Hyppää pääsisältöön

Onnistuuko tulevaisuuden ennustaminen - kuten Simpsoneissa?

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio

Simpsoneissa ennustettiin jo vuonna 2000, että Donald Trumpista tulee presidenttiehdokas. Paluu Tulevaisuuteen II -elokuvassa puolestaan ennustettiin jo vuonna 1989 itsensä sitovat kengännauhatja leijulaudan. Molemmat osuivat oikeaan. Mutta miten kävi Prisma Studiossa 15 vuotta sitten tehdyille tieteisennustuksille? Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen yllättyi.

Prisma Studion historian toisessa jaksossa oli aiheena huipputeknologia. Toimittajat ja tutkijat esittivät lennokkaista visioita siitä, millaista tekniikkaa meillä on tulevaisuudessa. Kuvissa nähtiin tekniikoita, joista vasta haaveiltiin. Prisma Studion 15-vuotisjuhlien kunniaksi halusin selvittää, toteutuivatko ennustukset. Kyllä vai ei?

Prisma Studio ennusti vuonna 2001: Koneet pitävät yhteyttä omistajansa kännykkään.”

KYLLÄ.
Tämän päivän kielellä puhutaan esineiden internetistä (IoT, Internet of Things), joka on levinnyt elämäämme kulovalkean tavoin. Esimerkiksi autot, asuintalot ja kodinkoneet ovat jo nyt verkossa. Ja niitä on mahdollisuus ohjailla kännykällä etänä. Vuonna 2003 arvioitiin, että nettiin oli liitetty 500 miljoonaa laitetta. Vuonna 2015 niitä oli noin 5 miljardia ja erään ennusteen mukaan vuonna 2020 internettiin olisi liitetty jopa 34 miljardia laitetta globaalisti.

“Tulevaisuuden koira on robotti”

KYLLÄ - ja ei.
Nuoruuteni kulttisarjassa Taisteluplaneetta Galactica oli hellyttävä robokoira, Muffit II. Vastaavanlaista aidon koiran vertaista robokoiraa, jota joku erehtyisi pitämään lemmikkinään, meillä ei ole vielä markkinoilla. Toki erilaisia leluviritelmiä on ollut tarjolla jo vuosikymmeniä, tutuin niistä lienee Sonyn Aibo.

Vaikka robotiikkaan on luotu jo pitkän aikaa huikeita toiveita, kehitys on ollut yllättävänkin hidasta. Teollisuusrobotiikka on tosin jo normia, mutta ihmisten arkeen robotit ovat tulleet yllättävän hitaasti. Erityisesti ihmisen tai eläimen kaltaista yleisrobottia, jota scifi-kirjailijat ovat jo vuosia kuvailleet, ei ole tulossa massamarkkinoille vielä vuosiin. Tämän päivän robotit ovat kyllä äärimmäisen taitavia yksittäisissä tehtävissä, mutta yleisrobotin, erityisesti kohtuuhintaisen, tulemista markkinoille saanemme odottaa vielä seuraavat viisitoista vuotta.

“WC:ssä on seinällä TV-ruutu”

EI - ja kyllä.
Kuinka moni meistä on ruuvannut tv-ruudun vessan seinään? Sille ei suoraan sanottuna ole tarvetta: oma pikku telkkari kulkee mukavasti tarpeille kädessäkin. Älykännykästä voimme rauhassa vessassa lukea päivän lehdet, uutiset, katsella suosikkitelkkusarjaa ja päivittää vaikka somekanaviamme. TV on siis mukanamme vessassa - mutta ei seinällä.

Tosin tätä ennustetta voi pitää erityisen visionäärisenä: 15 vuotta sitten televisiot olivat usein varsin pullukkaa mallia, ja niiden ruuvaaminen seinälle ei olisi onnistunut. Nykytelkkarin voi vapaasti ruuvata seinään.

“Etusormi tunnistimeen ja ovi aukeaa sillä”

KYLLÄ.
tämä toimii jo nyt - ja on viety paljon pidemmälle. Markkinoilla on olemassa lukkoja, jotka avautuvat, kun tunnistavat sormenjäljen. Biometrisen tunnistuksen avulla aukaistaan myös esimerkiksi kännykän ja tietokoneen lukituksia.

"Korvakuulokesilmälappuvideolaitos"

KYLLÄ.
Hankalalla Korvakuulokesilmälappuvideolaitoksella on nykyään hieman lyhyempi nimi: virtuaalilasit. Ne alkavat olla kaikkien saatavilla eikä hankintahintakaan ole enää mahdoton; halvimmillaan lasit voi taitella itse vaikka pahvista. Ongelmana toistaiseksi on kunnon sisällön tarjoaminen virtuaalitodellisuuteen.

360 asteen kamera- ja ääniteknologian kehittyessä ja halventuessa virtuaalilasit voivat kuitenkin olla arkipäiväinen kapine viihde- ja peliteollisuudessa, koulutuksessa, matkustamisessa ja vaikka sairaanhoidossa viimeistään kymmenen vuoden aikajänteellä. Vielä tänä päivänä me emme kuitenkaan käytä karttasovellusta virtuaalikypärä päässä niin kuin Prisma Studiossa vuonna 2001 ennustettiin. Mobiilinetti on kuitenkin tuonut meille kartat kännyköihin- paperiset kartat alkavat aika lailla olla historiaa.

“Paloautoa ohjataan kännykällä”

EI (ainakaan oikeassa koossa).
Minikoossa tällainen lelu on tietysti arkipäivää. Kauko-ohjattavia autoja voi todellakin ohjata vaikka omalla älypuhelimella. Kun puhe on täysikokoisesta normipaloautosta, niin kännykkäohjattavuus niistä vielä puuttuu. Tosin maailmalla kehitetään jo erilaisia pelastusajoneuvoja, joissa on etäohjaus. Esimerkiksi Thermite 3.0 on esimerkki tällaisesta robotista. Sen on kehittänyt yhdisvaltalainen Howe & Howe Technologies. Kännykällä tätä robottia ei tosin ohjata- kaukokäyttöä varten on oma ohjain.

Oma lukunsa ovat sitten itseohjaavat autot, joita maailmalla monet auto- ja elektroniikka-alan yritykset kilpaa kehittelevät.

Miten kävi?

Prisma Studion kuudesta vuonna 2001 tehdystä tieteisennustuksesta puolet eli kolme on toteutunut 15 vuodessa. Se ei ole huono tulos, sillä tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, myös teknologian saralla. Teknologian kehitys on oikeastaan aika hidasta, jos otetaan mittariksi se, miten nopeasti jokin innovaatio pääsee laboratoriosta tai insinöörin pääkopasta arkikäyttöön. Siihen kun ei riitä se, että teknologia on toimivaa, vaan vaaditaan markkinahoukuttelevuutta ja saavutettavaa hintaa, käyttäjien arvomaailman kohtaamista sekä yhteiskunnan hyväksyntää. Mielenkiintoisiltakaan kuulostavista uusista innovaatioista ei automaattisesti tule massojen tuotteita tulevaisuudessa.

sotkuinen liitutaulu jossa teksti "what's next" (mitä seuraavaksi?)
sotkuinen liitutaulu jossa teksti "what's next" (mitä seuraavaksi?) Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Entä jos nyt pitäisi antaa uusia ennusteita siitä, miltä tulevaisuus näyttää 15 vuoden päästä?

Teknofuturistina kehotan suuntaamaan katseen kolmeen ilmiöön: tekoälyn kehitykseen, synteettiseen biologiaan ja vihreään teknologiaan. Tekoälyn kehitys on ollut jo nyt huimaa, mutta kun vauhtiin päästään, supertekoäly tullee muuttamaan (työ)elämäämme kokonaisvaltaisesti. Synteettisen biologian avulla voidaan jo nyt tuottaa eliöitä, joita luonnossa ei ole esiintynyt. Tämä ala voi muuttaa esimerkiksi ruuan, energian ja lääkkeiden tuotannon radikaalistikin. Vihreä teknologia puolestaan on välttämättömyys sille, että kasvavalla ihmispopulaatiolla ja maapallon pienenevillä resursseilla voimme tulevaisuudessakin asuttaa tätä palloa.

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Tiede

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • hiilivoimala talvisessa maisemassa ja sen päällä kieltomerkki

    Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.