Hyppää pääsisältöön

Yle vastaa: Arkistojen aarteet mahdollistuvat Yle Areenasta

Kuva jota käytetään kuvituksena vastineiden yhteydessä
Kuva jota käytetään kuvituksena vastineiden yhteydessä yle vastaa

Julkaisemme Ylestä lähetettyjä kirjoituksia, vastineita ja oikaisuja. Tämä vastaus on julkaistu Aamulehdessä 15.11.2016.

Petri Jauhiainen vastaa Aamulehdessä julkaistuun mielipidekirjoitukseen, jossa moititaan uutta draama-arkistosopimusta syrjiväksi.

Eeva Liisa Paloheimo kirjoitti Aamulehdessä (11.11.) Ylen ja tekijöiden sopimuksesta koskien arkistodraamaa ja sen julkaisemista Yle Areenassa. Kirjoittaja haluaisi, että tarjonta olisi nähtävillä perinteisillä televisiokanavilla.

Ylen ja tekijöitä edustavien järjestöjen sopimus on merkittävä virstanpylväs, joka mahdollistaa Ylen omatuotantoisen arkistodraaman julkaisemisen verkossa, käytännössä Yle Areenassa. Ilman tätä yhteistä sopimusta Yle ei olisi voinut tuoda ohjelmia tarjolle ja monet vanhat, mutta rakastetut ohjelmat olisivat jääneet arkiston kätköihin pölyttymään. Tuhansia tunteja arkisto-ohjelmia on järkevää julkaista nimenomaan verkossa. Ruutuaikaa perinteisillä tv-kanavilla on rajallisesti eikä arkistojen avaaminen näin merkittävissä määrin olisi mahdollista.

Perinteisen television katsojat ovat Ylelle tärkeitä ja tarjoamme edelleen kiinnostavaa katsottavaa myös tv-kanavilla. Myös tarjontaa verkossa tarvitaan sillä yhä useampi suomalainen käyttää verkkopalveluita ja esimerkiksi Yle Areenan katselu lisääntyy koko ajan kaikissa ikäryhmissä. Nuorista enää vain noin puolet katsoo perinteistä televisiota ja kotimaisten sisältöjen tarjoaminen myös heille on tärkeää. Sekä Ylen hallintoneuvoston että eduskunnan oikeusasiamiehen aiempien kannanottojen mukaan on Yle-lain mukaista kehittää myös Areenan palveluita.

Vaikka Yle Areenasta puhuttaessa korostuu usein sen käyttö kännyköillä, tableteilla ja tietokoneilla, voi Areenan ohjelmia katsoa myös televisiolaitteen kautta. Television tulee olla niin sanottu äly-tv, joita suuri osa tällä hetkellä myytävistä televisiolaitteista onkin. Lisäksi joillakin verkkoyhtiöillä ja operaattoreilla on paketeissaan ns. ohjelmakirjasto, jonka kautta Yle Areenaa voi katsoa vaikkei äly-televisiota olisikaan.

Kirjoittajan ajatus rajata palvelu joiltakin väestöryhmiltä on vastoin julkisen palvelun periaatetta. Yle-vero on satsaus suomalaiseen tiedonvälitykseen ja kulttuuriin, jota tehdään kaikille suomalaisille. Velvollisuuteen maksaa Yle-veroa ei vaikuta se, omistaako henkilö television tai käyttääkö hän muutoin Yleisradion palveluja. Eikä joidenkin väestöryhmien vapautus Yle-verosta rajoita heidän oikeuttaan julkiseen palveluun.

Petri Jauhiainen
julkaisupäällikkö
TV ja Areena, Yle

  • Hymyilevä mies

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Jussi-gaalassa palkittiin vuoden 2016 parhaat kotimaiset elokuvat ja niiden tekijät. Eniten voittoja kahmi tositapahtumiin perustuva Hymyilevä mies, joka palkittiin myös parhaana elokuvana.

  • Yleisradio lahjoitti Jyväskylän kaupungille Utopian

    Yle lahjoitti taideteoksen Jyväskylän kaupungille.

    Yle onnitteli 180-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia lahjoittamalla Jyväskylän taidemuseon ylläpitämään Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan taiteilija Onni Kososen teoksen Utopia.

  • KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    Koulutusrahasto KOURA jakoi KOURA-palkinnot ja kunniamaininnat kuudessa sarjassa vuoden 2016 parhaille televisio-, radio- ja verkkosisällöille. Palkinnoista kilpailivat Yleisradion ja MTV:n kotimaiset tv-, radio- ja verkkosisällöt. Dokumentit ja journalistiset sisällöt -sarjan pääpalkinnon sai Yle TV1 -kanavan ohjelma Urho – viimeiset vuodet.

  • JSN: Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen

    Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen JSN:ltä

    Julkisen Sanan Neuvosto JSN käsitteli kokouksessaan 22.3. kaksi Yleen ja ns. Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelua. Yle sai toisesta vapauttavan, toisesta langettavan päätöksen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.