Hyppää pääsisältöön

Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa
Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa sari valto

Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin.

Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Noin kaksi kolmesta muistisairaasta kärsii juuri Alzheimerin taudista.

Taudin ensimmäiset oireet ovat lähimuistin häiriöitä, kuten sovittujen asioiden unohtelua tai tavaroiden hukkaamista. Alzheimerin edetessä sairastuneen toimintakyky heikkenee ja hän alkaa tarvita ulkopuolista apua arjesta selviytymiseen.

Uusi tilanne omaisille

Alzheimerin tautiin sairastuneen omaisen voi olla vaikea ymmärtää läheisessä tapahtuvia äkillisiä muutoksia.

Kansanedustaja Päivi Räsänen ja sairaanhoitaja Anne-Maarit Koivuniemi kertovat Sari Valton keskusteluohjelmassa Yle Radio 1:ssä kokemuksistaan Alzheimerin tautiin sairastuneiden lähiomaisina.

Koivuniemen molemmat vanhemmat sairastuivat 70-vuotiaina lähes yhtaikaa ja Räsäsen isä noin 80 vuoden iässä. Koivuniemi otti puoleksi vuodeksi vapaata työpaikastaan ja ryhtyi vanhempiensa omaishoitajaksi. Räsäsen isää hoiti aluksi kotona tämän puoliso, Räsäsen äiti.

Koivuniemi oli tottunut saamaan vanhemmilta apua ja tukea eri asioissa ja tuntui hankalalta, kun tilanne kääntyikin nopeasti toisin päin. Räsänen sanoo, että oli kipeää huomata, miten aiemmin huumorintajuisena ja älykkäänä keskustelijana tunnettu isä ei enää kyennytkään keskustelemaan päivän kysymyksistä entiseen tapaan.

Räsäsen mukaan varsinkin alkuvaiheessa oli hankala saada tietoa saatavilla olevista palveluista. Hänen äitinsä kaipasi myös valmennusta siihen mitä sairauden edetessä tuleman pitää. Omaishoitajan vapaapäivien järjestäminen on hankalaa, jos haluaa tarjota nimenomaan kotihoitoa. Räsäsen isän tapauksessa muut perheenjäsenet hoitivat aluksi nämä vuorottelut. Myöhemmin siirryttiin intervalleihin: viikko hoitokodissa, kolme viikkoa kotona. Vapaiden viettäminen oli edelleen vaikeaa siksi, että hoitokodissa isä oli aina ahdistuneempi ja levottomampi kuin kotioloissa.

Persoonan muuttuvat piirteet

Alzheimerin tauti muuttaa sairastuneen persoonaa. Räsäsen isä sai taudin alkuvaiheessa muutamia raivokohtauksia, jolloin hän ajoi puolisonsa ja kerran myös lapsenlapsensa ulos talosta. Jälkikäteen hän ei itse muistanut vihastumisen syytä.

Isä tuli myös mustasukkaiseksi puolisostaan. Metsästystä aiemmin harrastaneen miehen aseet piti tämän takia saada hoidetuksi pois, mutta sekään ei ollut helppoa, koska omaisilla ei ollut aseenkantolupaa ja toisaalta isää ei haluttu nöyryyttää. Luovutus järjestyi lopulta sopimalla poliisin kanssa järjestely, jossa isä uskoi lahjoittavansa aseet pojalleen. Räsäsen äiti joutui myös piilottamaan veitset ja muut teräaseet pois näkyviltä. Oli syytä pelätä, että jotain ikävää voisi oikeasti sattua. Räsänen antaa ymmärtää, että osassa pahoinpitelytapauksia tekijöinä ovat juuri tällaiset sairauden vuoksi sekavat ihmiset.

Myös Koivuniemi huomasi isällään jo hieman ennen taudin toteamista loukkaavia puheita ja asiattomuuksia. Omaishoitaja-aikana vastaan tuli tilanteita, joissa isä sai raivokohtauksia. Vaikka todellista uhkaa ei ollut, on silti periaatteessa pelottavaa, kun iso mies huutaa kovaäänisesti.

Koivuniemi kertoo, että sairaus on myös syventänyt rakkautta vanhempia kohtaan. Sen kautta voi nähdä vanhemmat uudella tavalla ja esimerkiksi äiti kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan, mitä ei aiemmin koskaan ole tehnyt.

Räsänen sanoo, että sairaus paitsi muuttaa, myös tuo ihmisestä esiin uusia puolia. Hänenkin isällään pehmeä puoli nousi esiin: tunteensa sisällä pitävä sota-ajan kasvatti kykenee liikuttumaan ja itkemään. Halaaminenkin on tullut helpommaksi.



Anne-Maarit Koivuniemi ja Päivi Räsänen olivat vieraina Sari Valton radio-ohjelmassa Yle Radio 1:ssä 20.9.2016



Muu lähde: http://muistiliitto.fi

  • Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa

    Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Niklas Hallman, Hilla Blomberg, Sari Kiiski

    Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aapeli Myllynen, Hilla Blomberg, Anna-Elina Rahikainen

    Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Timo Akkala, Hilla Blomberg, Sari Männikkö

    Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Nainen pihassa kissa sylissä.

    Borrelioosin diagnoosi viivästyi - kivut ovat osa Katjan päivittäistä arkea

    Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hankala diagnosoida.

    Katja Nevalaisen perheessä sekä äiti että tytär ovat vuorollaan sairastuneet borrelioosiin. Katjan sairautta ei voida enää parantaa, mutta tyttären borrelioosi hoidettiin ajoissa antibiooteilla. Perheessä punkkisyynejä tehdään päivittäin sekä lapsille että lemmikeille. Siperiankissa Pomosta Katja nyppi eräänä kesäisenä aamuyönä irti lähes sata punkkia.

  • Vaakakapina: Jenny Lehtinen syö kuvassa vaahtokarkkia. Tietoinen syöminen. Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Opettele kuuntelemaan oman kehosi tarpeita ja merkkejä.

    Nälkä kurnii vatsassa, mutta ravinto-ohjelman mukaan ruoka-aika on vasta kahden tunnin päästä. Ei auta kuin kärvistellä nälissään. Näin moni ajattelee. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppisen mielestä ulkoapäin annettujen ohjeiden sijaan kannattaisi opetella kuuntelemaan oman kehon tarpeita ja merkkejä. Omat tarpeet huomioiden ja ruokailuun keskittyen voi löytää rennon syömisen sekä vapauden nauttia ruoasta ja syömisestä.

  • Annen motto kannustaa uuteen elämään.

    Alzheimerin tauti mullisti Annen elämän kahdessa kuukaudessa

    Muistihäiriö muutti elämäni täysin.

    59-vuotias Anne Vihakara oli kiireinen nainen. Ajomatkaa työpaikalle Turun yliopistoon kertyi kauppatieteiden lehtorille päivittäin 250 kilometriä. Kotona päivä jatkui Kiina-aiheisella tutkimuksella ja toisella puolella työpöytää odotti satojen opiskelijoiden tenttivastauspino. Perhe, puutarha, harrastukset. Ja sitten täysin yllättäen elämä pysähtyi.