Hyppää pääsisältöön

Ismo Silvo: Draama-arkistot avaavat vuosisatamme tarinat

Henkilökuva, Ismo Silvo istuu vihreällä sohvalla
Henkilökuva, Ismo Silvo istuu vihreällä sohvalla Kuva: Yle Kuvapalvelu ismo silvo

Ylen tehtävänä on tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria - näin sanoo Yle-laki. Kulttuurin säilyttäminen saa tekijöiden ja Ylen sopimuksen myötä uuden sisällön. Säilömisestä siirrytään sisältöjen nauttimiseen ja käyttöön.

Ylen arkisto on tärkeä osa yhteistä kansallista muistiamme. Sinne on tallennettu eläviin ääniin ja kuviin suomalaista kulttuuria noin sadan vuoden ajalta. Nämä tallenteet ovat suomalaisille tuttuja ja läheisiä omasta menneisyydestä: kuvia ja ääniä lapsuudesta, nuoruudesta, kasvamisesta, aikuisuudesta.

Kovin usein suomalaiset ovat Yleltä pyytäneet, että nämä arkiston aarteet saataisiin useammin käyttöön, runsaammin läsnäolevaksi tähän omaan aikaamme. Ylen sisältöjen koetaan kuuluvan kaikille, ovathan ne yhteisin varoin aikanaan luotukin.

Luovien alojen tekijäjärjestöt ja Yle ovat nyt sopineet ehdoista, joilla tähän kansalaisten toiveeseen voidaan viimein vastata. Sopimuksen mukaan arkistossa olevat, viittä vuotta vanhemmat draaman ja käsikirjoitetun viihteen sisällöt voidaan ottaa käyttöön kokonaisina ohjelmina Yle Areenassa. Tämä merkitsee sitä, että tuhansia tunteja draamaa, viihdettä, kuunnelmia ja lastenohjelmia voidaan julkaista pitkäkestoisesti verkossa. Niistä aletaan rakentamaan teemoitettuja paketteja ja annosteltuja arkistoherkkuja. Elävä arkisto on tätä tietä jo avannut 10 vuoden ajan, mutta sielläkin ohjelmia on tähän mennessä voitu julkaista vain rajoitetusti.

Sopimus Ylen ja luovan alan tekijöitä edustavien järjestöjen kesken on yksi merkittävimpiä Ylen kulttuuritehtävää edistäviä tekoja viime aikoina. Se avaa aiempien vuosien ja vuosikymmenten tarinat tämän päivän käyttäjille aivan uudenlaisessa mitassa. Voimme palata Kotikadulle ja Kankkulan kaivolle, Metsoloiden ja Rintamäkeläisten keittöön. Meille tarjoutuu mahdollisuus matkustaa omaan kulttuurihistorialliseen menneisyyteemme niiden suomalaisten ohjelmien seurassa, joiden parissa olemme kasvaneet ja kokeneet aikakausien vaihtumiset. Kulttuuri on jatkumo, jossa tämän päivän luovuus kantaa eilistä mukanaan. Tämän päivän suomalainen radio ja televisio kasvavat näistä sisällöistä.

Aiemmin on sovittu asia- ja musiikkiohjelmien arkistojen avaamisesta suomalaisten käyttöön. Nyt tekijöiden ja Ylen kesken tehty sopimus avaa fiktiivisen ohjelmiston. Tämän jälkeen Yle voi tosiaankin tarjota suomalaisille kaikki merkittävät arkistonsa sisällöt. Sopimus on kansainvälisestikin merkittävä, ja osoitus luovan alan tekijöiden avarakatseisesta halusta saattaa suomalaiset sisällöt kaikkien käyttöön ja hyödyntää muuttuneen mediajakelun mahdollisuuksia.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka uudenlainen tapa tarjota radio- ja televisio-ohjelmia verkossa mahdollistaa paremman kulttuuripalvelun, julkisen palvelun tavoitteiden mukaisen. Perinteisen television kanavamaailmassa tämä ei ollut mahdollista eikä tarkoituksenmukaista.

Yle ja luovien alojen tekijät antavat kulttuurilahjan sadan vuoden itsenäisyyttä juhliville suomalaisille!

Ismo Silvo, julkaisujohtaja

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.