja. Koiraan päälaki on punainen, naaraan musta. Soidinrummutus on pitempi (2 s) ja harvatahtisempi kuin käpytikalla, ja kutsuääni vaimeampi ”gyk, gyt”.

  • Harmaapäätikka

    Keväiset rummuttajat: Harmaapäätikka

    Harmaapäätikka käy ruokintapaikoilla rasvaa nokkimassa.

    Käpytikkaa isompi ja rotevampi, isopäinen harmaapäätikka on päältä sammalenvihreä, alta vaaleampi, vihertävänharmaa. Pää on tasaharmaa, mutta koiraalla on otsassa punainen laikku.Soidinhuuto on haikea, loppua kohti laskeva vihellys ”kiik-kiik-kii kii kyy kyy kjy kju”.

  • Pohjantikka männynrungolla lumimaisemassa

    Keväiset rummuttajat: Pohjantikka

    Pohjantikka on hieman käpytikkaa pienempi mutta isopäisempi.

    Pohjantikka on hieman käpytikkaa pienempi mutta isopäisempi. Sen höyhenpuvussa ei ole lainkaan punaista. Selkäpuoli on musta valkoista keskiosaa lukuun ottamatta, vatsapuoli valkoinen. Kupeilla on harmaita epäselviä viiruja. Koiraalla päälaki on sitruunankeltainen, naaraalla viiruisen vaalea. Pohjantikan soidinrummutus on rytmiltään harvempi kuin käpytikan ja kestää 1,5 s (käpytikan 1 s). Kutsuääni on vaimea ”git”.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Luonto

Miljoonan linnunpöntön logo.
Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä
  • kyykäärme

    Kyykoiraat heräävät kevääseen – Testaa kyytietämyksesi!

    Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne eivätkä pure vastustajiaan.

    Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne liehittelevät naaraita, eivätkä pure vastustajiaan. Nyt ne nousevat koloistaan valmistelemaan siittiöitä parittelua varten. Naaraat ovat pian hereillä.

  • Sitruunaperhonen imee mettä auringontähden kukassa elokuussa Hatanpään arboretumissa Tampereella

    Bongaa kevät 2017

    Seurataan kevään tuloa yhdessä!

    Bongasitko leskenlehden? Löysitkö kotikuntasi ensimmäiset hiirenkorvat? Ota kuva heräävästä luonnosta ja lisää se kartalle. Seurataan kevään tuloa yhdessä!

  • Sinitiaisen poikue pöntössä.

    Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Pajulintu laulaa puussa.

    Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Helmipöllön tuijotus.

    Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Metso sammaleiden ja jäkälien metsässä

    Keväiset soidinmenot: Metso

    Metso on suurin metsäkanalintumme.

    Metsokoiras (kukko) on poikkeuksellisen iso, pitkäpyrstöinen kanalintu, naaras (koppelo) tuskin kolmasosa koiraasta mutta teertä kookkaampi. Koiraan 5–7-sekuntinen soidinääni koostuu näppäilevistä ja hiovista äänistä.

  • Pyy metsän siimeksessä.

    Keväiset soidinmenot: Pyy

    Pyy on hieman kesykyyhkyä isompi ja pyöreähkö.

    Pyy on hieman kesykyyhkyä isompi ja pyöreähkö. Sillä on melko pitkä pyrstö, pieni nokka ja höyhenpeitteiset jalat, kuten muillakin kanalinnuilla. Koiraan soidin- ja reviiriääni on tiaismaisesti tiitittävä ”tiiii tii-ii tittiittittittitti”.

  • Riekko kesäpuvussa

    Keväiset soidinmenot: Riekko

    Riekko on pyylevä ja teertä pienempi.

    Pyylevä riekko on teertä pienempi, pienipäinen ja lyhytpyrstöinen. Nokka on lyhyt mutta paksu. Siivet, vatsa ja höyhenpeitteiset jalat ovat valkoiset ympäri vuoden ja pyrstösulat mustat. Koiraan soidinääni on remakasti räkättävä ”bäk-berrrr, ko-beuk ko-beuk ko-bek kobek-kobek”.

  • Teerikukot taistelevat lumisella pellolla.

    Keväiset soidinmenot:Teeri

    Teerikukko on varista isompi, naaras samaa kokoluokkaa.

    Teerikukko on varista isompi, naaras samaa kokoluokkaa. Ruumis on pyöreähkö ja tanakka, kaula melko ohut ja pää pieni. Nokka on pieni ja jalat höyhenpeitteiset muiden metsäkanalintujen tapaan. Soidinääni on pitkiä aikoja jatkuvaa, nousevaa ja laskevaa pulputusta, kukerrusta ja suhahteluja.

  • peltopyy

    Keväiset soidinmenot: Peltopyy

    Peltopyy on palleromainen kanalintu.

    Peltopyy on kesykyyhkyn kokoinen, mutta palleromaisempi kanalintu. Se on päältä harmaan-, mustan- ja punaruskeankirjava. Rinta ja kaula ovat harmaat ja naama ja kurkku oranssinruskeat. Soidinääni on kitisevä ”girr-rik, girr-rik…”.

  • fasaani

    Keväiset soidinmenot: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin. Koiraan soidinääni on käheä, kiekaiseva töötötys.

  • Käpytikka koiras tolpassa

    Keväiset rummuttajat: Käpytikka

    Käpytikka on enimmäkseen paikkalintu.

    Käpytikka on mustarastaan kokoinen, päältä musta ja alta valkoinen tikkalaji. Hartialla on iso ja soikea valkoinen laikku ja vatsan takaosa on kirkkaanpunainen. Päälaki ja niska ovat mustat ja posket valkoiset. Koiraan niskassa on punainen laikku. Soidinääni on vajaan sekunnin mittainen rummutus, kutsuääni metallinen ”kjyk, kjyk”.

  • Palokärki.

    Keväiset rummuttajat: Palokärki

    Palokärki on Euroopan suurin tikka, variksen kokoinen.

    Palokärki on Euroopan suurin tikka, variksen kokoluokkaa. Sillä on ohut kaula ja isohko pää. Palokärki on kauttaaltaan kiiltävänmusta paitsi koiraalla päälaki ja naaraalla niska punaiset. Tikarimainen nokka ja silmä ovat vaaleat. Soidinääniä ovat kolmisekuntinen kumea rummutus ja kiihtyvä vihellyssarja, lentoääni raikuva ”kry kry…”.

  • Pikkutikka istuu koivunoksalla.

    Keväiset rummuttajat: Pikkutikka

    Talvella pikkutikan pääruokaa ovat lahopuissa elävät toukat.

    Pikkutikka on vain talitiaisen kokoinen ja lyhyenläntä. Pää on pyöreä ja nokka hento. Mustassa yläpuolessa on valkoisia poikkijuovia. Alapuoli on kokonaan valkoinen (ei lainkaan punaista).Soidinääni on kimeä, hieman samea piipitys ”piik-piik…”, joka toistuu 8–13 tavun sarjoina. Rummutus on 1,5-sekuntinen pärrytys.

  • Pohjantikka männynrungolla lumimaisemassa

    Keväiset rummuttajat: Pohjantikka

    Pohjantikka on hieman käpytikkaa pienempi mutta isopäisempi.

    Pohjantikka on hieman käpytikkaa pienempi mutta isopäisempi. Sen höyhenpuvussa ei ole lainkaan punaista. Selkäpuoli on musta valkoista keskiosaa lukuun ottamatta, vatsapuoli valkoinen. Kupeilla on harmaita epäselviä viiruja. Koiraalla päälaki on sitruunankeltainen, naaraalla viiruisen vaalea. Pohjantikan soidinrummutus on rytmiltään harvempi kuin käpytikan ja kestää 1,5 s (käpytikan 1 s). Kutsuääni on vaimea ”git”.

  • Harmaapäätikka

    Keväiset rummuttajat: Harmaapäätikka

    Harmaapäätikka käy ruokintapaikoilla rasvaa nokkimassa.

    Käpytikkaa isompi ja rotevampi, isopäinen harmaapäätikka on päältä sammalenvihreä, alta vaaleampi, vihertävänharmaa. Pää on tasaharmaa, mutta koiraalla on otsassa punainen laikku.Soidinhuuto on haikea, loppua kohti laskeva vihellys ”kiik-kiik-kii kii kyy kyy kjy kju”.

  • valkoselkätikka

    Keväiset rummuttajat: Valkoselkätikka

    Valkoselkätikka syö joskus rasvaa ruokintapaikoilla.

    Valkoselkätikka on käpytikkaa hieman isompi. Mustan selän valkoisesta keskiosasta haarautuu leveitä valkoisia poikkijuovia siipisulille. Vaalean vatsan takaosa on vaaleanpunainen, ja kupeilla on pitkittäisiä tummia viiruja. Koiraan päälaki on punainen, naaraan musta. Soidinrummutus on pitempi (2 s) ja harvatahtisempi kuin käpytikalla, ja kutsuääni vaimeampi ”gyk, gyt”.

  • Susi.

    Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.

  • Kenttäkiitäjäinen on hohtaa vihreää metallinväriä.

    Ötökkätieto tutustuttaa monimuotoiseen pihaluontoon

    Opi tunnistamaan lajeja ja toimimaan puutarhassa.

    Tiesitko, että kukkaravukki voi vaihtaa väriään alustan mukaan väijyäkseen saalista tai että kenttäkiitäjäiset hohtavat vihreää metallinväriä? Upouusi Ötökkätieto-palvelu auttaa tunnistamaan ötököitä kiehtovasti.

  • Riekko suojassa lumen keskellä.

    Suurtunturien erämaa

    On aivan hiljaista, tuulikin on päättänyt levätä hetken.

    Astelen yöpakkasten lujittamalla keväthangella, joka kantaa minua kuin kallio. Nousen tunturin kaarevaa selkää pitkin huippua kohti. Tunnen sydämeni kiihtyvät lyönnit. Vaikka hanki on kantava, jyrkkä nousu saa jalat tuntumaan raskailta. En suostu antamaan periksi. Porolta tunturin laelle nousu sujuisi ongelmitta.

  • Karhu istuu metsässä.

    Kimmo Ohtonen karhujen kanssa nokakkain

    Luontotoimittajalle karhu on älykäs eläin.

    Toimittaja, luontokuvaaja ja vuoden alussa kirjan karhuista julkaissut Kimmo Ohtonen on kuvannut karhuja eri puolilla itärajaa jo seitsemän vuoden ajan. Kohdattuaan kymmeniä eri yksilöitä useilla eri kaupallisilla ruokintapaikoilla Kimmolle on piirtynyt karhusta kuva älykkäänä eläimenä, joka ei halua olla ihmisen kanssa nokakkain. Yhdellä ruokintapaikalla kaikki oli kuitenkin toisin.

  • Ryhävalas sukeltaa.

    Merten jättiläiset

    Veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumman selkäevä.

    Tarkkailen tummansakeaa vettä etsien liikettä pinnan alla. Se liikkuu jossain lähellä. Ukkospilvet nousevat vuorten takaa. Livumme veneellä tummaa vettä pitkin eteenpäin samalla kun myrskylinnut liitelevät yläpuolellamme tuulen kyydissä. Yhtäkkiä selkäni takaa kuuluu voimakas pärskähdys. Kääntäessäni katseeni näen, miten veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumman selkäevä. Polveni nytkähtävät.

  • viiksitimali

    Kimmo Ohtonen viiksitimalin jäljillä

    Luontokuvaaja kohtasi ruovikkojen mystisen laulajan.

    Viiksitimalin kohtaaminen on ollut luontokuvaaja Kimmo Ohtoselle monivuotinen haave sen pastellimaisen kauniin ulkoasun ja vauhdikkaan luonteen takia. Luonnossa hän ei kuitenkaan ollut koskaan nähnyt tätä ruovikkojen eksoottista pikkulintua. Kunnes.

  • Ahma valppaana varvukossa.

    Petojen valtakunta

    Petojen elämä Pohjolan olosuhteissa on kovaa.

    Ahma vetää kesäyön kosteaa ilmaa sieraimiinsa. Se seisoo metsän reunalla ja tarkkailee suoaukeaa. Ahma ottaa vainua vielä kerran. Hento tuulenvire kertoo sille, että on turvallista edetä. Samalla kun hämärä verhoaa itärajan salomaat, ahma jättää metsän turvan ja lähtee ripein askelin etenemään suon keskellä lepäävää hirvenruhoa kohti.

  • orava

    Kimmo Ohtonen oravien satumaailmassa

    Luontokuvaaja Kimmo Ohtonen tutustui kesykurrejen elämään.

    Tervaleppälehto on kuin satumaailma, jossa kesyt oravat herkuttelevat pähkinöitä pursuavillat ruokintapaikoilla. Luontokuvaaja Kimmo Ohtonen tutustui kurrejen elämään.

  • Kolme hirveä pellolla, taustalla havumetsää ja edessä vaalea, kukkiva pelto.

    Kimmo Ohtosen kesäyö hirvien seurassa

    Toimittaja Kimmo Ohtonen vietti kesäyön hirvien kanssa.

    Luontotoimittaja Kimmo Ohtonen pystytti kuvaustelttansa hirvien ruokailupaikalle, keskelle kukkamerta. Pohjoisen metsien valtiaat kuluttavat kesäyönsä tankkaamalla syksyä varten. Lue Ohtosen tunnelmallinen kuvaus kesäyöstä hirvien seurassa.

  • Jääkarhu Huippuvuorilla.

    Huippuvuorten valtias

    Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin.

    Aamun utuisessa valossa jääkarhu katsoo minua lempeän nappimaisilla silmillään. Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin. Edessäni aukeavassa näkymässä kiteytyy vailla romantiikan häivää luonnon kiertokulun raadollisuus.

  • Kaksi myskihärkää vastakkain.

    Arktiset selviytyjät

    Jäävuoret kelluvat vedessä kuin kauan sitten hylätyt laivat

    Puhtaan siniseltä taivaalta porottaa aurinko, sen heijastus väreilee sokaisevan kirkkaasti merenpinnasta. Silmiäni siristellen tarkkailen postikorttimaisen kaunista näkymää ympärilläni.

  • Mies ja suomenlapinkoira pilkillä tunturissa.

    Arktinen erämaa ei tunne armoa

    Tunturissa kannattaa aina tarkkailla säätä.

    Kalastusretkillä tunturialueilla täytyy varautua kaikenlaisiin sääoloihin, niin talvella kuin kesälläkin. Sää tunturissa voi vaihtua täydestä auringonpaisteesta hurjaan lumituiskuun hetkessä.

  • Eränkävijät-sarja Karhujahti käynnissä itärajalla. Tuomo etsimässä havaintoja karhuista.

    Eränkävijät on sarja metsästyksestä ja kalastuksesta nykypäivän Suomessa

    Eränkävijät esittelee katsojalle metsästystä nykypäivänä

    Uusi sarja Eränkävijät seuraa neljän intohimoisen eränkävijän tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevia päähenkilöitä yhdistävät samat arvot ja rakkaus luontoon. Kun pohjoisessa tunturit ovat lumen peitossa ja järvet jäässä, kuljetaan etelässä vielä sulassa maassa ja kalastetaan virtaavissa vesissä.