Hyppää pääsisältöön

Onnistuuko tulevaisuuden ennustaminen - kuten Simpsoneissa?

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio

Simpsoneissa ennustettiin jo vuonna 2000, että Donald Trumpista tulee presidenttiehdokas. Paluu Tulevaisuuteen II -elokuvassa puolestaan ennustettiin jo vuonna 1989 itsensä sitovat kengännauhatja leijulaudan. Molemmat osuivat oikeaan. Mutta miten kävi Prisma Studiossa 15 vuotta sitten tehdyille tieteisennustuksille? Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen yllättyi.

Prisma Studion historian toisessa jaksossa oli aiheena huipputeknologia. Toimittajat ja tutkijat esittivät lennokkaista visioita siitä, millaista tekniikkaa meillä on tulevaisuudessa. Kuvissa nähtiin tekniikoita, joista vasta haaveiltiin. Prisma Studion 15-vuotisjuhlien kunniaksi halusin selvittää, toteutuivatko ennustukset. Kyllä vai ei?

Prisma Studio ennusti vuonna 2001: Koneet pitävät yhteyttä omistajansa kännykkään.”

KYLLÄ.
Tämän päivän kielellä puhutaan esineiden internetistä (IoT, Internet of Things), joka on levinnyt elämäämme kulovalkean tavoin. Esimerkiksi autot, asuintalot ja kodinkoneet ovat jo nyt verkossa. Ja niitä on mahdollisuus ohjailla kännykällä etänä. Vuonna 2003 arvioitiin, että nettiin oli liitetty 500 miljoonaa laitetta. Vuonna 2015 niitä oli noin 5 miljardia ja erään ennusteen mukaan vuonna 2020 internettiin olisi liitetty jopa 34 miljardia laitetta globaalisti.

“Tulevaisuuden koira on robotti”

KYLLÄ - ja ei.
Nuoruuteni kulttisarjassa Taisteluplaneetta Galactica oli hellyttävä robokoira, Muffit II. Vastaavanlaista aidon koiran vertaista robokoiraa, jota joku erehtyisi pitämään lemmikkinään, meillä ei ole vielä markkinoilla. Toki erilaisia leluviritelmiä on ollut tarjolla jo vuosikymmeniä, tutuin niistä lienee Sonyn Aibo.

Vaikka robotiikkaan on luotu jo pitkän aikaa huikeita toiveita, kehitys on ollut yllättävänkin hidasta. Teollisuusrobotiikka on tosin jo normia, mutta ihmisten arkeen robotit ovat tulleet yllättävän hitaasti. Erityisesti ihmisen tai eläimen kaltaista yleisrobottia, jota scifi-kirjailijat ovat jo vuosia kuvailleet, ei ole tulossa massamarkkinoille vielä vuosiin. Tämän päivän robotit ovat kyllä äärimmäisen taitavia yksittäisissä tehtävissä, mutta yleisrobotin, erityisesti kohtuuhintaisen, tulemista markkinoille saanemme odottaa vielä seuraavat viisitoista vuotta.

“WC:ssä on seinällä TV-ruutu”

EI - ja kyllä.
Kuinka moni meistä on ruuvannut tv-ruudun vessan seinään? Sille ei suoraan sanottuna ole tarvetta: oma pikku telkkari kulkee mukavasti tarpeille kädessäkin. Älykännykästä voimme rauhassa vessassa lukea päivän lehdet, uutiset, katsella suosikkitelkkusarjaa ja päivittää vaikka somekanaviamme. TV on siis mukanamme vessassa - mutta ei seinällä.

Tosin tätä ennustetta voi pitää erityisen visionäärisenä: 15 vuotta sitten televisiot olivat usein varsin pullukkaa mallia, ja niiden ruuvaaminen seinälle ei olisi onnistunut. Nykytelkkarin voi vapaasti ruuvata seinään.

“Etusormi tunnistimeen ja ovi aukeaa sillä”

KYLLÄ.
tämä toimii jo nyt - ja on viety paljon pidemmälle. Markkinoilla on olemassa lukkoja, jotka avautuvat, kun tunnistavat sormenjäljen. Biometrisen tunnistuksen avulla aukaistaan myös esimerkiksi kännykän ja tietokoneen lukituksia.

"Korvakuulokesilmälappuvideolaitos"

KYLLÄ.
Hankalalla Korvakuulokesilmälappuvideolaitoksella on nykyään hieman lyhyempi nimi: virtuaalilasit. Ne alkavat olla kaikkien saatavilla eikä hankintahintakaan ole enää mahdoton; halvimmillaan lasit voi taitella itse vaikka pahvista. Ongelmana toistaiseksi on kunnon sisällön tarjoaminen virtuaalitodellisuuteen.

360 asteen kamera- ja ääniteknologian kehittyessä ja halventuessa virtuaalilasit voivat kuitenkin olla arkipäiväinen kapine viihde- ja peliteollisuudessa, koulutuksessa, matkustamisessa ja vaikka sairaanhoidossa viimeistään kymmenen vuoden aikajänteellä. Vielä tänä päivänä me emme kuitenkaan käytä karttasovellusta virtuaalikypärä päässä niin kuin Prisma Studiossa vuonna 2001 ennustettiin. Mobiilinetti on kuitenkin tuonut meille kartat kännyköihin- paperiset kartat alkavat aika lailla olla historiaa.

“Paloautoa ohjataan kännykällä”

EI (ainakaan oikeassa koossa).
Minikoossa tällainen lelu on tietysti arkipäivää. Kauko-ohjattavia autoja voi todellakin ohjata vaikka omalla älypuhelimella. Kun puhe on täysikokoisesta normipaloautosta, niin kännykkäohjattavuus niistä vielä puuttuu. Tosin maailmalla kehitetään jo erilaisia pelastusajoneuvoja, joissa on etäohjaus. Esimerkiksi Thermite 3.0 on esimerkki tällaisesta robotista. Sen on kehittänyt yhdisvaltalainen Howe & Howe Technologies. Kännykällä tätä robottia ei tosin ohjata- kaukokäyttöä varten on oma ohjain.

Oma lukunsa ovat sitten itseohjaavat autot, joita maailmalla monet auto- ja elektroniikka-alan yritykset kilpaa kehittelevät.

Miten kävi?

Prisma Studion kuudesta vuonna 2001 tehdystä tieteisennustuksesta puolet eli kolme on toteutunut 15 vuodessa. Se ei ole huono tulos, sillä tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, myös teknologian saralla. Teknologian kehitys on oikeastaan aika hidasta, jos otetaan mittariksi se, miten nopeasti jokin innovaatio pääsee laboratoriosta tai insinöörin pääkopasta arkikäyttöön. Siihen kun ei riitä se, että teknologia on toimivaa, vaan vaaditaan markkinahoukuttelevuutta ja saavutettavaa hintaa, käyttäjien arvomaailman kohtaamista sekä yhteiskunnan hyväksyntää. Mielenkiintoisiltakaan kuulostavista uusista innovaatioista ei automaattisesti tule massojen tuotteita tulevaisuudessa.

sotkuinen liitutaulu jossa teksti "what's next" (mitä seuraavaksi?) Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Entä jos nyt pitäisi antaa uusia ennusteita siitä, miltä tulevaisuus näyttää 15 vuoden päästä?

Teknofuturistina kehotan suuntaamaan katseen kolmeen ilmiöön: tekoälyn kehitykseen, synteettiseen biologiaan ja vihreään teknologiaan. Tekoälyn kehitys on ollut jo nyt huimaa, mutta kun vauhtiin päästään, supertekoäly tullee muuttamaan (työ)elämäämme kokonaisvaltaisesti. Synteettisen biologian avulla voidaan jo nyt tuottaa eliöitä, joita luonnossa ei ole esiintynyt. Tämä ala voi muuttaa esimerkiksi ruuan, energian ja lääkkeiden tuotannon radikaalistikin. Vihreä teknologia puolestaan on välttämättömyys sille, että kasvavalla ihmispopulaatiolla ja maapallon pienenevillä resursseilla voimme tulevaisuudessakin asuttaa tätä palloa.

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Onhan sse päivän selvä asia että robotit,tulevat enemmin tai myöhemmin palvelemaan meitä ihmisiä.
Ajatelkaapas sitä että jos minulla tai sinulla on jokin sairaus esim((Diabetes)Ni robottihan voisi huolehtia
diabeetikon verensokerimittauksesta ja voisi muistuttaa että oletko ottanut insuliini läkkeen.Sehän olisi oiva apu
näille ikä ihmisille.Ja jos taas on 2tyypin Diabetes ni siinä robotti voisi huomauttaa että oletko ottanuttabletit.Sehän olisi lääketeollisuudelekin merkittävää kehitystä.Tämä voi olla jo 5-10vuoden päästä totta

Lähettänyt käyttäjä

Tuon tekee jo tämän päivän kännykät, joihin voit kalenteriasetuksista laittaa muistutukset mille tahansa asialle. Hoitorannekkeet mittaavat ja tarkkailevat elimistön toimintoja ja jos potilas menettää tajunsa, niin hälyttää hoitajan paikalle. Tuosta nimenomaisesta verensokerin mittauksesta en tiedä, joko siihen on ranneke olemassa, mutta luulisin, jotta löytyy ja olen liian laiska kaivamaan tuota yksittäistä tietoa kysyville. google tietää, google kertoo ;)

Lähettänyt käyttäjä

"Ajatelkaapas sitä että jos minulla tai sinulla on jokin sairaus esim((Diabetes)Ni robottihan voisi huolehtia
diabeetikon verensokerimittauksesta ja voisi muistuttaa että oletko ottanut insuliini läkkeen."

Ei pidä ajatella että robotit ovat nyt uusi asia. Meillähän kaikilla on jo asunnoissamme "pesukonerobotti" ja "robottijääkaappi", jotka sisältävät ohjelmistot jotka pesevät pyykin ja pitävät ruoan lämpötilan oikeana.

Äskettäin tuli dokumentti jossa suomalaisella miehellä oli käsivarressaan laite, joka säännösteli hänelle oikean insuliinimäärän 24/7, eli hänelläkin oli se "robotti" jo kiinni käsivarressaan.

Robotot ovat siis olleet todellisuutta keskuudessamme vuosikymmenien ajan.

Lähettänyt käyttäjä

Jospa se onkin niin, että Donald Trump innostui presdenttiehdokkuudesta katsottuaan kyseisen Simpsonien jakson, tai leijulautaa ja itsensä sitovia kengännauhoja innostuttiin kehittelemään Paluu Tulevaisuuteen elokuvasta saadusta kimmokkeesta. Siis ,että ennustus ruokkisikin itse toteutumistaan.

Lähettänyt käyttäjä

Kyllähän "paloautoa" voi ohjata kännykällä, tai oikeastaan palomiehiä. Ainakin Suomen pelastuslaitos on jukaissutmbiilisovelluksen jolla voi lähettää hääsingaalia napinpainalluksella ja palomiehet osaavat suunnistaa paikalle singaalin lähettämien koordinaattien perusteella. Muistaakesni mobiilisovelluksen nimi on "112 Suomi." Palomiehet siis saavat koordinaatit ja ohjaavat paloautolle paikalle niiden mukaan.

  • Miten voi minimoida vuorotyön haitat?

    Keskeisin ongelma nyt on liian lyhyt vuorokausilepo.

    Työelämä kiihtyy ja työajat muuttuvat. Yhä useampi tekee työtä jaksoissa ja vuoroissa. Vuorotöitä tekevät kärsivät stressistä, väsymyksestä ja ruoansulatuselimistön oireista useammin kuin muut. Unihäiriöitä on heistä joka kymmenennellä.

  • “Uniasioissa kannattaa olla itsekäs” – tutkija Markku Partinen vastaa unikysymyksiin

    Unitutkija Markku Partinen vastaa kysymyksiin unesta.

    Peiton alle, silmät kiinni ja ihanaa unta aamuun asti. Teoriassa helppoa, käytännössä niin paljon vaikeampaa. Vauva valvottaa, yöunet ovat tuntemattomasta syystä katkonaisia tai uni ei vain tunnu riittävän koko yön ajaksi. Uni tuottaa monelle suuria ongelmia – se huolestuttaa ja puhututtaa. Unitutkija Markku Partinen vastaa kysymyksiin unesta.

  • Helmikuun iltoina kannattaa syventyä tähdistöihin eteläisellä taivaalla

    Helmikuun iltoina syvennytään tähdistöihin etelätaivaalla

    Nyt helmikuussa on oiva tilaisuus tutustua eteläisen tähtitaivaan tarjontaan. Siellä avautuu nähtäväksi erinomainen kokoelma tähdistöjä tutkailtavaksi. Orionin talvinen tiimalasikuvio ja sen keskellä Väinämöisen viikate näkyvät jo illalla etelän suunnalla. Jos viikatteesta suuntaa katseen alas vasemmalla, näkee Ison koiran sinertävän Siriuksen, joka kimmeltää kauniisti horisontin yllä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Helmikuun iltoina kannattaa syventyä tähdistöihin eteläisellä taivaalla

    Helmikuun iltoina syvennytään tähdistöihin etelätaivaalla

    Nyt helmikuussa on oiva tilaisuus tutustua eteläisen tähtitaivaan tarjontaan. Siellä avautuu nähtäväksi erinomainen kokoelma tähdistöjä tutkailtavaksi. Orionin talvinen tiimalasikuvio ja sen keskellä Väinämöisen viikate näkyvät jo illalla etelän suunnalla. Jos viikatteesta suuntaa katseen alas vasemmalla, näkee Ison koiran sinertävän Siriuksen, joka kimmeltää kauniisti horisontin yllä.

  • Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.

  • Apua unettomuuteen haitallisten ajattelumallien muuttamisella

    Uni paranee kognitiivisen terapian ryhmätapaamisten ansiosta

    Yli neljännesmiljoona suomalaista kärsii pitkäaikaisesta huonosta unesta. Joku voi kärsiä nukahtamisvaikeudesta tai suoranaisesta unettomuudesta, toisella on vaikeutta pysyä unessa tai joku meistä herää liian aikaisin. Miten unettomuutta sitten hoidetaan? Nukahtamis- ja unilääkkeet eivät tuo pitkäaikaista apua. Siksi onkin kehitetty ns. lääkkeettömiä hoitoja unettomuuteen. Näitä kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä on tutkittu parinkymmenen vuoden ajan.

  • Tiede vastaan Hollywood - paljastuuko rikollinen suttuisesta pikselimössöstä?

    Tärähtikö valokuva? Älä kutsu apuun tutkijoita!

    Mitä jos kamera tallentaisi terroristin heijastuksena uhrin silmässä hetkeä ennen kohtalokasta iskua? Voisiko henkilöllisyyden selvittää suttuisesta pikselimössöstä? Hollywoodissa homma hoituisi kyllä, mutta tiede ja todellisuus ovat pahasti jäljessä, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Tarkensiko kamera väärin? Tärähtikö älypuhelin juuri kuvaa ottaessa?