Hyppää pääsisältöön

Fagotisti Laura Clewer: "Itselleni kaikista tärkeimpiä ovat teokset, joihin liittyy jokin henkilökohtainen muisto."

Fagotisti Laura Clewer. Kuva: Yle/Saara Heimsch. laura clewer

"Olen aina kokenut monipuolisuuden tärkeäksi ja halunnut nähdä musiikin parissa työskentelemisen monet puolet." Laura Clewer opiskelee fagotinsoittoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kolmatta vuotta. Laura vieraili Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016.

Kuka?

Olen Laura Clewer. Synnyin joulukuussa 1986 Pukkilassa, Itä-Uudellamaalla. Tällä hetkellä teen maisteriopintoja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa sekä toimin osa-aikaisena Espoon musiikkiopiston koulutussuunnittelijana ja fagotin tuntiopettajana.

Minä olen nelilapsisesta perheestämme ainoa musiikkiopiston käynyt, sisarukseni ovat enemmän panostaneet urheiluun.

Mistä?

15-vuotiaaksi olen asunut ja elänyt Pukkilassa, josta muutin Helsinkiin, kun aloitin opiskelun Sibelius-lukiossa. Musiikkiopintopolkuni on alkanut Porvoonseudun musiikkiopistossa ja kulkenut Helsingin konservatorion ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kautta Sibelius-Akatemiaan. Lisäksi vietin yhden vaihto-oppilasvuoden Ruotsissa Malmössä.

Lähes koko fagottiopintojeni ajan olen myös työkennellyt musiikin parissa tuotantopuolella. Erityisesti kesät olen viettänyt erilaisilla festivaaleilla monenlaisissa työtehtävissä lipunmyyjästä, konserttipäälliköksi ja tuottajaksi. Olen aina kokenut monipuolisuuden tärkeäksi ja halunnut nähdä musiikin parissa työskentelemisen monet puolet.

Yksi merkittävä oppikoulu minulle musiikkipedagogina on ollut Espoon musiikkiopisto, jossa olen nyt työskennellyt kaksi vuotta. Ensin Tapiolan nuorten sinfonikoiden intendentin äitiysloman sijaisena ja nyt koulutussuunnittelijana.

Musiikkiopinnot?

Aloitin pianonsoiton paikkakuntani kanttorin opissa toisella luokalla. Fagotinsoiton aloitin Porvoonseudun musiikkiopistossa 12-vuotiaana.

Perhetuttava suositteli hakemaan musiikkiopistoon ja ehdotti soittimeksi pasuunaa tai fagottia. Perusteluna näille soittimille oli, että niillä pääsisi varmasti orkestereihin mukaan. Näistä valitsin fagotin sen miellyttävän äänen takia ja osittain myös siksi, koska röörien tekeminen vaikutti kivalta, olenhan aina ollut kiinnostunut erilaisista käsitöistä ja näpertelystä.

Perhetuttu oli oikeassa, varsinainen innostus fagotinsoittamiseen syttyi, kun pääsin orkesteriin ja ensimmäisestä puhallinorkesterista eteenpäin olen päässytkin soittamaan hyvin monissa erilaisissa orkestereissa. Röörien tekemisestä en enää ole ihan yhtä innoissaan.

Soitan fagotin lisäksi kontrafagottia.

Fagotistit Kaisu Kari ja Laura Clewer soittamassa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016. Fagotistit Kaisu Kari ja Laura Clewer soittamassa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaisu kari,laura clewer

Opettajat?

Ensimmäinen opettajanani oli Mika Ylärakkola, jolla opiskelin koko musiikkiopistoajan. Myöhemmin merkittäviä opettajia ovat olleet Laura Joy, Jaakko Luoma, Annika Amundsen (Malmö) ja nykyinen opettajani Jussi Särkkä.

Häämöttääkö valmistuminen?

Olen nyt kolmatta vuotta Sibelius-Akatemiassa ja maisteriopintojen alkupuolella.

Lempisäveltäjä?

On olemassa niin valtava määrä musiikkia, että yksittäisen lempisäveltäjän tai -teoksen nimeäminen on mahdotonta. Itselleni kaikista tärkeimpiä ovat teokset, joihin liittyy jokin henkilökohtainen muisto. Yleensä ne ovat orkesteriteoksia, joita olen itse päässyt soittamaan. Näistä ensimmäisenä tulee mieleen Shostakovitshin 5., Sibeliuksen 2. ja Tshaikovskin 6. sinfonia.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä tai inspiroiva?

Pukkila on aina kotipaikkani ja minulle hyvin tärkeä.

Harrastukset?

Tällä hetkellä aika on niin kortilla, että aktiiviseen harrastamiseen ei riitä aikaa. Kuntosalilla yritän ehtiä käydä edes silloin tällöin.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

Eipä juurikaan. Mutta musiikki hyvin monenlaisessa eri muodossa.

Mikä sinusta tulee isona?

Näen tulevaisuuteni vahvasti pedagogina ja toivon, että työnkuvani tulee olemaan monipuolinen.

Tällä hetkellä fagotisteista on monissa paikoissa pulaa ja myös meidän Sibelius-Akatemian opiskelijoiden arkea helpottaisi, jos meitä olisi muutama opiskelija lisää. Jotta fagotisteja päätyisi ammattiopintoihin, tarvitaan riittävän laaja pohja aloittavia fagotisteja. Toivon, että valmistumisen jälkeen voin koulutussuunnittelijatyöni ohella edistää ja kehittää fagottioppilastilannetta.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Toivon, että saan aina työskennellä musiikin ja kulttuurin parissa.

Entä muuta?

Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan fagotin monipuolisuuteen ja kuuntelemaan Sibelius-Akatemian Fagottomania-konserttia ti 8.11. klo 19 joko paikan päälle tai Uniartstv:n äärelle. Konsertissa esiintyvät Sibelius-Akatemian fagottiopettajat ja -opiskelijat. Kaikki konsertin teokset ovat fagotille alunperin sävellettyjä ja kokoonpanot vaihtelevat soolosta seitsemän fagotin yhtyeeseen. Musiikkia kuullaan eri aikakausilta barokista nykypäivään. Lisätietoja: http://www.uniarts.fi/tapahtumat/ma-06062016-1516/fagottomania

Musiikki videolla on 1. osa Joseph Bodin de Boismortierin sonaatista nro 2 kahdelle fagotille op. 14. Esityksessä on mukana fagotisti Kaisu Kari. Toimittajat ovat Helena Hannikainen ja Inari Tilli. Ohjaus Harri Anttila.

Kommentit

  • Erkki-Sven Tüür saa ansaitusti huipputulkinnan

    Levyarvostelu

    Äkkiseltään voisi luulla, että RSO:lla riittäisi tärkeämpääkin levytettävää kuin virolaisen Erkki-Sven Tüürin konsertot, vaikkapa kotimainen nykymusiikki. Mutta ei se niin ole. Tüür on kansainvälisesti niin merkittävä säveltäjä ja RSO solisteineen soittaa hänen musiikkiaan niin hyvin, että uusi levytys on perusteltu. Hyvän musiikin tekeminen hyvin on aina tarpeen.

  • Lisävuodenajat eivät pelasta perinne-Vivaldia

    Levyarvostelu

    Ei uskoisi, mutta vielä armon vuonna 2017 löytyy periodisoittoon perehtymätön viulisti, joka vetäisee Vivaldin Vuodenajat ison filharmonisen orkesterin solistina. Tasmin Littlen ja BBC:n sinfoniaorkesterin motiivina tälle kyseenalaiselle teolle on säveltäjä Roxanna Panufnikin Four World Seasons, eräänlainen vastapari Vivaldille.

  • Capucon soittaa modernismista kaunista

    Levyarvostelu

    Olen usein sanonut tai antanut ymmärtää, että nykymusiikki ei kuulosta laisinkaan pahalta, jos sen esittää niin kuin on tarkoitus. Uusien tekniikoiden ja tyylien aito omaksuminen vaatii paljon työtä, mutta se työ saa nykymusiikin kuulostamaan musiikilta. Tämä tuli jälleen mieleen tähtiviulisti Renaud Capuconin uutuuslevyllä. Wolfgang Rihmin, Pascal Dusapinin ja Bruno Mantovanin konsertot kumpuavat läheltä keskieurooppalaisen modernismin pimeää ydintä, mutta Capucon soittaa ne kuin Mozartin konsertot - musikaalisesti, puhtaasti ja tyylin tuntien.