Hyppää pääsisältöön

Leea Klemola: ”Eikö me voitaisi olla armollisempia itseämme ja toisiamme kohtaan!”

Vaimoni, Casanova, Leea Klemola, Kuopion kaupunginteatteri, lähikuva, suudelma
Vaimoni, Casanova -näytelmä Kuopion kaupunginteatterissa Vaimoni, Casanova, Leea Klemola, Kuopion kaupunginteatteri, lähikuva, suudelma Kuva: Leea Klemola vaimoni, casanova, leea klemola, kuopion kaupunginteatteri, lähikuva, suudelma

Ohjaaja Leea Klemolan uutuusnäytelmän Vaimoni, Casanova ytimessä on himo. Sen kautta hän haluaa puhua armollisuudesta itseä ja toisia kohtaan.

Leea Klemola marssittaa uudessa näytelmässään Kuopion kaupunginteatterin lavalle 65-vuotiaan, kremppaisen vanhan naisen, jolla on Casanovan luonto.

- Casanovalla ajattelen ennen kaikkea miestä, joka paneskelee siellä sun täällä. Mitä tapahtuu, kun vanhalla, naimisissa olevalla naisella on rakkauden kaipuu ja halu heittäytyä elämän virtaan? Klemola pohtii.

Kuuluu pätkittäisen kusemisen ääntä ja uniapnea kuorsausta.

Näytelmän päähenkilö on 65-vuotias näyttelijä Kyllikki Lalla, joka on palaamassa sairauslomalta töihin seksuaalisten häirintäsyytteiden jälkeen. Selkäkipuinen Kyllikki Lalla ei halua miettiä kremppojaan, vaan alkaa tarmokkaasti harjoitella Casanova-näytelmää täynnä elämän janoa ja himoa.

- Kyllikki haluaa lähteä mukaan elämän virtaan matkakumppanina seksi ja kuolema ja palata reissun jälkeen kuitenkin avioliiton satamaan miehensä Jukan luoksen.

Klemola on kasannut Lallan hahmoon piirteitä sukulaisista, tutuista ja romaanihenkilöistä.

- Yksi esikuva hahmolle on maailmanmatkaaja Kyllikki Villa, jonka päiväkirjat ovat fantastista luettavaa. Niissä hän pääasiassa järjestelee tavaroitaan ja huolehtii selkäkivustaan.

Vaimoni, Casanova, Leea Klemola, Kuopion kaupunginteatteri, Annukka Blomberg
Seija Pitkänen Kyllikki Lallana Vaimoni, Casanova, Leea Klemola, Kuopion kaupunginteatteri, Annukka Blomberg Kuva: Leea Klemola vaimoni, casanova, leea klemola, kuopion kaupunginteatteri, annukka blomberg

Klemolan mukaan päähenkilön pitää olla nimenomaan vanha nainen. 30-vuotias nainen Casanovana ei olisi hänen mukaansa ollenkaan kiinnostava.

- Nuoren naisen pitäisi olla hyvännäköinen ollakseen uskottava Casanova. Ei siinä ole mitään mielenkiintoista. Virheellisen kehon erotiikassa sen sijaan on. Teatteri on niin ruumiillinen laji.

Joo joo ei mitään. Ei tarvi kuunnella. Minoon väärässä. Ei ketään muutakaan kiinnosta minun jutut. Hyvää yötä.

Leea Klemola haluaa näytelmän kautta pohtia julkisen roolin ja yksityisen minän ongelmallisuutta. Klemolan mukaan Casanovan julkinen rooli on vahva ja lojaali. Kyllikki-Casanovakaan ei halua olla pikkumainen, eikä mustasukkainen, vaan hurmata kaikki.

- Naamion alla on kuitenkin pikkumainen, hirveän haavoittuvainen, huomionhakuinen ja inhottava henkilö, josta muut eivät saa saada vihiä. Vähiten hän itse.

Yksi keskeinen kysymys Klemolalle on naisen ja miehen erilaiset roolit elämässä ja teatterin lavalla. Hän kertoo alituiseen miettivänsä, miten naisesta saisi ihmisen teatterin lavalla.

- Jos nainen sanoo lavalla, että on kylmä, niin ensimmäinen ajatus on että mitä se tuolla tarkoittaa, miksi se tuon sanoo. Jos mies sanoo, että on kylmä, niin sillä on kylmä.

Vaimoni, Casanova, näytelmä, Kuopion kaupunginteatteri, Leea Klemola
Vaimoni, Casanova Vaimoni, Casanova, näytelmä, Kuopion kaupunginteatteri, Leea Klemola Kuva: Leea Klemola vaimoni, casanova, näytelmä, kuopion kaupunginteatteri, leea klemola
vaimoni, casanova, leea klemola, kuopion kaupunginteatteri, suudelma, valokuvaus
Vaimoni, Casanova vaimoni, casanova, leea klemola, kuopion kaupunginteatteri, suudelma, valokuvaus Kuva: Leea Klemola vaimoni, casanova, leea klemola, kuopion kaupunginteatteri, suudelma, valokuvaus
No oon. Saatanan saatana. (tauko) Ai perkele.

Leea Klemola jakaa mielipiteitä tuomalla näyttämölle alastomuutta, hurttia huumoria ja ronskia kielenkäyttöä. Muun muassa edellinen näytelmä Maaseudun tulevaisuus Kansallisteatterissa aiheutti pienen kohun ja osa katsojista lähti kesken ennakkonäytöksen pois.

Klemolan mielestä palautteeseen ei voi reagoida mitenkään, koska aina joku pahoittaa mielensä jostain. Ja kiroilu on hänen mukaansa huumoria.

- Suomessa kiroilu on välimerkki ja tunteen ilmaisu. Meillä on hirvittävän ilmaisuvoimainen kirosana-arsenaali.

Onko tässä ajassa jotain sellaisia asioita, joiden takia näytelmän aihepiiri vaatii juuri nyt käsittelyä? Klemolan mukaan ajankohtaisuus tulee mukaan ainoastaan siitä, että hän elää tässä ajassa.

- Muuten ajankohtaisuus teatterissa on päälleliimattua ja typerää, koska teatteri on niin hidas väline.

Kyllikki sanoo että näkeehän se kuolema tulla eihän se sokea ole.

Klemola ei halua näytelmillään syyllistää ihmisiä siitä kaikesta mitä ihmiset ovat tehneet tai jättäneet tekemättä.

- En halua viestittää yleisölle, että herätkää pahvit ja menkää kotiinne kierrättämään.

Klemola toivoo, että näytelmän jälkeen ihmiset olisivat edes hetken armollisempia itseään ja toisiaan kohtaan.

- Meillä kaikilla on hirveätä ja kaikenlaista, eikä kaikki mene suunnitelmien mukaan, mutta eikö me voitaisi olla armollisempia itseämme ja toisiamme kohtaan. Että tässä kehossa ja tässä mielessä kaikki on ihan jees.

Vaimoni, Casanova Kuopion kaupunginteatterissa, kantaesitys 13.9.2016

Sitaatit ovat Vaimoni, Casanovan näytelmätekstistä.

Artikkelia päivitetty 9.9. ja korjattu Kyllikki Lallaa näyttelevän henkilön nimi.

  • juha hurme kolumnistikuva

    Juha Hurme: Puhe valmistuville

    Puheluonnos, jonka voit muokata itsellesi.

    Tähän aikaan vuodesta merkittävä joukko kansalaisia, enimmäkseen siitä nuoremmasta ja lupaavammasta päästä, valmistuu jostakin tutkinnosta. Se on juhlan paikka. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme pitää puheen.

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.