Hyppää pääsisältöön

Ulos luontoon – Kuinkas sitten kävikään?

Juontajat Kimmo ja Minna. Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen Kuva: Yle/Laura Mainiemi ulos luontoon

Televisiossa lähetetään parhaillaan uusintana kaksi vuotta sitten valmistuneita Ulos luontoon -jaksoja. Jaksoissa ratkomme Kimmo Ohtosen kanssa Hämäläisen pariskunnan majavaongelmaa rakentamalla majava-aitaa, teemme kalasääskelle tekopesää, käynnistämme kampanjaa hirvisonnien suojelemiseksi, seuraamme pöllöjen nälkävuotta, yritämme innostaa nuoria irti kännyköistä kuvaamaan kettua ja olemme mukana nimeämässä Suomen tärkeintä eläintä.

Kaksi vuotta on kulunut. Otan jännittyneenä yhteyttä hankkeissa mukana olleisiin asiantuntijoihin ja luontoväkeen. Hyväksyivätkö sääkset tekopesän omakseen? Ja erityisesti majava-aidan tilanne epäilyttää. Jos se on vaikka pyörähtänyt jotenkin aivan hullusti tukkimaan koko venereitin.

Ohjelmassa selvisi, että kasteliero voi saada kimpussaan olevat muurahaiset pyörtymään Muurahaiset kastemadon kimpussa Kuva: Yle kuvakaappaus/Risto Salovaara kastemato,muurahainen

Selviävätkö lierojen salaisuudet?

Sarjan matojaksossa tutustuttiin kastelierojen ihmeelliseen elämään ja annettiin ”Suomen tärkeimmälle eläimelle” eräälle änkyrimadolle suomenkielinen komea nimi kunttamato. Professori Heikki Setälän mukaan kunttamatorintamalla on ollut viimeaikoina hiljaista.

Kastelierotutkija Visa Nuutinen kertoo nyt pari vuotta myöhemmin, että lierotutkimukset ovat jatkuneet edelleen ja kiinnostavia aiheita löytyy yhä lisää. Viimeaikoina hän on selvitellyt mm sitä, kuinka paljon korjuutähdettä kastelierot ennättävät haudata viljapellolla syksyisen sadonkorjuun ja seuraavan kevään kylvön välisenä aikana ja kuinka kastelierojen saapuminen peltomaahan heijastuu maaperän muiden matojen esiintymiseen ja maan rakenteeseen. Vaikuttaa siltä että kastelierojen elinpaikat ovat niin sanottuja ”kuumia pisteitä”, joissa monet muutkin madot viihtyvät.

Katso jakso Areenassa

Olli Vuori ja Minna ja lapinpöllö eläinlääkärillä Olli Vuori ja Minna Pyykkö lapinpöllön kanssa eläinlääkärin odotustilassa Kuva: yle/Ulos Luontoon lapinpöllö,luonto,ulos luontoon

Miten loukkaantuneen lapinpöllön kävi?

Pöllöjen nälkävuosi- jaksossa käytiin Heinolan lintutarhalla, jossa lapinpöllö oli loukannut siipensä törmättyään autoon. Siipi röntgenkuvattiin, mutta se oli vaurioitunut niin pahasti että sitä ei voinut leikata vaan pöllö jäi lentokyvyttömänä tarhalle asumaan. Miten se on tarhaelämään lopulta sopeutunut?

Lintujenhoitaja Olli Vuori kertoo, että pöllö näytti olevan kunnossa ja söi hyvin, mutta seuraavana kesänä kesäkuun alussa se kuoli yllättäen. Jotain tapahtui, mitä emme tiedä, hän kertoo. Toisinaan luonnoneläimet kuolevat parhaasta mahdollisesta hoidosta huolimatta, eikä syytä aina saada selville. Ohjelman jälkeenkin myyräkannat ovat olleet etelässä aika alhaiset, mutta pöllöjä on silti onneksi tullut Heinolaan melko vähän, neljä viirupöllöä, kaksi lehtopöllöä ja yksi varpuspöllö. Suurin osa näistä on ollut liikenteen uhreja.

Katso jakso Areenassa

Suojeltiinko sonnia?

Hirviä käsittelevässä jaksossa tuotiin esiin huoli siitä, että hirvisonneja pyydetään liikaa. Ohjelmassa seurattiin hirvien elämää ja innostettiin ihmisiä Frederikin johdolla suojelemaan mahtisonneja.
Muutamat metsästäjät ovat kyselleet "Suojele sonnia" -rintamerkkejä ohjelman lähettämisen jälkeenkin, ja tällä hetkellä on tiedossa, että metsästäjille varusteita tekevä yritys aikoo ryhtyä valmistamaan pipoja joissa lukee "Suojelen sonnia".

Hirvitutkija Tuire Nygren arvelee, että Suojele sonnia -kampanjalla on epäilemättä ollut osaltaan vaikutusta siihen, että hirviurosten suojeluun on viime vuosina suhtauduttu aiempaa vakavammin ja hirvikannan urososuudet ovat nyt parin viime vuoden aikana ilahduttavasti kasvaneet. Toisaalta asia ei ole aivan yksiselitteinenkään. Vasta hyväksytyssä metsästysasetusmuutoksessa on poistettu vasallisten naaraiden suoja, että niitäkin uskallettaisi pyytää eikä liikaa pelättäisi sitä, onko kaadettu naaras vasallinen. Tämä muutos voi kuitenkin jättää monet vasat orvoiksi ilman emoa, jos kaikki metsästäjät eivät toimi vastuullisesti. ”Olisi tärkeää, että vasoille saataisi turvattua ensimmäinen talvi emonsa hoivissa, vaikkei laki vasanaaraalle suojaa annakaan”, Tuire Nygren toteaa.

Katso jakso Areenassa

Sääksimies tekopesässä Sääksitutkija Pertti Koskimies tekopesän päällä Kuva: Yle/Minna Pyykkö luonto,sääksi,ulos luontoon

Hyväksyivätkö Rääkkylän sääkset tekopesän?

Sääkselle tekopesä -jaksossa rakennettiin otsikon mukaisesti Rääkkylään myrskyn pudottaman pesän tilalle uusi tekopesä sääksille. Sääksitutkija Pertti Koskimies kiipesi ketterästi kuin karhu 5–6 metrisen käkkyrämännyn latvaan kiinnittämään pesän ja oli saman tien hyvin varma että sääkset kyllä löytävät sen pian. Hän arveli jakson lopuksi, että pesässä on jo seuraavana kesänä poikasetkin.

Nyt pari vuotta myöhemmin ilmenee että optimismille oli katetta. Pertti Koskimies kertoo että Rääkkylän sääksipariskunta tosiaan hyväksyi pesän heti sen asentamisen jälkeen ja alkoi jo samana kesänä virittää pesää seuraavaa kevättä varten. Pariskunta on nyt pesinyt pesässään tyytyväisenä ja sai kolme poikasta lentoon sekä kesällä 2015 että kesällä 2016. Viime kesän poikaset ovat nyt varmaankin parhaillaan muuttomatkallaan Afrikkaan.

Katso jakso Areenassa

Onko majava- aita vielä pystyssä?

Ulos luontoon- sarja päättyi kaksi vuotta sitten majavajaksoon, jossa yritettiin löytää rauhanomainen ratkaisu majavaongelmaan. Hämäläisen pariskunnan venereitin varrella olivat majavat rakentaneet valtavaa ruokavarastolauttaa joka haittasi veneellä menoa. Ratkaisuksi hahmottelimme ohjelmassa aitaa, joka erottaa majavapuolen ja venepuolen toisistaan.

Ylen Lavastamon lavastemestarit Sami Saastamoinen ja Pasi Laitinen tarttuivat projektiin ja ideoivat ja rakensivat aidan joen keskelle. Aita näytti komealta ja jämäkältä mutta jäimme silti miettimään, miten hyvin se kestää talven koitokset ja innokkaiden majavien puuhailut. Mauno Hämäläisen viesti on kuitenkin hyvin ilahduttava: ”Tervehdys! Kaikki hyvin. Aita on hyvin pystyssä ja venereitti auki. Kiitos!” Myös majavista on kuulemma useita havaintoja eli yhteiselo tuntuu pari vuotta myöhemmin sujuvan mainiosti.

Katso jakso Areenasta:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä
  • Miljoona linnunpönttöä on totta

    Suomen luonnosta löytyy ainakin miljoona linnunpönttöä.

    Suomen luonnosta löytyy ainakin miljoona linnunpönttöä. Kampanja jatkuu toukokuulle saakka.

  • Avara luonto keväällä 2017

    Avara luonto keväällä 2017

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2017. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tilhi

    Talvikaudella tilhet ovat näkyviä ja kuuluvia parvilintuja.

    Kottaraisen kokoisella, tukevatekoisella tilhellä on suuri pää ja paksu kaula sekä tuuhea töyhtö päälaella. Höyhenpuku on harmaan punaruskea. Siivenreuna on mustan-, keltaisen- ja punaisenkirjava, pyrstön kärki keltainen.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Peippo

    Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.

    Talitiaisen kokoinen peippo on päältä harmaanruskea. Tummalla siivellä on kaksi valkoista juovaa. Koiraan alapuoli ja pääsivut ovat ruskeanpunaiset, naaraan vaaleanharmaat. Ponteva, lopuksi nouseva laulunsäe kestää 2–3 s.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Järripeippo

    Muuttoaikaan järripeippo on yleinen Etelä-Suomessa.

    Talitiaisen kokoisella järripeipolla on peipon tapainen kekonokka. Tummalla siivellä on kellertävät juovat. Koiraan selkä ja pää ovat kiiltävänmustat, vatsa valkoinen, rinta, kurkku ja siiventaive oranssit. Naaraan yläpuoli on vaaleankirjavan harmaanruskea ja rinta oranssinkellertävä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Vihervarpunen

    Vihervarpuset ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla.

    Lyhytpyrstöinen vihervarpunen on päältä kellanvihreä. Koiraan rinta on sitruunankeltainen ja vatsa valkoinen, päälaki ja kurkkutäplä ovat mustat. Naaras on himmeämpi, eikä päässä ole mustaa. Nuori on voimakkaasti viiruinen. Siivellä on keltainen juova

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Urpiainen ja tundraurpiainen

    Talvisin urpiainen on yleinen etelässäkin.

    Urpiainen on hieman talitiaista pienempi, ja sillä on pieni nokka. Se on päältä tummaviiruisen harmaanruskea ja alta viirukkaan likaisenvalkoinen. Selän takaosa on vaalea ja viiruinen. Otsa on punainen, ja koiraalla rintakin. Tundraurpiaista on hyvin vaikea erottaa lähisukulaisestaan urpiaisesta.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pähkinänakkeli

    Pähkinänakkelit vaeltavat Suomeen syksyisin.

    Talitiaisen kokoisen ja tanakan pähkinänakkelin pää on iso ja pyrstö lyhyt. Lintu on päältä siniharmaa ja alta valkoinen. Nokantyvestä niskaan kulkee musta juova (”rosvonaamari”).

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Suurtunturien erämaa

    On aivan hiljaista, tuulikin on päättänyt levätä hetken.

    Astelen yöpakkasten lujittamalla keväthangella, joka kantaa minua kuin kallio. Nousen tunturin kaarevaa selkää pitkin huippua kohti. Tunnen sydämeni kiihtyvät lyönnit. Vaikka hanki on kantava, jyrkkä nousu saa jalat tuntumaan raskailta. En suostu antamaan periksi. Porolta tunturin laelle nousu sujuisi ongelmitta.

  • Petojen valtakunta

    Petojen elämä Pohjolan olosuhteissa on kovaa.

    Ahma vetää kesäyön kosteaa ilmaa sieraimiinsa. Se seisoo metsän reunalla ja tarkkailee suoaukeaa. Ahma ottaa vainua vielä kerran. Hento tuulenvire kertoo sille, että on turvallista edetä. Samalla kun hämärä verhoaa itärajan salomaat, ahma jättää metsän turvan ja lähtee ripein askelin etenemään suon keskellä lepäävää hirvenruhoa kohti.

  • Huippuvuorten valtias

    Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin.

    Aamun utuisessa valossa jääkarhu katsoo minua lempeän nappimaisilla silmillään. Karhun pehmeä katse puhuu ristiriitaisesti eri kieltä sen muun olemuksen kanssa. Sen kuono ja kermanvalkoinen turkki ovat kauttaaltaan veressä. Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin.

  • Arktiset selviytyjät

    Jäävuoret kelluvat vedessä kuin kauan sitten hylätyt laivat

    Puhtaan siniseltä taivaalta porottaa aurinko, sen heijastus väreilee sokaisevan kirkkaasti merenpinnasta. Silmiäni siristellen tarkkailen postikorttimaisen kaunista näkymää ympärilläni.

  • Arktinen erämaa ei tunne armoa

    Tunturissa kannattaa aina tarkkailla säätä.

    Kalastusretkillä tunturialueilla täytyy varautua kaikenlaisiin sääoloihin, niin talvella kuin kesälläkin. Sää tunturissa voi vaihtua täydestä auringonpaisteesta hurjaan lumituiskuun hetkessä.

  • Eränkävijät on sarja metsästyksestä ja kalastuksesta nykypäivän Suomessa

    Eränkävijät esittelee katsojalle metsästystä nykypäivänä

    Uusi sarja Eränkävijät seuraa neljän intohimoisen eränkävijän tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevia päähenkilöitä yhdistävät samat arvot ja rakkaus luontoon. Kun pohjoisessa tunturit ovat lumen peitossa ja järvet jäässä, kuljetaan etelässä vielä sulassa maassa ja kalastetaan virtaavissa vesissä.

  • Suurtunturien erämaa

    On aivan hiljaista, tuulikin on päättänyt levätä hetken.

    Astelen yöpakkasten lujittamalla keväthangella, joka kantaa minua kuin kallio. Nousen tunturin kaarevaa selkää pitkin huippua kohti. Tunnen sydämeni kiihtyvät lyönnit. Vaikka hanki on kantava, jyrkkä nousu saa jalat tuntumaan raskailta. En suostu antamaan periksi. Porolta tunturin laelle nousu sujuisi ongelmitta.

  • Kimmo Ohtonen karhujen kanssa nokakkain

    Luontotoimittajalle karhu on älykäs eläin.

    Toimittaja, luontokuvaaja ja vuoden alussa kirjan karhuista julkaissut Kimmo Ohtonen on kuvannut karhuja eri puolilla itärajaa jo seitsemän vuoden ajan. Kohdattuaan kymmeniä eri yksilöitä useilla eri kaupallisilla ruokintapaikoilla Kimmolle on piirtynyt karhusta kuva älykkäänä eläimenä, joka ei halua olla ihmisen kanssa nokakkain. Yhdellä ruokintapaikalla kaikki oli kuitenkin toisin.

  • Merten jättiläiset

    Veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumman selkäevä.

    Tarkkailen tummansakeaa vettä etsien liikettä pinnan alla. Se liikkuu jossain lähellä. Ukkospilvet nousevat vuorten takaa. Livumme veneellä tummaa vettä pitkin eteenpäin samalla kun myrskylinnut liitelevät yläpuolellamme tuulen kyydissä. Yhtäkkiä selkäni takaa kuuluu voimakas pärskähdys. Kääntäessäni katseeni näen, miten veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumman selkäevä. Polveni nytkähtävät.

  • Kimmo Ohtonen viiksitimalin jäljillä

    Luontokuvaaja kohtasi ruovikkojen mystisen laulajan.

    Viiksitimalin kohtaaminen on ollut luontokuvaaja Kimmo Ohtoselle monivuotinen haave sen pastellimaisen kauniin ulkoasun ja vauhdikkaan luonteen takia. Luonnossa hän ei kuitenkaan ollut koskaan nähnyt tätä ruovikkojen eksoottista pikkulintua. Kunnes.

  • Petojen valtakunta

    Petojen elämä Pohjolan olosuhteissa on kovaa.

    Ahma vetää kesäyön kosteaa ilmaa sieraimiinsa. Se seisoo metsän reunalla ja tarkkailee suoaukeaa. Ahma ottaa vainua vielä kerran. Hento tuulenvire kertoo sille, että on turvallista edetä. Samalla kun hämärä verhoaa itärajan salomaat, ahma jättää metsän turvan ja lähtee ripein askelin etenemään suon keskellä lepäävää hirvenruhoa kohti.

  • Kimmo Ohtonen oravien satumaailmassa

    Luontokuvaaja Kimmo Ohtonen tutustui kesykurrejen elämään.

    Tervaleppälehto on kuin satumaailma, jossa kesyt oravat herkuttelevat pähkinöitä pursuavillat ruokintapaikoilla. Luontokuvaaja Kimmo Ohtonen tutustui kurrejen elämään.

  • Kimmo Ohtosen kesäyö hirvien seurassa

    Toimittaja Kimmo Ohtonen vietti kesäyön hirvien kanssa.

    Luontotoimittaja Kimmo Ohtonen pystytti kuvaustelttansa hirvien ruokailupaikalle, keskelle kukkamerta. Pohjoisen metsien valtiaat kuluttavat kesäyönsä tankkaamalla syksyä varten. Lue Ohtosen tunnelmallinen kuvaus kesäyöstä hirvien seurassa.

  • Huippuvuorten valtias

    Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin.

    Aamun utuisessa valossa jääkarhu katsoo minua lempeän nappimaisilla silmillään. Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin. Edessäni aukeavassa näkymässä kiteytyy vailla romantiikan häivää luonnon kiertokulun raadollisuus.

  • Arktiset selviytyjät

    Jäävuoret kelluvat vedessä kuin kauan sitten hylätyt laivat

    Puhtaan siniseltä taivaalta porottaa aurinko, sen heijastus väreilee sokaisevan kirkkaasti merenpinnasta. Silmiäni siristellen tarkkailen postikorttimaisen kaunista näkymää ympärilläni.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.

  • Ötökkätieto tutustuttaa monimuotoiseen pihaluontoon

    Opi tunnistamaan lajeja ja toimimaan puutarhassa.

    Tiesitko, että kukkaravukki voi vaihtaa väriään alustan mukaan väijyäkseen saalista tai että kenttäkiitäjäiset hohtavat vihreää metallinväriä? Upouusi Ötökkätieto-palvelu auttaa tunnistamaan ötököitä kiehtovasti.