Hyppää pääsisältöön

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.
Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista. Kuva: Yle Elävä arkisto 1976,Iltatähti,musiikkiohjelmat,Yle Elävä arkisto

TV2:n Iltatähti-musiikkiohjelmalla oli vuonna 1976 enemmän lähetyksiä kuin koskaan muulloin. Se koki musiikkipoliittiseksi tehtäväkseen nostaa esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Jälkipolville säilyneisiin arkistoaarteisiin kuuluvat mm. Sorvali–Hurmerinta Bandin, Nono Söderbergin, Royalsin, Piirpauken, Steeleye Spanin, Chicago Overcoatin ja Kontravirtasen esiintymiset.

Useimpien vuoden 1976 Iltatähtien lähetysnauhat eivät ole enää tallella. Kadonneita jaksoja on tätä artikkelia varten kuitenkin osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Vaikka musiikillista monipuolisuutta yhä tähdennettiin, vuoden 1976 Iltatähti oli aiempaa leimallisemmin pop- ja rockohjelma. Perusjazz tai -iskelmä eivät olleet yhtä näkyvästi esillä kuin alkuvuosina, puhumattakaan torvisoittokunnista, kisällilauluryhmistä tai lehmänkellon soittajista. Progressiivinen popmusiikki ja erilaiset rockin, jazzin ja kansanmusiikin fuusiot saivat kuitenkin runsaahkosti tilaa.

Love Recordsin tuolloisesta asemasta suomalaisessa popmusiikissa kertoo, että runsas kolmasosa Iltatähden vuoden 1976 kotimaisista artisteista oli yhtiön tallista.

Etnojazzista suomiglamiin

Vuonna 1976 Iltatähdellä oli yhteensä 20 lähetystä, joista viisi oli ulkomaisten tähtinimien konserttitaltiointeja (ostofilmeinä tai omana tuotantona) ja yksi erikoisohjelma radio- ja tv-messuilta. Em. konserttitaltiointeja ei tekijänoikeussyistä voida tässä julkaista. Keväällä sarjaa televisioitiin yleensä kahden viikon välein 30–50 minuutin jaksoina. Moniin niistä sisältyi liveosuus Tampereen yo-talolta.

Kevätkauden ensimmäisessä jaksossa esiintyi Tampereen progeylpeys, juontaja Mikko Alatalon taustayhtyeenäkin toiminut Tabula Rasa. Seuraavassa lähetyksessä soi Piirpauken osallistuva etnojazz: pitkä kappale Penang on omistettu kolmannen maailman vapautusliikkeille ja Etelä-Afrikan kansan taistelulle. Ohjelmassa esiintyivät myös Prinsessa -65 -coveristaan tunnettu pitkän linjan ravintolamuusikko Seppo Närhi ja turisti-iskelmällä Mombasa listoille noussut Taiska.

Iltatähdessä 19.3.1976 nähtiin keväiset konserttivieraat Steve Harley ja Frank Zappa sekä laulelma-artisti Hannele Widomski. Porilaista progea edustavan Elonkorjuun osuus on valitettavasti kadonnut.

Lähes kokonaan on sen sijaan säilynyt huhtikuun jakson materiaali. Siinä esiintyivät akustinen duo Maru & Mikael, amerikkalainen Doobie Brothers ja soul/funkvivahteinen suomalaiskokoonpano Cascade. Kirjeenvaihtaja Erkki Toivanen raportoi countrybändi Country Expressin visiitistä Lontooseen.

Ensi kerralla te saatte sitä rokkia sitten niin että kengänkannatkin kopisee.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 23.4.1976

Vaikkei Iltatähti enää jatkanut popmusiikin "maakuntakatsauksia" edellisen vuoden tyyliin, toukokuun puolivälissä lähetettyyn ohjelmaan oli koottu kaksi tunnettua tamperelaisnimeä, kotimaista glamia edustava Alwari Tuohitorvi ja vahvalla, melodisella laulumateriaalillaan kannattajia kerännyt Kaseva.

Jakson ulkomaisia videovieraita olivat Leonard Cohen ja Bob Dylan, jonka Hurricane oli lauluntekijälegendan ensimmäinen "protestilaulu" vuosien jälkeen. Ohjelmassa nähtiin myös katsaus Dylanin siihenastiseen tuotantoon sekä laulun päähenkilön, murhasta syyttömänä tuomitun nyrkkeilijän Rubin Carterin haastattelu.

Kevätkauden päätti kesän korvalla lähetetty ohjelma, jossa esiintyi vuoden kotimainen komeetta Freeman. Hänen Ajetaan tandemilla -suurhittinsä sanoitti lankomies Hector, joka esittää samassa ohjelmassa kaksi kappaletta albumilta Hotelli Hannikainen. Mukana ovat myös folk- ja iskelmätähti Päivi Paunu sekä videovieraat 10cc ja Sailor.

Itäblokin poppia ja rehjumusiikkia

Vuoteen 1976 tultaessa Iltatähden reportaasit ja kriittiset kiertohaastattelut olivat jo merkittävästi harvenneet, mutta elokuisessa lähetyksessä arvosteltiin sentään kesäfestivaalien aikatauluheittoja tutustuttiin Tuiskulan popmusiikkileiriin. Jakson muusta annista on tallella vain DDR-läisen festarivieraan Die Puhdysin haastattelu. Pen Lee & Co:n ja Donna-yhtyeen osuudet ovat hävinneet.

Syyskuun ensimmäisen ohjelman päätähtenä oli Helsingissä konsertoinut amerikkalainen folk- ja protestilaulaja Malvina Reynolds. Toinen ulkomainen tähti oli slovakkilaulaja Hana Hegerová, jolle myöhemmin syksyllä omistettiin vielä kokonainen Iltatähti Special -jakso. Suomea syyskuun lähetyksessä edustivat jyväskyläläinen etnojazzryhmä Fyyralyyra ja kuopiolainen progeyhtye Finnforest, jonka osuus ei kuitenkaan ole tallella.

Yritetään tuoda esille vähemmän tunnettuja suuntauksia, joita ei jossain kilpailevassa kanavassa kovin paljon ole esillä.― Mikko Alatalo radio- ja tv messuilla syyskuussa 1976

Syyskuussa tallennettiin myös erikoislähetys Finlandia-talolla pidetyiltä radio- ja tv-messuilta. Muun ohjelman lomassa Iltatähden toimittaja Matti Rosvall muisteli, kuinka ex-juontaja Matti Poijärvi vaihtui Mikko Alataloon.

Viimemainittu kuvaili samassa tilaisuudessa sarjan toimitusperiaatteita ja teknistä toteutusta. Iltatähti tarjosi mielellään "musiikkia, joka ei yleensä tule esille radiossa tai viihdeteollisuudessa, esimerkiksi kokeilevaa popmusiikkia". Listahittejäkin toki seurattiin, mutta myös "kaupallinen musiikki yritetään sijoittaa yhteiskunnalliseen taustaansa".

Syyskaudella Iltatähtien ohjelma-aika lisääntyi hieman, sillä lähetykset pitenivät yleensä 50–60 minuutin mittaisiksi. Lokakuun alussa nähdyn jakson suurin nimi oli englantilainen folk rock -yhtye Steeleye Span, jonka konserttiosuus oli nauhoitettu jo vappuaattona. Kansanmusiikkiannosta täydentää Fyyralyyran etnomodernismi. Kadoksiin on sen sijaan joutunut kehutun multi-instrumentalistin, julkisen uransa pian tämän jälkeen lopettaneen Matti Järvisen osuus.

Lokakuun puolivälin Iltatähdessä oltiin vankoissa roots-tunnelmissa. Tamperelaisessa pubissa kuvatussa keikkataltiossa esiintyivät suomibluesin lippulaiva Chicago Overcoat (keulakuvanaan huuliharpisti Pepe Ahlqvist) sekä Eero Raittisen ja Hillel Tokazierin rock’n’roll/r&b-duo. Anki Lindquist ja Pirjo Bergström esittivät näytteitä Runoja-albumiltaan, jonka kaikki kappaleet olivat poikkeuksellisesti naisten tekemiä ja soittamia.

Lokakuun viimeisen lähetyksen avasi singer-songwriter-tyylistä poplaulelmaa edustava Esa Nieminen, joka seuraavana vuonna aloitti Finnlevy-yhtiössä pitkän uransa tuottajana, sovittajana ja iskelmäsäveltäjänä. Ohjaaja Jussi Itkonen kertoo Remu Aaltosen komppaamana Hurriganes-elokuvasta Kuumat kundit. Herkkuharvinaisuus on veteraanikitaristi Nono Söderbergin lyhytikäisen popjazzsekstetin lähes puolituntinen livesetti, jossa mukana on mm. kosketinvelho Esa Kotilainen.

Punk teki maailmalla jo tuloaan, ja Suomessakin siitä oli jotain kuultu. Sen kaikuja lienee marraskuun puolivälissä esitetty Iltatähti, jossa tutkailtiin ”kotimaisen rehjumusiikin nykyvaihetta suurennuslasilla”. Kyseistä ”rehjumusiikkia” edustivat Moog Konttisen johtama Kontravirtanen, Veltto Virtanen, Sleepy Sleepers sekä Juice Leskisen johtama Juice-yhtye. Juicelta kysellään, onko rockista tullut "hienostelua". Sleepy Sleepersin osuus on valitettavasti kokonaan hävinnyt, mutta Velton makaronimainen lavashow on onneksi säilynyt. Hän ei kätke kynttiläänsä vakan alle haastattelussakaan. Vastapainoa ”rehjumusiikille” tarjosivat ei-rehjut Jukka ja Mikko Kuoppamäki.

Marraskuun lopun lähetyksessä nähtiin jo yli vuoden takainen keikkataltiointi rockia ja kansanmusiikkia yhdistelevästä ruotsalaisesta Landslaget-bändistä. Ohjelman varsinainen aarre ovat 11-henkisen Sorvali–Hurmerinta Bandin kolme numeroa, joissa vokalistin tehtävissä vuorottelevat Maarit ja Frank Robson. Sävellykset ovat kahden kitaristin: Sami Hurmerinnan ja Jimi Hendrixin.

Soul, olet myynyt itsesi halpojen tunteiden käärepaperiksi.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 29.12.1976

Kun Iltatähti joulukuussa teki yhteenvetoa "kevyen musiikin kehityksestä" vuonna 1976, purnattavaa löytyi paljon. Takana oli kuulemma laina- ja kulutustavaran vuosi, Beatles-levyjä uudelleen paketoivat kauppamiehet myivät vanhaa tavaraa uuden hinnalla, ja glam-bändi Mud oli esimerkki taaksepäin vilkuilevasta nostalgiasta. Soulkin oli diskobuumin myötä muuttunut ”sulilla koristetuksi siirapiksi”.

Moni musiikin rivimies oli kuitenkin ponkaissut esiin ja nostanut musiikin yleistasoa, Mikko Alatalo tunnustaa. Kotimaiset proge- tai fuusiokokoonpanot olivatkin vuosikatsauksessa hyvin edustettuina. Edellä mainittujen bändien lisäksi ohjelmaan oli kelpuutettu Piirpauke, Fyyralyyra, Nono Söderberg, Sorvali–Hurmerinta Band, Cascade, Alwari Tuohitorvi, Hector, Freeman, Taiska, Anki, Royals, ruotsalaistähti Harpo, brittifunkbändi Hot Chocolate ja Rolling Stones. Jakso on, harvinaista kyllä, säilynyt kokonaisena.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Iltatähden vuoden 1976 ohjelmista viisi oli yksittäisten tähtiartistien konserttitaltiointeja (ostofilmejä ja omaa tuotantoa) ja yksi erikoislähetys radio- ja tv-messuilta. Näiden sisältöä ei alla selosteta.
Iltatähti 06.02.1976 Tabula Rasa: Save Our Souls, Prinssi, Omantunnon rukous. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Kirka ja Islanders.
Iltatähti 20.02.1976 Seppo Närhi: Prinsessa -65, Kujakissa, Vielä keikkaa monta teen; Taiska: Mombasa; Piirpauke: Pra dizer adeus, Penang. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Be-Bop De Luxe ja Supertramp.
Iltatähti 19.03.1976 Hannele Widomski: Tänään en voi luokses tulla, Laula, Portti, Muukalainen. Haastateltavina Frank Zappa ja Steve Harley. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Frank Zappa & The Mothers, Steve Harley & Cockney Rebel, Elonkorjuu ja Royals.
Iltatähti 23.04.1976 Maru & Mikael: On The Way Home, Fairytales; Doobie Brothers: Eyes of Silver; Cascade: La La Love Chains, You Are the Sunshine of My Life, Päivä kaunein, Because. Erkki Toivanen haastattelee Country Expressiä Lontoossa.
Iltatähti 14.05.1976 Alwari Tuohitorvi: Get Back, Nopee Virtanen, Come Together, Älä iske Tuijaa; Bob Dylan: Hurricane; Leonard Cohen: Passing Through; Kaseva: Monen vuoden jälkeen, Turhaan mua huudat, Joku jota rakastan. Victoria Schultz haastattelee Rubin Carteria New Yorkissa.
Iltatähti 28.05.1976 Freeman: Ajetaan tandemilla; Hector: Kaipaava haavanlehtinen, At Your Door; 10cc: Art for Art’s Sake; Sailor: Glass of Champagne; Päivi Paunu: Bla bla bla. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Billy Cobham, Chuck Berry ja Hurriganes.
Iltatähti 22.08.1976 Haastateltavana Die Puhdys. Raportit Kuusrockista ja Tuiskulan musiikkileiriltä. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Die Puhdys, The Sensational Alex Harvey Band, Pen Lee & Co, Donna, Odetta ja Rolling Stones.
Iltatähti 05.09.1976 Fyyralyyra: Turun linna; Malvina Reynolds: Little Boxes, Little Mouse, The Money Crop. Hana Hegerová: Tak být madonou (tässä ohjelmasta Iltatähti Special: Hana Hegerová). Haastateltavana Malvina Reynolds. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Man, Jackson Browne ja Finnforest.
Iltatähti 19.09.1976 Erikoislähetys radio- ja tv-messuilta. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet DDT Jazzband & Jussi Raittinen, Irina Milan, Seppo Närhi & Kurimus, Tsingis Khan & Eino Grön.
Iltatähti 03.10.1976 Steeleye Span: Black Jack Davy, Cam Ye O’er Frae France; Fyyralyyra: Elokuu, Medley. Haastateltavana Steeleye Span ja Fyyralyyra. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Cliff Richard ja Matti Järvinen.
Iltatähti 17.10.1976 Chicago Overcoat: Crazy Mixed Up World, Bad News Is Comin’, Fast Boogie, Take Me Back; Anki Lindquist ja Pirjo Bergström: Kun tapasin hänet, Naisen onni, Oikea mies ja supernainen, Sinä olit minulle se oikea, Neitseestä syntynyt; Eero Raittinen & Hillel Tokazier: Matchbox, Feel So Bad, Good Rockin’ Tonight. Haastateltavina Anki Lindquist ja Pirjo Bergström. Ohjelmassa on lisäksi esiintynyt The O Band.
Iltatähti 31.10.1976 Esa Nieminen: Vanha veikko, Naurulokki; Nono Söderberg: Breakwater, Seagull. Haastateltavina Esa Nieminen, Jussi Itkonen ja Remu Aaltonen. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Hurriganes ja Emmylou Harris.
Iltatähti 14.11.1976 Kontravirtanen: Paras rautalankabändi, Nainen valepuvussa; Veltto Virtanen: Vapaalla Richterin asteikolla, Veltto ratsastaa jälleen; Juice: (We want) Lasse Vehviläinen, Keskitysleiriin; Jukka Kuoppamäki: Miljoona hikistä kilometriä, Pieni poikasein. Haastateltavana Veltto Virtanen, Juice Leskinen (haastattelu tässä leikkaamaton) ja Jukka Kuoppamäki.. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Sleepy Sleepers ja Bryan Ferry.
Iltatähti 28.11.1976 Landslaget: Kom igen, Vill du följa me’ mej, Desperado; Sorvali–Hurmerinta Band: Ballad for My Love, Bold as Love/If Six Was Nine. Haastateltavana Landslaget. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Oiling Boiling, Sherbet ja Little River Band.
Iltatähti ´76 Special 29.12.1976 The Beatles: Back in the USSR; Hector: Kaipaava haavanlehtinen; Freeman: Ajetaan tandemilla; Piirpauke: Laulu; Fyyralyyra: Turun linna; Mud: Nite on the Tiles; Hot Chocolate: Heaven Is in the Backseat of My Cadillac; Cascade: La La Love Chains; Nono Söderberg: Tide; The Rolling Stones: Hot Stuff; Royals: Badge; Alwari Tuohitorvi: Get Back; Harpo: Moviestar; Sorvali–Hurmerinta Band: Storm; Taiska: Mombasa; Anki: Että kysyisimme. Erkki Toivanen haastattelee Mud-yhtyettä.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

Lue lisää:

Mikko Alatalo juontaa Iltatähteä vuonna 1975.

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) elementissään.

    Kaikki Reinikaiset

    Kaikki Reinikaiset järjestyksessä.

    Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

  • Presidentti Mauno Koivisto ja Ransu Kultarannassa vuonna 1987.

    Ransu Kultarannassa

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa.

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.

  • Mauno Koivisto Jatkoajassa (1968).

    Mauno Koivisto hurmaa naisia

    Jatkoajassa nähtiin rento pääministeri

    Jatkoaika keskustelee Tampereella vallasta ja vallankumouksesta. Kirsti Wallasvaara kiistelee pääministerin kanssa nuorison vallattomuudesta.

  • Presidentti Mauno Koivisto pelaa lentopalloa.

    Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

    Ohjelmavälähdyksiä presidentin ensimmäiseltä kaudelta.

    Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla.

  • Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa vuonna 1990.

    Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä

    Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.

    Tasavallan presidentti Mauno Koivisto sanoi keväällä 1990, että inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuuttajina. Kommentti vaikutti maan maahanmuuttopolitiikkaan vuosia.

  • Pääministeri Mauno Koivisto kesämökillään Tähtelässä vuonna 1976.

    Koivisto kuuntelijoiden ja toimittajan tentissä

    Koiviston haastatteluja vuosilta 1995 ja 1998

    Mauno Koivisto aloitti virkakautensa suurena kansansuosikkina, jonka gallupmenestystä siivittivät niin leppoisanhumoristinen tyyli kuin niskoittelu Urho Kekkoselle.

  • Presidentti Mauno Koivisto Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2011.

    Koivisto Arto Nybergin vieraana

    Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa 2011

    87-vuotias presidentti Mauno Koivisto muistelee Arto Nybergin haastattelussa kylmän sodan lientymistä ja uskoo presidentin aseman sekä populistiryhmien pitävän pintansa vastakin.

  • Urho Kekkosen hautajaiset. Presidentin arkku kannetaan Suurkirkosta autoon.

    Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

  • Risto Rytin hautajaiset (1956).

    Risto Rytin hautajaiset

    Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

    Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

  • Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

    Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

    Paasikivi haudattiin Hietaniemeen joulukuussa 1956

    Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

  • Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

    Ståhlbergin hautajaiset

    K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

    Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

  • Kyösti Kallion hautajaiset.

    Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

    Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

    Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

  • Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

    Jean Sibeliuksen hautajaiset

    Sibeliuksen hautajaisisista tuli kansallinen suurtapahtuma.

    Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

  • Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

    Väinö Tannerin hautajaiset

    Tohtori Väinö Tanner haudattiin huhtikuussa 1966.

    Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

  • Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

    Harri Holkerin hautajaiset

    Holkeri siunattiin Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2011

    Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Ihmisiä väestösuojassa

    Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

    Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

    Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.

  • Roger Moore Aamu-tv:ssä (2009).

    Nimeni on Moore – Roger Moore

    Moore vieraili Aamu-tv:ssä vuonna 2009

    Vaikka näyttelijälegenda Roger Mooren Bond-hahmo ei noussut kriitikoiden suosikiksi, hänen uransa salaisena agenttina kesti kunnioitettavat seitsemän elokuvaa.

  • Roger Moore Maarit Tastulan haastattelussa (1993).

    Roger Moore – veijari vai pyhimys?

    Roger Moore tunnetaan 70-ja 80-lukujen James Bondina.

    James Bondina ja Pyhimyksenä hurmannut brittinäyttelijä Roger Moore (1927-2017) nähtiin toimittaja Maarit Tastulan vieraana Yhden illan pysäkissä vuonna 1993.

  • Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986.

    Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • milkshaken näyttelijät

    Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Kari Sorvali ja Veikko Aaltonen autossa elokuvassa Päivä ennen vuodelta 1978.

    Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • mv-kuva Gösta Sundqvistista

    Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

    Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

    Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.