Hyppää pääsisältöön

Pianisti Ossi Tanner: "Meillä oli kotona piano, jota veljeni eivät olleet ilmeisesti suostuneet soittamaan."

Pianisti Ossi Tanner.
Pianisti Ossi Tanner. Kuva: Yle/Laila Kangas ossi tanner

"Viimeisimpänä on kolahtanut oikein kunnolla Rahmaninovin toinen sinfonia." Pianisti Ossi Tanner opiskelee toista vuotta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 12.10.2016.

Kuka?

Olen Ossi Tanner, 19-vuotias pianisti. Synnyin 21.04.1997 Helsingissä. Perheeseeni kuuluu isä, äiti, kaksi isoveljeä ja koira.

Vanhempani harrastavat musiikkia käymällä konserteissa ja lukemalla musiikkiaiheista kirjallisuutta. Isoveljeni soittivat nuorempina kitaraa ja rumpuja, mutta lopettivat soittamisen aikoja sitten.

Missä olet viettänyt tähän astisen elämäsi?

Olen asunut puolet elämästäni isäni töiden takia ulkomailla, Yhdysvalloissa ja Belgiassa. Kun olin 10-vuotias, muutimme takaisin Suomeen ja siitä saakka olen asunut Helsingin Munkkiniemessä. Tänä syksynä koitti muutto Töölöön.

Eskaria kävin Washington DC:ssä ja ala-astetta Brysselin Eurooppa-koulussa. Munkkiniemessä kävin peruskoulun loppuun, jonka jälkeen kirjoitin ylioppilaaksi Kruununhaan Sibelius-lukiosta.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä ja inspiroiva?

Munkkiniemen ranta on minulle rauhoittava ja inspiroiva paikka. Olen kävellyt siellä koiran kanssa päivittäin viimeiset kahdeksan vuotta. Lukemattomat mieltä askarruttaneet asiat olen käsitellyt niissä maisemissa.

Ossi Tanner Kantapöydässä 12.10.2016
Ossi Tanner opiskelijatreffeillä Kantapöydässä. Ossi Tanner Kantapöydässä 12.10.2016 Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen ossi tanner

Musiikkiopintojen aloittaminen?

Aloitin pianonsoiton kuusivuotiaana Brysselissä Sirpa Heikkilän oppilaana. Meillä oli kotona piano, jota veljeni eivät olleet ilmeisesti suostuneet soittamaan. Varmaan sen vuoksi äiti vei minut pianotunnille kokeilemaan.

Kun kysytään muista instrumenteista, niin haluaisin oppia soittamaan selloa. Aloitan sen ehkä joskus, jos on vaan aikaa.

Opettajat? Missä vaiheessa olet menossa nyt opinnoissasi? Häämöttääkö valmistuminen?

Sirpa Heikkilän tunneilla kävin Belgiassa neljä vuotta, Länsi-Helsingin musiikkiopistossa ensin kaksi vuotta Tuula Pulkilla ja sen jälkeen kuusi vuotta Junio Kimasella. Aloitin juuri toisen vuoden Sibelius-Akatemiassa professori Erik T. Tawaststjernan oppilaana.

Olen myös opiskellut Niklas Pokin vetämässä Nuorten pianoakatemiassa ja saanut sitä kautta huippuopetusta monilta merkittäviltä suomalaisilta ja ulkomaalaisilta opettajilta. Lukuisat opettajat ovat olleet siis tärkeitä kehityksessäni, kuten vaikka Konstantin Bogino ja Paavali Jumppanen.

Minulla on nyt toinen vuosi meneillään Sibelius-Akatemiassa. Valmistuminen ei mielessäni ainakaan vielä häämötä, eikä minulla ole kiirettä saada jotain titteliä ansioluetteloon.

Lempisäveltäjäsi? Teos? Ja miksi?

Chopin, Rahmaninov ja Beethoven ovat erityisen lähellä sydäntäni. Pidän heidän musiikkinsa soittamisesta ja kuuntelemisesta. Voisin luetella lukemattomia muita säveltäjiä, joiden musiikista nautin myös suunnattomasti. Nämä kolme nimeä tulevat ensimmäisenä mieleen.

Minun on mahdoton sanoa yksittäistä teosta. Mitä enemmän teoksia, joista nauttii, sen parempi. Viimeisimpänä on kolahtanut oikein kunnolla muistaakseni Rahmaninovin toinen sinfonia.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?

Romanttinen musiikki menee minulla usein tunteisiin. Se puhuttelee kaikkein eniten.

Idolisi?

Ihailen esim. Daniel Barenboimia ja Lang Langia muusikoina valtavasti. Sen lisäksi legendaariset jo edesmenneet pianistit, kuten Horowitz, Rubinstein ja Cziffra ovat aivan käsittämätöntä kuultavaa. Nyt tuli lueteltua pelkkiä pianisteja, ei voi mitään…

Harrastukset?

Pelaan golfia ja jalkapalloa. Nautin myös penkkiurheilusta! Kuuntelen paljon musiikkia ja pyrin käymään mahdollisimman usein konserteissa. Kavereiden kanssa ajan viettäminen on tärkeää minulle.

Mikä sinusta tulee isona?

Minusta tulee isona pianisti. Tähän kysymykseen on onneksi helppo vastata.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Ei ole käynyt mielessä.

Musiikkiesityksenä Ossi Tanner soittaa videolla Rahmaninovin preludin op.23 nro 4 D-duuri.

  • cd-levyn kansi

    Uhkeaa sinfonista hehkua à la Richard Strauss

    Levyarvio

    Richard Straussia voi hyvin pitää 1900-luvun alkupuolen säkenöivimpänä orkesterisäveltäjänä, vaikka hän siirtyikin sinfonikosta oopperasäveltäjäksi. Straussin oopperoiden, etenkin Salomen, Elektran ja Ruusuritarin orkesteriosuudet ovat aikansa upeinta sinfonista taidetta; etenkin Elektraa voi pitää lähes yhtä paljon sinfonisena oopperana kuin oopperamaisena sinfoniana. Elektra, joka aikanaan hullaannutti aikansa modernistit taidelajista riippumatta, oli suurelle yleisölle vaikea teos, ja ehkäpä sen vuoksi siitä ei koskaan tehty erillisistä orkesterisarjaa konserttikäyttöön. Nyt epäkohta on korjaantunut, aikamme suurimpiin Strauss-tulkkeihin kuuluvan Manfred Honeckin intohimon ajamana.

  • cd-levyn kansi

    Erilaiset Goldberg-variaatiot

    Levyarvio

    Johann Sebastian Bachin Goldberg-variaatioiden levytykset ja erilaiset versioinnit ovat säännöllisesti palaava teema tässä ohjelmassa ja uusien levyjen joukossa ylipäätään. Harvemmin olen kuitenkaan törmännyt Goldberg-variaatioihin, jotka eivät olisi Bachin kirjoittamia! Toisessa kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa Kotkassa vuonna 2009 palkittu saksalainen Joachim Schneider on kirjoittanut teknisesti ja ilmaisullisesti kiehtovat 30 variaatiota teemoineen kahdelle kitaralle Bachin mallia monitasoisesti seuraillen – ja luonnollisesti nimennyt teoksensa Goldberg-variaatioiksi.

  • cd-levyn kansi

    Lyyristä suomalaista sielunmaisemaa

    Levyarvio

    Idyllit, elegiat, pienet muistot, kukkaset, kehtolaulut, romanssit ja muut niin sanotut karakterikappaleet olivat romantiikan keskeisintä ohjelmistoa läpi 1800-luvun. Niitä sävelsivät kaikki, joskus enemmänkin ansainta- kuin taiteenteon tarkoituksessa, joskus taasen selvästi hetken hurmiossa, inspiraation vallassa. Koulutettujen säveltäjien määrän kasvaessa Suomessa 1800-luvun lopulla myös kotimaisia pieniä karakterikappaleita syntyi kiihtyvään tahtiin – ja niiden joukosta löytyy joitakin todellisia helmiä.

  • cd-levyn kansi

    Vakuuttava lounaissaksalaisen lauluyhtyeen Suomi-levy

    Levyarvio

    Lounais-Saksan radion eli SWR:n Vokalensemblen uudella levyllä luodataan uutta suomalaista kuoromusiikkia ryyditettynä parilla Sibelius-klassikolla. Julkaisu lunastaa oman arvokkaan paikkansa Uusissa levyissä SWR:n oman tilauksen, viime vuonna valmistuneen Einojuhani Rautavaaran Orpheus singt -teoksen myötä. Mutta erinomaisia ovat myös Kaija Saariahon ja Riikka Talvitien aistikkaat sävellykset, jotka soivat lounaissaksalaisittain hyvin aistillisina.