Hyppää pääsisältöön

Asunto voi olla elämän suurin hankinta – annatko naapurisi päättää omaisuudestasi taloyhtiössä?

Grafiikka: taloa esittävä symboli, kerrostaloja.
Grafiikka: taloa esittävä symboli, kerrostaloja. Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen asuminen,asunto-osakeyhtiö,asunto-osakeyhtiölaki,kerrostalo,taloyhtiö

Asunto on monelle suomalaiselle elämän kallein hankinta. Siitä huolimatta on sanottu, että suomalaiset ovat kiinnostuneempia oman autonsa kunnosta ja huollontarpeesta kuin omistusasuntoonsa liittyvistä asioista. Väitteellä voi olla katetta, ainakin jos puhutaan asumisesta taloyhtiössä.

Suomen kiinteistöliiton mukaan maamme asunnoista yli 600 000 eli noin kolmannes on osakehuoneistoja ja niissä asuu 2,6 miljoonaa asukasta. Asunnon omistaminen asunto-osakeyhtiössä eroaa esimerkiksi omakotitalon omistamisesta siten, että taloyhtiössä omistuspohja on hajautettu: yhtiön omistavat osakkeenomistajat, jotka vastaavat keskenään yhtiön ylläpidosta. Lisäksi osakkeenomistajalla on vain hallintaoikeus asuntoon; asunnot ja rakennukset ovat yhtiön omaisuutta.

Laajalla omistuspohjalla onkin helppo perustella sitä, että oman autonsa vaivoihin on helpompi samastua kuin esimerkiksi tiedossa olevaan kattoremonttiin. Auton omistaja omistaa autonsa renkaineen päivineen. Se on vain omassa käytössä ja koettelee vikoineen välittömästi omistajansa hermoja ja kukkaroa. Jos puolestaan reikä talon katossa ei satu olemaan oman makuuhuoneen yläpuolella, asunnonomistaja saattaa nukkua yönsä rauhassa.

Jos puolestaan reikä talon katossa ei satu olemaan oman makuuhuoneen yläpuolella, asunnonomistaja saattaa nukkua yönsä rauhassa.

Jo pelkkä ajatus vuotavan katon korjauksesta on helppo ulkoistaa taloyhtiön hallituksen tai isännöitsijän vastuulle. Osakkeenomistaja tuskin edes näkee laskua korjauksesta, koska tavallisesti taloyhtiön maksuliikennettä hoitaa yhtiön ulkopuolinen isännöitsijä. Tämä hyväksyy yhtiön laskut, ja kirjanpitäjä siirtää tapahtumat kirjanpitoon.

Kaikki taloyhtiön osakkeenomistajat kuitenkin vastaavat taloudellisesti yhtiön ylläpidosta. Yksi konkreettinen asunto-osakeyhtiölain määräämä velvollisuus on maksaa yhtiövastiketta. Osakkeenomistajien yhtiön tilille maksamalla vastiketuotolla maksetaan kaikki yhtiön kulut, kuten lämmitysmaksut, mahdollinen tontinvuokra ja kiinteistönhuollon maksut. Niinpä vuotavan katonkin korjaus koituu lopulta kunkin osakkeenomistajan maksettavaksi, kuten auton korjauskulut jäävät omistajansa pulitettavaksi.

Mitä osakeomistuksesta seuraa taloyhtiössä?

  • osakkeenomistajalla on oikeus hallita huoneistoa ja siihen mahdollisesti liitettyä muuta tilaa, kuten varastoa (hallintaoikeus on määrätty asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä)
  • velvollisuus osallistua yhtiön ylläpitokustannuksiin maksamalla yhtiövastiketta
  • oikeus osallistua yhtiökokoukseen, päättää esimerkiksi yhtiön korjauksista sekä saada oma asiansa yhtiökokouksen käsiteltäväksi
  • mahdollisuus tulla valituksi asunto-osakeyhtiönsä hallitukseen huolehtimaan yhtiön hallinnosta

Osakkeenomistaja ei siis omista huoneistoa ja sen rakenteita, kuten lattiaa ja seiniä.

Osakas voi päästä – tai joutua – päättämään yksin asioista yhtiökokouksessa

Taloyhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous. On tunnettu ongelma, että niihin osallistutaan laiskasti. Silti päätöksenteko tuskin kilpistyy vaatimattomaan osallistujamäärään: yhtiökokous on jo päätösvaltainen, kun yksi osakkeenomistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö on paikalla. Niinpä päätös esimerkiksi mittavasta julkisivukorjauksesta voi ääritapauksessa levätä vain yksillä harteilla.

Ei ole tavatonta, että isännöitsijä postittaa osakkeenomistajille kutsun yhtiökokoukseen viime tipassa, juuri ennen laissa määriteltyä kahden viikon määräaikaa. Kiinteistöliiton yhteysjohtajan Timo Tossavaisen mielestä yleisökatoa voidaan ehkäistä tiedotuksella.

– Hallitushan tietää kokouspäivän paljon ennen kokouskutsujen määräaikaa. Miksei tietoa kokouspäivästä annettaisi osakkeenomistajille aiemmin, sillä niin mahdollistettaisiin nykykäytäntöä paremmin osakkeenomistajien oikeus käyttää päätösvaltaansa yhtiössä? Taloyhtiö muodostuu osakkeenomistajista, ja heidän päätösvallan pitää olla yhtiön toiminnan ytimessä, Tossavainen sanoo.

Yhtiökokouksen päätettäviksi kuuluvat muun muassa merkittävästi vastikkeisiin vaikuttavat asiat. Hallituksen lihakset eivät riitä esimerkiksi kerrostalon julkisivujen peruskorjauksesta päättämiseen, ja asia tarvitsee osakkeenomistajien siunauksen. Yhtiökokous päättää myös yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on kuitenkin valita uusi hallitus seuraavalle toimikaudelle.

Hallituksen jäsenet vaalivat omaa ja naapuriensa omaisuutta

Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa vastata siitä, että yhtiön hallinto on järjestetty asianmukaisesti. Se valvoo ja ohjaa isännöitsijää hänen tehtävässään sekä valitsee tai tarvittaessa erottaa isännöitsijän. Esimerkiksi isännöitsijän ja kiinteistönhuollon palvelu on ensisijaisesti niiden omaa liiketoimintaa, ja hallituksen täytyy seurata, ovatko sopimukset riittävän kattavat tai vastaako palvelu sopimusta. Huonosta palvelusta kärsivät lopulta osakkeenomistajat, kun esimerkiksi hallituksen hyväksymät korjaukset jäävät tilaamatta.

Hallituksen jäsenet siis vaalivat omaa ja naapuriensa omaisuutta. Silti voi olla vaikeaa saada osakkaita innostumaan jäsenyydestä. Timo Tossavaisen mukaan jäsenen tehtävää kartetaan turhaan.

– Esimerkiksi katolta pudonneiden jäälohkareiden aiheuttamat onnettomuudet ovat aiheuttaneet aiheetonta pelkoa hallitusvastuun suuruudesta. On syntynyt vaikutelma, että hallitusvastuussa joutuisi tuomiolle. Oikeasti hallitustyössä riittää, että pyrkii hoitamaan asiat mahdollisimman hyvin. Jäseneltä ei edellytetä mitään erityisosaamista.

Passiivinen hallitus panee päänsä pensaaseen

Yhtiökokouksessa tulee lopulta eteen tilanne, jossa valitaan hallituksen jäsenet uudelle kaudelle. Voi olla, ettei halukkaita tule esiin. Huono lähtökohta uudelle kaudelle on sekin, että hallitus saadaan kootuksi kompromissina, kun oma-aloitteisia jäsenehdokkaita ei ilmaannu. On osakkeenomistajien kannalta parasta saada valituksi hallitus, joka on aloitteellinen ja kiinnostunut yhtiön hallinnosta eikä jää vain kumileimasimeksi isännöitsijän käsiin.

– Välinpitämätön hallitus pistää pään pensaaseen ja odottaa seuraavaa yhtiökokousta. Etenkin korjaushankkeissa on tärkeää, että hallitus on hereillä. Laiskuus johtaa korkeisiin kustannuksiin, kun talot rapistuvat ja muun muassa energian hukkakulutusta ei karsita, Timo Tossavainen sanoo.

Kiinnostuksen herättäminen osakkeenomistajissa vaatii ainakin pitkäjänteistä viestintää. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että yhtiö tiedottaa säännöllisesti ajankohtaisista asioista osakkeenomistajille ja asukkaille. Siten hallituksen ja isännöitsijän tekemä työ tulee näkyväksi ja myös herättää luottamusta sekä kiinnostusta. Timo Tossavainen toivoo, että hallituksen tehtävä tunnettaisiin taloyhtiöissä paremmin.

– Taloyhtiöissä ei ole riittävästi kirkastunut hallituksen tehtävä ja se, miten hallitus toimii. Pitäisi selventää osakkeenomistajille aivan ranskalaisin viivoin, miten paljon hallituksen jäsenen tehtävä vie aikaa, mistä hallitus vastaa, mitä jäsenen täytyy osata sekä mistä saa lisätietoa ja apua tehtävää varten.

Taloyhtiön hallituksen tehtävät

Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtävänä on muun muassa:

  • huolehtia yhtiön hallinnosta ja valvoa sen varainhoitoa
  • hyväksyä sopimukset
  • esittää kunnossapitotarveselvitys ja selvittää tehdyt korjaukset vuosittain yhtiökokoukselle
  • huolehtia siitä, että yhtiön rakennukset pidetään kunnossa sillä tasolla, jonka yhtiökokous on päättänyt
  • hoitaa isännöinti, jollei isännöitsijää ole valittu

Taloyhtiöllä voi olla isännöitsijä, jos yhtiöjärjestys määrää tai yhtiökokous päättää niin. Isännöitsijän valitsee hallitus, jolla on myös oikeus erottaa isännöitsijä.

Lähde: Näin toimii asunto-osakeyhtiö (Kiinteistöalan kustannus oy, 2012)

Hallitustyö myös edellyttää, että jäsen tuntee mielenkiintoa yhtiön asioihin ja on valmis uhraamaan vapaa-aikaansa asialle. Voikin pitää kohtuullisena, että hallituksen jäsenille maksetaan kokous- tai vuosipalkkiot. Palkkioista päättää yhtiökokous. Palkkio kannustaa samalla hoitamaan aktiivisesti tehtäväänsä.

Jos tilanne on niin toivoton, ettei hallitukseen saada valituksi jäseniä osakkeenomistajien joukosta, voidaan jäseneksi valita ammattilainen yhtiön ulkopuolelta. Ratkaisusta voi olla hyötyäkin, jos yhtiön hallintoon tarvitaan puolueetonta näkemystä. Ammattilainen ei tietenkään hoida vastuutaan ilmaiseksi vaan veloittanee enemmän kuin “oman talon” jäsenet. Siinä yksi syy, miksi maksaa vaivan kiinnostua itse taloyhtiönsä hallinnosta.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Oman kokemukseni mukaan vuosittainen yhtiökokous on viimeinen paikka tehdä todellisia päätöksiä. Sinne yleensä raahautuvat kaikki katkerat vanhat räähkät ja asennevammaiset. Päätökset tehdään lähinnä tunnepohjalta tyyliin: "kiusa se on pienikin kiusa", "nyt saan kerrankin näyttää tuolle" ja "asia ei voi olla noin koska minä olen eri mieltä". Kaikkein vaikeimpia ovat eläkkeellä olevat noita-akat, jotka ovat yleensä leskiä (mies on varmaan tappanut itsensä).

Ainoa järkevä tapa edetä on rakentaa kokouksen esityslista siten, että alun jälkeen tulee joku sinänsä yhdentekevä asia, johon nämä kaikki möykkääjät takertuvat. Kun he ovat saaneet purkaa raivoaan ja esiintyä "asiantuntijoina", yleensä loppuosa asoista (ne todelliset asiat) saadaan nuijittua läpi ilman että suuri osa edes käsittää mistä sovittiin. Hauskin vaihe tulee lopussa kun uusi hallitus valitaan: Myrkkyä sylkevä akka muuttuu sairaaksi ja heikoksi vanhukseksi, joka ei voi mitenkään ottaa vastaan mitään luottamustehtävää.

Itse suosittelen taloyhtiön hallituksessa työskentelyä kaikille vasemmistohörhöille, siinä oppii aika nopeasti miksi kommunismi ei toimi.

Lähettänyt käyttäjä

Se vaan on niin, etteivät kaikki halukkaat pääse hallitukseen. Iso taloyhtiö, muutama hallituksen jäsen. Samat nimet ja naamat vuodesta toiseen. Heitä äänestetään, koska "ovat aina olleet". Heistä on tullut sisäpiirin kerho isännöitsijä mukaan lukien. Puheenjohtaja on aina sama ja hänen jälkeensä kauiten hallituksessa istunut. Kun joku jäsen päättää lopullisesti siirtyä sivuun (muuton tai ikääntymisen takia), tilalle on jo löytynyt joku kaveri ketä kaveripiiri äänestää.

Riviosakkaalla ei ole juurikaan sanottavaa osakkaille tarkoitetuissa kokouksissa. Siellä vain kerrataan mitä hallitus on päättänyt ja käydään läpi tilinpäätös. Siellä ei enää vastaanoteta asioita käsiteltäväksi. Suurin osa osakkaista vain nyökkäilee eikä äänestyksiäkään saada aikaiseksi - lopputulos on joka tapauksessa se mitä hallitus on päättänyt/ehdottanut.

Remonteista on hallitus jo päättänyt, eikä päätösten taustalla olevia yksityiskohtia kerrota sellaisessa ajassa, että osakkailla olisi mitään sanan mahdollisuuttakaan. Esim. kenet valitaan urakoitsijaksi ja millä perusteella. Ehdokkaat esitellään kyllä kun päätös on tehty. Budjetit ovat vain epämääräisiä lukuja lopullisessa tilinpäätöksessä.

Laissa pitäisi olla osakkaille määritelty enemmän oikeuksia ja äänen kuuluvuutta. Muutoin sitä ei saa. Aina vedotaan "lain minimivaatimuksiin". Emme saa edes tietää esim. yhtiön omaisuudelle tapahtuneista vahingoista ja korvausasioista. Ainoastaan, jos joku osakas on esimerkiksi omalla huolimattomuudellaan aiheuttanut tulipalon tai vesivahingon. Silloin kyllä osakasta syytellään. Ulkopuolisten aiheuttamasta ilkivallasta ei saada mitään tilastoa, vaikka vahingot nähdään.

Kun taloyhtiö perii (sovitun mukaisesti kylläkin) ylimääräisen vastikkeen, se ei kerro mihin tarkoitukseen vastike on käytetty. Se nyt olisi vähintä, että tietää mihin rahat käytetään ja miksi.

Pienet asiat aiheuttavat epäilyksiä käyttääkö hallitus rahoja oikein. Mitään et kuitenkaan voi tehdä ilman perusteltua epäilystä väärinkäytöstä. Oma epäluulo ja tietämättömyys kun eivät riitä.

  • Otsikko kuntavaalivideoon, teksti Kuntavaalit ja ravintoketju

    Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Grafiikka: tupakointi kielletty -merkki, kerrostaloja.

    Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Mustavalkoinen kuva, jossa neljä nuorta juhlijaa hassut hatut päässä.

    Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

Ihminen ja yhteiskunta

  • Kuvituskuva, kaksi hahmoa verkossa

    Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • rahapuu, sijoittaminen

    10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Miettivä patsas

    Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Suomen historiallinen kartta

    Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • maapallo

    Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomen lippu liehuu taivasta vasten.

    Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työhansikkaat ja ruuvimeisselit

    Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Havis Amandan patsas Helsingin kauppatorilla.

    Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?