Hyppää pääsisältöön

Ismo Silvo: Draama-arkistot avaavat vuosisatamme tarinat

Henkilökuva, Ismo Silvo istuu vihreällä sohvalla
Henkilökuva, Ismo Silvo istuu vihreällä sohvalla Kuva: Yle Kuvapalvelu ismo silvo

Ylen tehtävänä on tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria - näin sanoo Yle-laki. Kulttuurin säilyttäminen saa tekijöiden ja Ylen sopimuksen myötä uuden sisällön. Säilömisestä siirrytään sisältöjen nauttimiseen ja käyttöön.

Ylen arkisto on tärkeä osa yhteistä kansallista muistiamme. Sinne on tallennettu eläviin ääniin ja kuviin suomalaista kulttuuria noin sadan vuoden ajalta. Nämä tallenteet ovat suomalaisille tuttuja ja läheisiä omasta menneisyydestä: kuvia ja ääniä lapsuudesta, nuoruudesta, kasvamisesta, aikuisuudesta.

Kovin usein suomalaiset ovat Yleltä pyytäneet, että nämä arkiston aarteet saataisiin useammin käyttöön, runsaammin läsnäolevaksi tähän omaan aikaamme. Ylen sisältöjen koetaan kuuluvan kaikille, ovathan ne yhteisin varoin aikanaan luotukin.

Luovien alojen tekijäjärjestöt ja Yle ovat nyt sopineet ehdoista, joilla tähän kansalaisten toiveeseen voidaan viimein vastata. Sopimuksen mukaan arkistossa olevat, viittä vuotta vanhemmat draaman ja käsikirjoitetun viihteen sisällöt voidaan ottaa käyttöön kokonaisina ohjelmina Yle Areenassa. Tämä merkitsee sitä, että tuhansia tunteja draamaa, viihdettä, kuunnelmia ja lastenohjelmia voidaan julkaista pitkäkestoisesti verkossa. Niistä aletaan rakentamaan teemoitettuja paketteja ja annosteltuja arkistoherkkuja. Elävä arkisto on tätä tietä jo avannut 10 vuoden ajan, mutta sielläkin ohjelmia on tähän mennessä voitu julkaista vain rajoitetusti.

Sopimus Ylen ja luovan alan tekijöitä edustavien järjestöjen kesken on yksi merkittävimpiä Ylen kulttuuritehtävää edistäviä tekoja viime aikoina. Se avaa aiempien vuosien ja vuosikymmenten tarinat tämän päivän käyttäjille aivan uudenlaisessa mitassa. Voimme palata Kotikadulle ja Kankkulan kaivolle, Metsoloiden ja Rintamäkeläisten keittöön. Meille tarjoutuu mahdollisuus matkustaa omaan kulttuurihistorialliseen menneisyyteemme niiden suomalaisten ohjelmien seurassa, joiden parissa olemme kasvaneet ja kokeneet aikakausien vaihtumiset. Kulttuuri on jatkumo, jossa tämän päivän luovuus kantaa eilistä mukanaan. Tämän päivän suomalainen radio ja televisio kasvavat näistä sisällöistä.

Aiemmin on sovittu asia- ja musiikkiohjelmien arkistojen avaamisesta suomalaisten käyttöön. Nyt tekijöiden ja Ylen kesken tehty sopimus avaa fiktiivisen ohjelmiston. Tämän jälkeen Yle voi tosiaankin tarjota suomalaisille kaikki merkittävät arkistonsa sisällöt. Sopimus on kansainvälisestikin merkittävä, ja osoitus luovan alan tekijöiden avarakatseisesta halusta saattaa suomalaiset sisällöt kaikkien käyttöön ja hyödyntää muuttuneen mediajakelun mahdollisuuksia.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka uudenlainen tapa tarjota radio- ja televisio-ohjelmia verkossa mahdollistaa paremman kulttuuripalvelun, julkisen palvelun tavoitteiden mukaisen. Perinteisen television kanavamaailmassa tämä ei ollut mahdollista eikä tarkoituksenmukaista.

Yle ja luovien alojen tekijät antavat kulttuurilahjan sadan vuoden itsenäisyyttä juhliville suomalaisille!

Ismo Silvo, julkaisujohtaja

  • Yleisradio lahjoitti Jyväskylän kaupungille Utopian

    Yle lahjoitti taideteoksen Jyväskylän kaupungille.

    Yle onnitteli 180-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia lahjoittamalla Jyväskylän taidemuseon ylläpitämään Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan taiteilija Onni Kososen teoksen Utopia.

  • KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    Koulutusrahasto KOURA jakoi KOURA-palkinnot ja kunniamaininnat kuudessa sarjassa vuoden 2016 parhaille televisio-, radio- ja verkkosisällöille. Palkinnoista kilpailivat Yleisradion ja MTV:n kotimaiset tv-, radio- ja verkkosisällöt. Dokumentit ja journalistiset sisällöt -sarjan pääpalkinnon sai Yle TV1 -kanavan ohjelma Urho – viimeiset vuodet.

  • JSN: Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen

    Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen JSN:ltä

    Julkisen Sanan Neuvosto JSN käsitteli kokouksessaan 22.3. kaksi Yleen ja ns. Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelua. Yle sai toisesta vapauttavan, toisesta langettavan päätöksen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.