Hyppää pääsisältöön

Kapellimestari Lauri Ahokas: "Lääketieteen opinnot ovat olleet minulle eräs tärkeimmistä kapellimestarikouluista."

Kapellimestari Lauri Ahokas.
Kapellimestari Lauri Ahokas. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri ahokas

Sekä lääketieteen että musiikin alalta jo valmistunut, nyt Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kapellimestariksi opiskeleva Lauri Ahokas sanoo, että lääkärinä työskentely on lopulta hyvin samanlaista kuin orkesterin johtaminen. Lauri vieraili Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 9.11.2016.

Kuka?

Lauri Ahokas, synt. Kauniaisissa 2.1.1984 (mutta tästä huolimatta en ole suomenruotsalainen, muutin puolivuotiaana Helsinkiin, jossa olen asunut tämän jälkeen). Äitini on musiikinopettaja, sama ammatti oli hänen äidillään. Äidin puolen suvussa on ammattimuusikoita, isäni on diplomi-insinööri ja musiikin harrastaja.

Mistä?

Asuin lapsuuteni Helsingin Meilahdessa, kävin peruskoulun Englantilaisessa koulussa (The English School), lukion Ressun lukiossa.

Musiikkiopinnot

Aloitin musiikkiopinnot 4-vuotiaana viululla, mutta isoäitini luona vieraillessani "soitin" mielelläni hänen flyygeliään. Isoäitini sattui ensimmäisten Mirjam Helin -laulukilpailujen yleisössä istumaan Meri Louhoksen viereen, he päätyivät juttelemaan ja tämän myötä minä päädyin 5-vuotiaana Merin oppilaaksi ja opiskelin hänen johdollaan lopulta 10 vuoden ajan. 8-vuotiaana pääsin SibAn nuorisokoulutukseen, jossa opiskelin pianonsoiton lisäksi usean vuoden ajan myös viulunsoittoa Merit Palaksen johdolla. 15-vuotiaana piano-opettajaksi vaihtui Hui-Ying Liu-Tawaststjerna.

Tutustuin nuorisokoulutuksessa ensimmäistä kertaa myös orkesterinjohtoon, kun päädyin Jorma Panulan tuolloin perustamalle nuorten kapellimestariluokalle. Kävimme vuosien aikana laajasti orkesterikirjallisuutta lävitse, tuolloin kuitenkin orkesterinjohto ei vielä tuntunut minusta yhtä luonnolliselta kuin myöhemmin kuuden vuoden lääketieteen opintojen jälkeen.

Ressun lukion opintojeni aikana aloin vähitellen ymmärtää, että musiikin lisäksi on monia muitakin mielenkiintoisia aloja. Olin aina pitänyt matematiikasta ja matemaattisista aineista, ja vuoden opintojen jälkeen SibAn yliopistopuolella päädyin aloittamaan opinnot Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi maaliskuussa 2011, saman vuoden marraskuussa suoritin pianonsoiton A-tutkintoni Erik T. Tawaststjernan johdolla. Musiikin maisteriksi valmistuin 2013.

Lääkiksestä valmistuttuani kokeilin jälleen vuosien tauon jälkeen orkesterinjohtoa Panulan kurssilla, ja orkesterin edessä työskentely tuntui aivan toisella tavalla luontevalta kuin ennen lääketieteen opintoja. 2014 aloitin opinnot SibAn kapellimestariluokan maisteriohjelmassa Atso Almilan ja Hannu Linnun ohjauksessa.

Tässä yhteydessä aloitin myös käyrätorvensoiton, käyrätorvi on ihana (ja haastava) soitin, jossa on huikean kaunis ääni!

Tein viime keväänä orkesterinjohdon A-tutkinnon oopperaosuuden SibAn Figaron häät -produktiossa, opinnoissa on edessä vielä sinfoniaorkesterikonsertti, minkä jälkeen toinen maisterintutkintoni SibAssa on valmis.

Lääkäri ja kapellimestariopiskelija Lauri Ahokas Kantapöydässä
Lauri Ahokas Kantapöydän opiskelijatreffeillä 9. marraskuuta 2016 Inari Tillin haastateltavana. Lääkäri ja kapellimestariopiskelija Lauri Ahokas Kantapöydässä Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen inari tilli,lauri ahokas

Lempisäveltäjä?

Lempisäveltäjiä on useita. Ehkä kaikkein läheisimpänä musiikkina koen 1900-luvun alun impressionismin, Debussy on ollut aina lähellä sydäntäni. Faunin iltapäivä on impressionismin ensimmäisiä henkäyksiä ja eräs minulle rakkaimpia orkesteriteoksia.

György Ligeti ja erityisestä hänen pianoetydinsä ovat myös opiskeluajoista lähtien olleet ihailuni kohteena. Romantiikan säveltäjistä läheisin on ehkä Brahms, hänen d-mollipianokonserttonsa sekä ensimmäinen sinfoniansa ovat suuria rakkauksiani.

Itselleni puhuttelevin musiikki on peräisin monilta eri tyylikausilta, usein teoksen jokin yksittäinen teema tai musiikillinen aihe on merkittävä tekijä, joka johtaa koko teoksen avautumiseen ja siihen ihastumiseen ja lopulta rakastumiseen.

Idolisi?

Itselleni on vaikeaa nimetä ketään yksittäistä idolia tai taiteilijaa, näitä on monta, muun muassa John Eliot Gardinerin barokkifraseeraus, erityisesti hänen tulkintansa Bachin Jouluoratoriosta on hurjan vaikuttava.

Radu Lupun pianismi on aina koskettanut minua näennäisellä helppoudellaan ja luonnollisella musikaalisuudellaan.

Barbara Hannigan on aikamme hienoimpia sopraanoita, kertakaikkisen huikea muusikko!

Mikä maisema on sinulle tärkeä tai inspiroiva?

Vierailimme pari vuotta sitten kapellimestariluokan kanssa Kolilla, jossa maisemat olivat huikeampia ja vaikuttavampia mitä olen missään postikortissakaan ikinä nähnyt. Ehkä merkittävin maisema elämässäni on silti kesäpaikassamme Vihdissä näkymä järvelle ja vastarannan jopa meditatiivisia ulottuvuuksia ilmentävä saunamökki, johon on hyvä kohdistaa katseensa.

Harrastukset

Työskentelen musiikkielämäni ohessa lääkärinä, joskus se tosin tuntuu työltä. Mutta harrastuksista: Leivonta on ollut minusta hauskaa jo lapsena, olen erityisen perehtynyt jälkiruokiin. Laitan mielelläni ystävilleni illallisia, sopivien viinien löytäminen ruokiin on aina kiehtova haaste.

Entä muuta...?

Musiikki on olennainen osa minua. Orkesterikirjallisuuden opiskelu, muusikoiden kanssa työskentely ja oman muusikkouden kehittäminen luovat haastetta koko elämän ajaksi. Myös lääketiede on tullut olennaiseksi osaksi persoonaani, enkä usko että tulen koskaan lääkärin töiden tekemisestä luopumaan täysin.

Lääkärinä työskentely on lopulta hyvin samanlaista kuin orkesterin johtaminen. Kapellimestarin potilaana on musiikki, jota yhdessä orkesterin kanssa saatetaan mahdollisimman hyvään kuntoon. Lääkäri kuuntelee potilaan kertomusta samoin kuin kapellimestari ensimmäistä harjoitusta, lääkärin päämääränä on parantaa potilas, kapellimestarin päämääränä hioa oma tulkinta harjoitettavasta teoksesta. Partituurissa on hirveä määrä tietoa, samoin potilaan taustassa ja kertomuksessa sekä kliinisissä löydöksissä. Näistä kaikesta pitää löytää päämäärän saavuttamisen kannalta olennainen, reagoida kuulemaansa ja näkemäänsä. Sanoisin, että lääketieteen opinnot ovat olleet minulle eräs tärkeimmistä kapellimestarikouluista.

Lauri Ahokas vieraili Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 9.11.2016. Musiikkiklippi videolla on katkelma Sebastian Hillin kappaleesta Hypha. Esiintymässä on NYKY Ensemble (huilisti Martta Jämsä, klarinetisti Iines Kiuru, viulisti Kasmir Uusitupa, alttoviulisti Miikka Hakomäki ja sellisti Annika Valkeajoki). Toimittajat ovat Riikka Holopainen ja Inari Tilli. Ohjaus Harri Anttila.

  • Minna Ristamäki.

    Harmonikansoittaja Minna Ristamäki: "5-vuotiaana tein itselleni pahvista harmonikan."

    Tutustu ensimmäisen vuoden musiikinopiskelijaan Minnaan.

    Harmonikansoittoa ensimmäistä vuottaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Minna Ristamäki on onnekas, sillä hän on nyt valitsemallaan tiellä: "Koko ikäni tavoitteenani on ollut tämän unelman saavuttaminen. Kun viisivuotiaasta lähtien olin sinnikkäästi harmonikansoiton kannalla, sain 6-vuotislahjaksi oikean soittimen." Minna piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24.

  • Julia Lezhneva / Graun

    Julia Lezhnevan ääni ei lakkaa hämmästyttämästä

    Levyarvostelu

    Julia Lezhneva lauloi itsensä suomalaisten sydämiin voittamalla Mirjam Helin -kilpailun vuonna 2009. Siitä alkanut kansainvälinen ura on pitänyt hänen konserttivierailunsa harvoina, mutta onneksi tarjolle on tullut huikeita soololevyjä - ensin Rossinia, sitten Händeliä. Uuden levyn säveltäjä on tuntemattomampi, mutta silti levy on entisiäkin parempi, ja osoittaa että Lezhneva on löytänyt ainutlaatuiselle äänelleen mitä parhaimman käyttökohteen. Carl Heinrich Graunin säkenöivät, näyttävät ja huippunopeat koloratuuriaariat sujuvat Lezhnevalta kuin vettä valaen.

  • Renee Fleming / Distant Light

    Renée Fleming ja kolme design-valaisinta

    Levyarvostelu

    Sopraano Renée Fleming on ennättänyt levyttää vaikka kuinka, mutta onneksi Decca-yhtiö yhä keksii hänelle mielekkäitä ja tyylikkäitä projekteja. Uusimman levyn laimeanlavea otsikko "Distant Light" kätkee taakseen elegantin, pelkistetyn ja ajankohtaisenkin ohjelmiston, joka pitää valonhohtoista tunnelmaa hyvin yllä.

  • Sacred Duets / Nuria Rial

    Kerubit duetoimassa

    Levyarvostelu

    "Kaksi kauneinta barokkiääntä ensimmäistä kertaa samalla levyllä", mainostaa Sony Classicalin uutuus itseään, ja mainoksella on poikkeuksellisesti katetta. Sopraano Nuria Rial ja kontratenori Valer Sabadus todella ovat kaksi kauneinta barokkiääntä, tai ainakin ihastuttavia, kerubikasvoisia suklaanappisilmiä, joiden yhteistä laulutaidetta ei voi happamana kuunnella, semminkin kun ohjelmistona on mitä hempeintä oratoriomusiikkia 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta.