Hyppää pääsisältöön

Sepi Kumpulainen – 25 vuotta armotonta menoa

Sepi Kumpulainen – 25 vuotta armotonta menoa
Sepi Kumpulainen – 25 vuotta armotonta menoa Kuva: Ville Malja Sepi Kumpulainen

Vuonna 1991 Suomi sukelsi syvään lamaan. Kasinotalouden kupla oli puhjennut ja Neuvostoliiton hajoaminen romahduttanut idänkaupan. Konkurssiaalto pyyhki yli maan, työttömyys syöksyi nousuun ja marraskuussa devalvaatio nujersi valuuttalainoja ottaneet kestämättömän velkataakan alle.

Samaan aikaan kansa kaipasi edes hetken pakoa harmaasta arjesta. Pankkikonttorien paikalle perustettiin keskiolutbaareja, karaoke teki kenestä tahansa hetkeksi illan laulajatähden, kotiviinipöntöt pulputtivat yhden jos toisenkin komeroissa ja topless-tarjoilijoilla vedottiin viihdettä kaipaavien syvimpiin vietteihin.

”Kalevankadun laulava talonmies” Sepi Kumpulainen iski suoraan ajan hermoon. Aseistariisuvan hyväntuulista musiikkia tehnyt nuori laulaja-lauluntekijä esitti vilpittömän naiivilla otteella kappaleita, jotka piirtyivät lähtemättömäksi osaksi lama-ajan henkistä maisemaa.

Kumpulaisen koulukaverit muistelevat, että jo yläasteaikoina silloin ihan vain Seppona tunnettu persoonallinen teinipoika äänitteli omia demokasettejaan. Vaikka hänen lauluilleen naureskeltiin, Kumpulainen ei antanut periksi vaan jatkoi omintakeisen musiikkinsa tekemistä. Taustatukena toimi hänen velipuolensa, sittemmin edesmennyt muusikko Rauno Finer.

Sitkeä kutsumustyö musiikintekijänä palkittiin, kun Kalevankadun kotitalon kulman takana sijainnut levykauppa Fennica Records tarjoutui julkaisemaan Kumpulaisen esikoislevyn. Armotonta menoa -ep:tä seurasi pian debyytti-lp Kalevankadun laulava talonmies Sepi Kumpulainen.

Sepi Kumpulainen – 25 vuotta armotonta menoa
Sepi Kumpulainen – 25 vuotta armotonta menoa Kuva: Ville Malja Sepi Kumpulainen

Nopeasti kansansuosioon

Pian Kumpulainen huomasi olevansa Kaivopuiston Kansanjuhlan lavalla tuhatpäisen yleisön edessä, esiintyvänsä suorissa tv-lähetyksissä ja kiertävänsä ilta toisensa jälkeen kapakkakeikoilla. Laulut kuten Armotonta menoa, Mä oon mahtava mies, Hirviö tuli mua vastaan ja Railakas ilta Venetsiassa (”tippa-dai, tappa-dai”…) soivat jukebokseissa ympäri Suomea.

Kiivas vienti hämmensi nuorta talonmiehen poikaa, joka oli tottunut oleskelemaan lähinnä kotikulmillaan. Rahaa tuli mutta myös meni – Sepi esimerkiksi osti tienesteillään yli 100 000 markan stereot.

Kumpulaisen toinen albumi Sekalaisen illan sekalaiset sekoittelut julkaistiin 1992, mutta suosio alkoi vähitellen hiipua. Sepin mainetta yritettiin vielä käyttää hyväksi luomalla Euro-Sepi -hahmo, jota artisti itse ei kokenut lainkaan omakseen. Laulaminen eurodance-taustojen päälle Elvis-puvussa tanssityttöjen keskellä tuntui mies ja kitara -ilmaisuun tottuneelta Kumpulaisesta lähinnä kiusalliselta.

Vuonna 1997 julkaistiin vielä Sepitystä-lp, jolta nousi hitiksi Kännissä on kiva olla, mutta sitten alkoi hiljaiselo. Seuraava albumijulkaisu, Poliisi saapuu Tikkurilaan, näki päivänvalon vasta vuonna 2006.

Enää Kumpulainen ei asu Kalevankadulla vaan Sörnäisissä. Hän viettää aikansa lähinnä yksinään kotosalla c-kasettikokoelmansa parissa. Viime vuosina keikkoja on ollut vähänlaisesti, vain kerran tai pari kuussa. Satunnaiset keikat ovat Kumpulaiselle tärkeä henkireikä, sillä juuri muuta sosiaalista elämää hänellä ei ole.

Valtavan kansansuosion jälkeen Kumpulaisella on ollut vaikeuksia säveltää ja sanoittaa uusia kappaleita. Uusi duokumppani, basisti Juha Perälä on yrittänyt saada valkoisen paperin kammoa laantumaan, sillä keikkasettiin kaivattaisiin kipeästi uusia biisejä.

Vuonna 2016 ajan henki muistuttaa 90-luvun lamaa, joka oli Sepi Kumpulaisen kultakautta. Samalla esikoisalbumin julkaisusta tulee kuluneeksi 25 vuotta. Perälä ja Kumpulainen pohtivat, voisiko juhlavuosi nostaa Kumpulaisen uran uuteen nousuun.

Sepi Kumpulainen – 25 vuotta armotonta menoa
Juha Perälä jeesaa Sepiä uusien kappaleiden kanssa. Sepi Kumpulainen – 25 vuotta armotonta menoa Kuva: Ville Malja Sepi Kumpulainen

Tämän kaiken tiellä on kuitenkin yksi este: Kumpulaisen kitara ei pysy vireessä. Rahapulassaan hän on joutunut vaihtamaan arvokkaat Guild-kitaransa nettikaupasta tilattuun satasen rimpulaan. Vaikka takana on satojen keikkojen rutiini, ammattimainen vaikutelma kärsii, kun lavalla joutuu virittelemään kitaraa jokaisen kappaleen välissä.

Asialle on tehtävä jotain, ja Kumpulainen lähtee hankkimaan uutta kitaraa yhdessä Perälän kanssa.

Millaista on 25-vuotistaiteilijajuhlaa viettävän laulaja-lauluntekijän arki? Kuinka sujuu uuden kitaran tulikaste? Ymmärtääkö yleisö, mitä artisti musiikillaan haluaa ilmaista? Näihin kysymyksiin vastaa yle.fi/musiikin tosi-tv-lyhytelokuva Jeba jeba, mullon uus skeba.

Sepi Kumpulaisen 25-vuotistaiteilijajuhla huipentuu Helsingin Tavastialle sunnuntaina 18.12.2016. Illan avaa tämän tosi-tv-lyhytelokuvan ensiesitys valkokankaalta. Sepi Kumpulainen Duon lisäksi Tavastialla tribuuttinsa esittävät muun muassa Mara Balls, Joose Keskitalo, Tommi Liimatta ja Jukka Nousiainen.

Teksti: Janne Flinkkilä

  • sulanutta tinaa (käsitelty kuva)

    Tinamusiikkia! Avaruusromua 2.4.2017

    Kuuntele 35 sävellystä alle tunnissa!

    Tina on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn. Merkki tulee latinankielen sanasta Stannum. Sn (Stannum) on nimeltään myös miniatyyrisävellysten kokoelma, jolla on 52 elektronista tai elektroakustista esitystä. Käsitetaiteellinen kokonaisuus, vaikka onkin silkkaa musiikkia. Mistä ihmeestä tällainen kokonaisuus on syntynyt? Idean takana on argentiinalaissyntyinen säveltäjä ja pianisti Juan María Solare. Ja miksi juuri tina? Sekin selviää Avaruusromussa. Kuuntele 35 sävellystä alle tunnissa! Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Johanna Försti ja Heidi Pakarinen Levylautakunnassa

    Heidi Pakarinen ja Johanna Försti rakastuivat sekopäähän

    Levylautakunta maisteli Spahettii ja haisteli omenapuita

    Brittirokkia, tanssipoppia ja vilpitöntä laulaja-lauluntekijämusiikkia kokoontuivat arvioimaan tangokuningatar Heidi Pakarinen, laulajatar Johanna Försti ja toimittaja Kirsi Väänänen. Pisteet ja kommentteja 1. Kasabian: You're in love with a psycho 24 pistettä (Sergio Pizzorno) Heidi: Heti alusta oli hyvä bounce.

  • Tuomo & Markus eli Miikka Paatelainen (vas.), Verneri Pohjola, Markus Nordenstreng, Juho Viljanen, Tuomo Prättälä ja Jere Ijäs.

    Tuomo & Markus kaupungissa, josta livemusiikki ei koskaan kadonnut

    Tuomo & Markus esiintyi SXSW-festivaalilla Texasissa.

    Helsinkiläisbändi vei Austiniin, South by Southwest -tapahtumaan hienostuneen sekoituksen countrya, bluesia, soulia ja jazzia. "Ei kannata tehdä liian tiukkoja raja-aitoja itselleen – mitä biiseissä saa olla ja mitä ei”, Tuomo Prättälä sanoo.

  • horisonttia kohti kulkeva tie, tummasävyinen käsitelty kuva

    Sen täytyy viedä pidemmälle… Avaruusromua 26.3.2017

    Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja

    Millaista on musiikki, joka ei ole ”western music”, vaan ”non-world music”? Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja, sanoo eräs musiikin tekijä. Kuinka soi legendaarisen ranskalaisen GRM-studion perintö tänään? Mikä on paras keino ajatella musiikkia? Millaista on musiikki, jonka tulee olla tummaa ja syvää? Voitko luottaa omiin silmiisi ja korviisi? Avaruusromussa uutta suomalaista, ruotsalaista, tanskalaista ja ranskalaista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.