Hyppää pääsisältöön

Seulaset koettelevat näkökykyä - leonidit lentävät marraskuussa

Seulaset
Seulaset eli Plejadit Seulaset Kuva: NASA, ESA, AURA/Caltech Seulaset

Lumi peittää jo maan eikä oma galaksimme Linnunrata erotu enää yhtä valoisana kuin syksyn sysipimeinä öinä. Tämä johtuu lumesta siroavasta hajavalosta, joka heikentää galaksin näkyvyyttä hiukan.

Silti Linnunrata on nyt marraskuussakin tähtitaivaan hittikohteita. Sen valoisa vyö on kaunista katsottavaa. Valovyötä kannattaa tutkailla myös kiikarilla, jolloin alkavat erottua valtavat määrät Linnunradan himmeitä tähtiä.

Maapallon eteläosissa Linnunradasta nähdään sen näyttävimmät osat. Siksi tähtitaivasta kannattaa tutkailla myös etelän lomamatkoilla. Alla olevassa kuvassa on Euroopan eteläisen observatorion ESO:n ottama kuva Linnunradan keskustan alueelta, joka näkyy etelässä tähtikirkkaina öinä.

Linnunradan galaktinen keskus
Linnunradan galaktinen keskus Kuva: ESO/S. Brunier linnunrata

Täällä pohjoisessa Linnunradan päällä on muutamia kiinnostavia tähtikuvioita, joihin kannattaa tutustua. Keskellä galaksin valovyötä, suoraan ylhäällä pään päällä, on W:n muotoinen Kassiopeia. Siitä länteen löytyy Joutsenen tähdistö, jonka kirkkain tähti on Deneb. Matalalle länteen painuu Lyyran tähdistö ja sen kirkas Vega-tähti.

Kassiopeiasta idempään on Perseuksen tähtikuvio. Sen ja Kassiopeian välialueella on kahden pienen tähtijoukon muodostama Perseuksen kaksoistähtijoukko, valokuvattuna alla olevassa kuvassa. Tämän yli 7000 valovuoden päässä olevan tähtijoukon näkee paljainkin silmin epämääräisenä tuhruna mutta kiikarilla sen tähdet erottuvat paremmin. Siitä itäkoilliseen on Ajomiehen tähdistö ja siihen kuuluva kirkas Capella.

Perseuksen kaksoistähtijoukko
Perseuksen kaksoistähtijoukko Kuva: ESO/S. Brunier perseuksen kaksoistähtijoukko

Marraskuussa kannattaa tähtitaivaalta etsiä useille tuttu Plejadit eli Seulaset. Se on avoin, yli 400 valovuoden päässä oleva tähtijoukko Härän tähdistön alueella. Plejadeissa voi paljain silmin erottaa viisi kuusi tähteä, mutta hyvissä olosuhteissa ja hyvällä näkökyvyllä voi nähdä jopa toistakymmentäkin tähteä. Kiikarilla niitä näkee toki vieläkin enemmän, jopa kymmeniä tähtiä. Tähtijoukkoon kuuluu ainakin yli tuhat tähtijäsentä, jotka ovat syntyneet samaan aikaan ja samasta tähtienvälisestä pilvestä.

Talven tuloa tähtitaivaalla ennustaa Orionin hieno tähdistö, joka nousee eteläkaakon suunnalle ennen keskiyötä.

Planeettataivaalla näkyvät Venus, Jupiter ja Mars

Melko köyhän planeettasyksyn jälkeen planeettatilanne on marraskuussa vähitellen kohentumassa.
Aamuyöllä nousee esille aurinkokuntamme suurin planeetta Jupiter kaakon suunnalla. Jupiter on kirkas planeetta ja erottuu siksi hyvin. Sen neljää suurinta, Galileo Galileinkin 1600-luvulla näkemää kuuta voi katsella kiikarilla. Talven edistyessä Jupiter alkaa näkyä ilta illalta jo varhemmin.

Iltataivaalla ovat kaukaiset planeetat Uranus ja Neptunus, mutta himmeinä ne näkyvät vain kiikarilla tai kaukoputkella. Myös hyvä hakukartta on tarpeen.

Venus ilmestyy kuun loppupuolella iltataivaalle. Se ei silloin nouse vielä kovin korkealle mutta joulua kohti mentäessä kiipeää ylemmäksi. Myös Mars näkyy iltataivaalla mutta pysyttelee varsin matalalla ja jää himmeäksi.

Leonidit lentävät marraskuussa

Leonidien tähdenlentoparvi lentää marraskuussa mutta tänä vuonna se ei tarjoa erityisen näyttävää ilotulitusta. Parveen kuuluvia tähdenlentoja nähdään lähes koko kuukauden. Maksimi osuu marraskuun 17. päivään, jolloin on odotettavissa kymmenisen tähdenlentoa tunnissa. Kuu haittaa kuitenkin niiden näkemistä.

Leonideilla on 33 vuoden aktiivisuusjakso, eli 33 vuoden välein nähdään jopa tuhansia tähdenlentoja tunnissa. Viimeksi aktiivisuus oli näin korkea 2000-luvun alkupuolella.

Parvessa lentävät kivikappaleet ovat kotoisin Temple-Tuttle –komeetasta. Kun maapallo osuu radallaan komeetan jättämään sora- ja kivivanaan, pikkujyväset lentävät ilmakehään ja palavat poroksi. Niitä näemme tähdenlentoina.

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • hiilivoimala talvisessa maisemassa ja sen päällä kieltomerkki

    Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.