Hyppää pääsisältöön

Fagotisti Laura Clewer: "Itselleni kaikista tärkeimpiä ovat teokset, joihin liittyy jokin henkilökohtainen muisto."

Fagotisti Laura Clewer. Kuva: Yle/Saara Heimsch. laura clewer

"Olen aina kokenut monipuolisuuden tärkeäksi ja halunnut nähdä musiikin parissa työskentelemisen monet puolet." Laura Clewer opiskelee fagotinsoittoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kolmatta vuotta. Laura vieraili Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016.

Kuka?

Olen Laura Clewer. Synnyin joulukuussa 1986 Pukkilassa, Itä-Uudellamaalla. Tällä hetkellä teen maisteriopintoja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa sekä toimin osa-aikaisena Espoon musiikkiopiston koulutussuunnittelijana ja fagotin tuntiopettajana.

Minä olen nelilapsisesta perheestämme ainoa musiikkiopiston käynyt, sisarukseni ovat enemmän panostaneet urheiluun.

Mistä?

15-vuotiaaksi olen asunut ja elänyt Pukkilassa, josta muutin Helsinkiin, kun aloitin opiskelun Sibelius-lukiossa. Musiikkiopintopolkuni on alkanut Porvoonseudun musiikkiopistossa ja kulkenut Helsingin konservatorion ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kautta Sibelius-Akatemiaan. Lisäksi vietin yhden vaihto-oppilasvuoden Ruotsissa Malmössä.

Lähes koko fagottiopintojeni ajan olen myös työkennellyt musiikin parissa tuotantopuolella. Erityisesti kesät olen viettänyt erilaisilla festivaaleilla monenlaisissa työtehtävissä lipunmyyjästä, konserttipäälliköksi ja tuottajaksi. Olen aina kokenut monipuolisuuden tärkeäksi ja halunnut nähdä musiikin parissa työskentelemisen monet puolet.

Yksi merkittävä oppikoulu minulle musiikkipedagogina on ollut Espoon musiikkiopisto, jossa olen nyt työskennellyt kaksi vuotta. Ensin Tapiolan nuorten sinfonikoiden intendentin äitiysloman sijaisena ja nyt koulutussuunnittelijana.

Musiikkiopinnot?

Aloitin pianonsoiton paikkakuntani kanttorin opissa toisella luokalla. Fagotinsoiton aloitin Porvoonseudun musiikkiopistossa 12-vuotiaana.

Perhetuttava suositteli hakemaan musiikkiopistoon ja ehdotti soittimeksi pasuunaa tai fagottia. Perusteluna näille soittimille oli, että niillä pääsisi varmasti orkestereihin mukaan. Näistä valitsin fagotin sen miellyttävän äänen takia ja osittain myös siksi, koska röörien tekeminen vaikutti kivalta, olenhan aina ollut kiinnostunut erilaisista käsitöistä ja näpertelystä.

Perhetuttu oli oikeassa, varsinainen innostus fagotinsoittamiseen syttyi, kun pääsin orkesteriin ja ensimmäisestä puhallinorkesterista eteenpäin olen päässytkin soittamaan hyvin monissa erilaisissa orkestereissa. Röörien tekemisestä en enää ole ihan yhtä innoissaan.

Soitan fagotin lisäksi kontrafagottia.

Fagotistit Kaisu Kari ja Laura Clewer soittamassa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016. Fagotistit Kaisu Kari ja Laura Clewer soittamassa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaisu kari,laura clewer

Opettajat?

Ensimmäinen opettajanani oli Mika Ylärakkola, jolla opiskelin koko musiikkiopistoajan. Myöhemmin merkittäviä opettajia ovat olleet Laura Joy, Jaakko Luoma, Annika Amundsen (Malmö) ja nykyinen opettajani Jussi Särkkä.

Häämöttääkö valmistuminen?

Olen nyt kolmatta vuotta Sibelius-Akatemiassa ja maisteriopintojen alkupuolella.

Lempisäveltäjä?

On olemassa niin valtava määrä musiikkia, että yksittäisen lempisäveltäjän tai -teoksen nimeäminen on mahdotonta. Itselleni kaikista tärkeimpiä ovat teokset, joihin liittyy jokin henkilökohtainen muisto. Yleensä ne ovat orkesteriteoksia, joita olen itse päässyt soittamaan. Näistä ensimmäisenä tulee mieleen Shostakovitshin 5., Sibeliuksen 2. ja Tshaikovskin 6. sinfonia.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä tai inspiroiva?

Pukkila on aina kotipaikkani ja minulle hyvin tärkeä.

Harrastukset?

Tällä hetkellä aika on niin kortilla, että aktiiviseen harrastamiseen ei riitä aikaa. Kuntosalilla yritän ehtiä käydä edes silloin tällöin.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

Eipä juurikaan. Mutta musiikki hyvin monenlaisessa eri muodossa.

Mikä sinusta tulee isona?

Näen tulevaisuuteni vahvasti pedagogina ja toivon, että työnkuvani tulee olemaan monipuolinen.

Tällä hetkellä fagotisteista on monissa paikoissa pulaa ja myös meidän Sibelius-Akatemian opiskelijoiden arkea helpottaisi, jos meitä olisi muutama opiskelija lisää. Jotta fagotisteja päätyisi ammattiopintoihin, tarvitaan riittävän laaja pohja aloittavia fagotisteja. Toivon, että valmistumisen jälkeen voin koulutussuunnittelijatyöni ohella edistää ja kehittää fagottioppilastilannetta.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Toivon, että saan aina työskennellä musiikin ja kulttuurin parissa.

Entä muuta?

Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan fagotin monipuolisuuteen ja kuuntelemaan Sibelius-Akatemian Fagottomania-konserttia ti 8.11. klo 19 joko paikan päälle tai Uniartstv:n äärelle. Konsertissa esiintyvät Sibelius-Akatemian fagottiopettajat ja -opiskelijat. Kaikki konsertin teokset ovat fagotille alunperin sävellettyjä ja kokoonpanot vaihtelevat soolosta seitsemän fagotin yhtyeeseen. Musiikkia kuullaan eri aikakausilta barokista nykypäivään. Lisätietoja: http://www.uniarts.fi/tapahtumat/ma-06062016-1516/fagottomania

Musiikki videolla on 1. osa Joseph Bodin de Boismortierin sonaatista nro 2 kahdelle fagotille op. 14. Esityksessä on mukana fagotisti Kaisu Kari. Toimittajat ovat Helena Hannikainen ja Inari Tilli. Ohjaus Harri Anttila.

Kommentit

  • Hampurilla on nyt Elphi

    Risto Nieminen arvioi uutta konserttitaloa.

    Lissabonin Gulbenkianin musiikkijohtaja Risto Nieminen oli niitä harvoja onnellisia, joilla oli lippu Hampurin uuden konserttitalon Elbphilharmonien eli Elphin avajaisiin keskiviikkona 11. tammikuuta. Miten muut uudet konserttitalot Helsingin Musiikkitalo tai Pariisin Philharmonie pärjäävät tulokkaalle Niemisen vertailussa? Konsertti alkoi puoli tuntia myöhässä.

  • Soolosellolevy koskettaa syvältä

    Levyarvio

    Pianisteilta on tottunut odottamaan soololevyjä, mutta aivan osattomia tällä saralla eivät ole viulistit ja sellistitkään. Voisi ajatella, että parasta kokonaisuutta voisi rakentaa hieman tunnelmia ja tyylejä vaihtelemalla, mutta tehdä voi myös niin kuin Natalie Clein: hän rakentaa runsaan tunnin mittaisen ohjelman 1940- ja 50-luvuilla sävelletyistä sooloselloteoksista, joissa on tyylillisesti enemmän yhteisiä kuin eriäviä piirteitä. Erinomainen soolosoitto ja onnistunut äänitys tuovat esiin teosten omaperäisyyden ja ainutlaatuisuuden, ja kokonaisuus on kaikkiaan onnistunut.

  • Saunajammailua

    Levyarvio

    Säveltäjä Tomi Räisäsen tuoretta yhtyelevyä leimaa improvisatorishenkinen tunnelma ilman irtiottoja. Parhaimmillaan levyn teoksissa on aitoa soinnillista vuoropuhelua elektronisten sointimaalailujen, toisteisen rytmiikan ja vapaiden, kuuntelevien suvantopaikkojen välillä. Levyn sydämen muodostavat kaksi konsertoivaa teosta, kitarakonsertto Sea of Tranquility sekä alttohuilun solistiksi nostava Mirrie Dancers. Sen nimikappaleen pitäisi puolestaan viedä mielikuvat Seitsemän veljeksen saunaseikkailuihin.

  • Franz Lisztin mélodie ihastuttaa

    Levyarvio

    Franz Liszt kasvoi aikuiseksi Pariisissa 1830-luvun taitteessa täysverisen romantiikan puhjetessa juuri kukkaansa Ranskassa. Hän ystävystyi Victor Hugon kanssa, tututustui Hector Berlioziin päivää ennen Fantastisen sinfonian ensiesitystä ja rakastui korviaan myöten kreivitär Marie d’Agoult’hun josta myös tuli hänen kumppaninsa ja ensimmäisten lastensa äiti. Tenori Timothy Fallon ja pianisti Ammiel Bushakevitz ovat tehneet tasapainoisen levyllisen Lisztin lauluista, hehkuvista mélodie-sävellyksistä myöhäisiin enigmaattisiin liedeihin.