Hyppää pääsisältöön

Harpisti Hilda Kunnola: "Yhdeksänvuotiaana vaihdoin pääaineeksi harpun."

Harpisti Hilda Kunnola. Kuva: Yle/Laila Kangas hilda kunnola

"Olin nähnyt televisiossa lastenohjelmassa kanteleensoittoa ja se vaikutti minulle silloin sopivalta soittimelta." Harpisti Hilda Kunnola on lukiolainen, joka opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Hilda piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 5.10.2016.

Kuka?

Olen Hilda Kunnola, syntynyt Espoossa 24. helmikuuta 2000. Olen lähtöisin ihan tavallisesta suomalaisesta perheestä, olen 5-lapsisen perheen toiseksi vanhin. Vanhempani eivät ole musiikkialalla, mutta perheessäni on aina harrastettu musiikkia, tanssia ja valokuvausta. Kaikki sisarukseni soittavat jotain soitinta, eli kotonamme kuuluu yleensä koko ajan jonkin soittimen soittoa.

Missä olet viettänyt tähän astisen elämäsi?

Asuin ihan pienenä Espoossa, mutta muutumme sitten Kuusistoon Turun saaristoon. Kuusisto on osa Kaarinaa. Meillä on sukua myös Lapissa, missä saamme mökkeillä ihanissa järvi- ja vaaramaisemissa.

Koulukäynnin aloitin Kuusiston kyläkoulussa. Sieltä siirryin Kaarinaan Hovirinnan musiikkiluokille ja yläasteella Puolalan musiikkiluokille Turkuun. Tänä syksynä aloitin Puolalanmäen musiikkiluokiossa. Musiikkia olen harrastanut Kaarinan kansalaisopistossa, Turun konservatoriolla ja nyt Sibelius Akatemian nuorisokoulutuksessa.

Musiikkiopinnot

Jo ihan vauvana kävin äiti-lapsimuskarissa Espoossa. Olin kuulemma heti tosi innostunut olemaan mukana.

Kuusivuotiaana olin todella kiinnostunut aloittamaan jonkun soittimen. Olin nähnyt televisiossa lastenohjelmassa kanteleensoittoa ja se vaikutti minulle silloin sopivalta soittimelta.

Varsinaiset musiikkiopinnot aloitin Kaarinan kansalaisopistolla kanteleen opetuksessa tuolloin 6-vuotiaana. Olin tosi innostunut soittotunneista ja hain parin vuoden jälkeen Turun konservatorioon. Alkuun jatkoin kanteleella, mutta vaihdoin pääaineeksi harpun 9-vuotiaana, kun kuulin, että sellainenkin soitin oli mahdollista valita. Soitin oli minulle ja perheelleni aivan uusi ajatus, mutta päätös syntyi todella nopeasti, kun kävin soitinesittelyssä, jossa tuleva opettajani Hanna Kenttämies (o.s.Rantalaiho) esitteli pientä vipuharppua. Netistä tutustuimme myös harppuun ja olin aivan innoissani saman tien.

Harpun lisäksi osaan soittaa oikeastaan vain vähän pianoa ja huilua, mutta meillä on kotona monia soittimia, joita on tietysti hauska kokeilla.

Musiikkia esittämässä Kantapöydän suorassa lähetyksessä. Harpisti Hilda Kunnola. Kuva: Yle/Laila Kangas hilda kunnola

Opettajat

Turun konservatoriolla opettajiani ovat olleet Hanna Kenttämies, Lily-Marlene Puusepp sekä Ulla-Stiina Uusitalo, Akatemian nuorisokoulutuksessa Päivi Severeide sekä Pauliina Kallio.

Missä vaiheessa olet menossa nyt opinnoissasi?

Aloitin tänä syksynä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa kolmatta lukuvuotta ja musiikkilukiossa olen vasta ensimäistä lukuvuotta, joten minulla on vielä aikaa.

Lempisäveltäjä?

Varsinaista lempisäveltäjää on vaikea valita, mutta tietysti sellaiset, lähinnä romantiikan ja impressionismin aikaiset säveltäjät, joiden orkesterimusiikissa on paljon harppua, ovat lähellä sydäntäni.

Lempiteokset?

Näitä on useita, mutta esimerkiksi Claude Debussyn Clair De Lune ja Gustav Holstin Planeetat. Kyseisissä teoksissa on kauniit ja monipuoliset harppustemmat ja mielestäni on ihanaa olla osana sellaista suurta kokonaisuutta.

Millainen oli hetki, kun sytyit juuri tälle musiikille?

Kun pääsin ensimmäisen kerran Sibelius Akatemian sinfoniaorkesteriin soittamaan Gustav Holstin Planeettoja. Se oli todella hieno kokemus ja se jäi vahvasti mieleeni!

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?

1800-1900 luvun soolomusiikki harpulle sekä orkesterimusiikki. Olen aina myös tykännyt oopperasta ja elokuvamusiikista.

Harpisti Hilda Kunnola soittaa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 5.10.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas hilda kunnola

Muut harrastukset

Harrastin tanssia pitkään, lähes 10 vuotta. Jossain vaiheessa aika ei enää riittänyt kaikkeen, joten tanssi on nyt jäänyt tauolle. Tykkään lenkkeillä metsässä ja kesällä rakastan vesihiihtämistä. Piirtäminen ja kirjojen lukeminen on myös minulle mieluisaa vapaa-ajan vietettä.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

Tällä hetkellä lukio ja soittaminen vie niin paljon aikaa, että niiden ja perhe-elämän lisäksi ei mahdu kovinkaan paljoa muuta. Soittamiseen liittyvä matkustaminen vie myös aika paljon aikaa.

Mikä sinusta tulee isona?

Tähtään ilman muuta ammattiopintoihin harpunsoitossa ja toivon että voisin jatkaa siitä ammattimuusikkona.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Olen aina rakastanut kuvaamataitoa ja tanssia, mutta en ole kuitenkaan toistaiseksi keksinyt mitään muuta alaa kuin musiikki, joka minua oikeasti kiinnostaisi.

Musiikkiesitys videolla on Felix Godefroidin kappale Etude De Concert.

  • Erkki-Sven Tüür saa ansaitusti huipputulkinnan

    Levyarvostelu

    Äkkiseltään voisi luulla, että RSO:lla riittäisi tärkeämpääkin levytettävää kuin virolaisen Erkki-Sven Tüürin konsertot, vaikkapa kotimainen nykymusiikki. Mutta ei se niin ole. Tüür on kansainvälisesti niin merkittävä säveltäjä ja RSO solisteineen soittaa hänen musiikkiaan niin hyvin, että uusi levytys on perusteltu. Hyvän musiikin tekeminen hyvin on aina tarpeen.

  • Lisävuodenajat eivät pelasta perinne-Vivaldia

    Levyarvostelu

    Ei uskoisi, mutta vielä armon vuonna 2017 löytyy periodisoittoon perehtymätön viulisti, joka vetäisee Vivaldin Vuodenajat ison filharmonisen orkesterin solistina. Tasmin Littlen ja BBC:n sinfoniaorkesterin motiivina tälle kyseenalaiselle teolle on säveltäjä Roxanna Panufnikin Four World Seasons, eräänlainen vastapari Vivaldille.

  • Capucon soittaa modernismista kaunista

    Levyarvostelu

    Olen usein sanonut tai antanut ymmärtää, että nykymusiikki ei kuulosta laisinkaan pahalta, jos sen esittää niin kuin on tarkoitus. Uusien tekniikoiden ja tyylien aito omaksuminen vaatii paljon työtä, mutta se työ saa nykymusiikin kuulostamaan musiikilta. Tämä tuli jälleen mieleen tähtiviulisti Renaud Capuconin uutuuslevyllä. Wolfgang Rihmin, Pascal Dusapinin ja Bruno Mantovanin konsertot kumpuavat läheltä keskieurooppalaisen modernismin pimeää ydintä, mutta Capucon soittaa ne kuin Mozartin konsertot - musikaalisesti, puhtaasti ja tyylin tuntien.