Hyppää pääsisältöön

Marja Hintikka: Kiusaaja on kuningas

Marja Hintikka: Oletko kiusattu vai kiusaaja?
Marja Hintikka: Oletko kiusattu vai kiusaaja? marja hintikka,marja hintikka live

“Sä olit varmaan lapsena kiusaaja, koska kaikki menestyvät tyypit ovat olleet”. Näin totesi kaverini, johon olen tutustunut vasta aikuisiällä. Kiva, jos joku pitää menestyvänä, mutta oletus menneisyydestäni järkytti. Kiusaaja? Minäkö?

Minä olin luokan nörtti-hikari, joka piti äänekkäitä puheenvuoroja milloin mistäkin ja joutui pilkan kohteeksi. Olin luottamusoppilas, joka rekrytoitiin turvahenkilöksi luokan uusille oppilaille, olivatpa he juuri maahan muuttaneita tai koulua vaihtaneita, jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevia ikätovereita. Olin usein myös tilanteessa, jossa jouduin pahimpien kiusaajien ja luokan syrjityimmän väliin puolustavaksi panssariksi.

Silloin se oli rankkaa, mutta nyt olen roolistani kiitollinen.

Näin vierestä, millaista jälkeä kiusaaminen voi pahimmillaan tehdä.

En koskaan kiusannut ketään. Päinvastoin. Näin vierestä, millaista jälkeä kiusaaminen voi pahimmillaan tehdä. Se opetti ihmisten kanssa toimimisesta ja vaikeista sosiaalisista tilanteista todennäköisesti enemmän kuin mikään muu elämässäni.

Mutta miten saisin omat lapseni opetettua reiluiksi kavereiksi? Sellaisiksi, jotka eivät joudu tallotuksi, mutta uskaltavat tarvittaessa puolustaa heikompiaan? Tätä kai jokainen vanhempi toivoo.

Samaan aikaan moni äiti ja isä tokaisee parin saunakaljan jälkeen, että haluaisi lapsen lyövän mieluummin takaisin kuin alistuvan kiusaamiselle. On helpompi kestää ajatus, että piltti pärjää porukassa vaikka vähän kepuleillakin konsteilla, kuin pohtia sydän syrjällään, onkohan se tänään saanut turpaan.

Aikuiset eivät puutu kiusaamiseen.

THL:n Kouluterveyskysely kertoo hyviä ja huonoja uutisia. Kyselyn mukaan koulukiusaaminen yleistyi peruskoulussa vuoteen 2009 saakka, mutta on sen jälkeen vähentynyt.

Nuoret kokevat, että kiusaamiseen puuttuminen on yleistynyt. Silti edelleen esimerkiksi 88 prosenttia lukiolaistytöistä ja 86 prosenttia pojista on sitä mieltä, etteivät oppilaitoksen aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Peruskoulussa vastaavat lukemat olivat 69% (tytöt) ja 63% (pojat).

Marja Hintikka Liven Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten vanhempien suurin pelko on, että joku tekee omalle lapselle pahaa. Kakkospelkona komeilee se, että lasta kiusataan. Vertailun vuoksi esimerkiksi pelko perheen hajoamisesta oli vasta sijalla 12 ja lapsen kuolema sijalla 4. Ajatus, että joku rääkkää lastani jossain, enkä itse ole paikalla puolustamassa, on äitien ja isien mielissä sietämätön.

Näin on varmasti siksikin, että kiusaaminen on valtavan yleistä. Eri tutkimusten perusteella 5-15 prosenttia Suomen 10-15 -vuotiaista koululaisista kokee kiusaamista. Aktiivisia kiusaajia on joka kymmenes.

Yhteistä kiusaajille ja kiusatuille on sosiaalisen ongelmanratkaisukyvyn puute. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että sosiaalisia taitoja opettamalla kiusaaminen lakkaa, mutta professorit Christina Salmiwalli ja Liisa Keltinkangas-Järvinen ovat osittain eri mieltä: osa kiusaajista on sosiaalisesti hyvin taitavia ja suosittuja, ja he ymmärtävät täysin, kuinka pahalta kiusatusta tuntuu.

Moni aikuinen katsoo kiusaamisen suhteen edelleen väärään suuntaan.

Moni aikuinen katsoo kiusaamisen suhteen edelleen väärään suuntaan. Kiusaajia ei löydetä, koska keskitytään lähinnä fyysisiin nujakoihin. Joukon henkisesti hyljeksimän lapsen on usein vaikea edes tajuta olevansa kiusattu. Lapsi kärsii yksin eikä uskalla valittaa asiasta kenellekään varsinkin, jos on tunne, että kantelusta seuraa vain pahempaa kiusaamista.

Tunnistan tämän.

Kun kerran erehdyin kertomaan luokassa esiintyvästä kiusaamisesta opettajille, sain lukea koulun vessan seinästä itseäni koskevia solvauksia loppuvuoden. Se kovetti sisäistä lastani sen verran, että nykyiseen työhöni liittyvä nettiloanheitto ei tunnu juuri miltään. Mutta onko se hyvä asia?

Ehkä sen pitäisi tuntua, joltakin.

Ei anneta kiusaajien enää olla kuninkaita.

Missioni tämän teeman ympärillä voi kiteyttää yhteen lauseeseen: ei anneta kiusaajien enää olla kuninkaita. Me aikuiset annamme sosiaalisen kanssakäymisen mallin omalla käytöksellämme ja kasvatuksellamme. Jos Suomi kerran on työpaikkakiusaamisen kärkimaita, on kai turha olettaa sopuisaa ja empaattista käytöstä lapsiltakaan. Ainakaan, ellemme itse ole valmiita muuttumaan.

Muutos ja tilanteen parantaminen lähtee meistä vanhemmista! Katsotaan peiliin: miten puhumme toisista ihmisistä, heidän ulkonäöstään ja valinnoistaan? Reagoimmeko ympäristöömme hyväksyvällä vai vihamielisellä asenteella?

Jokainen voi testata asiaa ihan pian.

Katso sinäkin Linnan juhlat pilkkaamatta! Onnistuuko?

Itsenäisyyspäivänä nähdään taas Suomen suurin perheohjelma, miljoonayleisöt ruutujen ääreen keräävä Linnan Juhlat. Haastankin meidät kaikki katsomaan Itsenäisyyspäivän vastaanoton lasten kanssa arvostelematta yhtäkään asua, kampausta tai alleja. Niin, alleja. Maan ensimmäinen kuvankäsittely tehtiin presidentti Paasikiven puolison Allin käsivarsille. Kenties hän pelkäsi kansan arvostelua ja pilkkakommenttaja. Vuosi oli 1953.

Osaisimmeko olla armollisempia toisillemme nyt, 63 vuoden kuluttua?

Marja Hintikka live, Marjan allekirjoitus
Marja Hintikka live, Marjan allekirjoitus marja hintikka,marja hintikka live,mhl,nimikirjoitus

MHL: Kiusaaja on kuningas

Yle TV2 maanantaina 21.11. klo 21 - vieraina tuottaja-juontaja ja mediapersoona Aki Linnanahde sekä juontaja Maisa Torppa.
Yle Puhe tiistaina 22.11. klo 16
yle.fi/mhl

Liity meihin:

Facebook
Twitter
Instagram
Osallistu keskusteluun: #yleMHL

Lisää ohjelmasta

Elisa Poskiparta, erityisiantuija, Turun Yliopisto
Elisa Poskiparta, erityisiantuija, Turun Yliopisto Kuva: Yle elisa poskiparta,erityisasiantuntijat,Marja Hintikka Live,Turun yliopisto
Poika lyö nyrkillä ja irvistää
Poika lyö nyrkillä ja irvistää Kuva: pixabay.com/cre8tivehome0 eve mantu,kysely,marja hintikka live,Marja Hintikka Live
Maisa Torppa
Maisa Torppa Kuva: Kai Joronen Photography marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla,marja hintikka,marja hintikka live
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu,marja hintikka live

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Olen varmaan omituinen, kun en ole koskaan ymmärtänyt linnan juhlien seuraamista vain pukujen haukkumisen vuoksi. Se tuntuu olevan suosittu harrastus, koska ainakaan omasta tuttavapiiristä ei löydy juuri ketään joka ei niin tekisi. Muutenkin (varsinkin netissä) on joissain piireissä vallalla ajatus, että kaikkia itsensä julkisesti esiin tuoneita saa haukkua, vaikka he olisivat blogia pitäviä teinejä. Kun itsellä on kuulemma vastuu ja ei niitä uhkauksia tarvi lukea ja oma vika jos ottaa itseensä... varsinkin jos on sanonut jotain tyhmää, silloin on ihan ok jos joutuu ns group shamingin kohteeksi. Samaa nettikäytöstä näkee myös netin ulkopuolella, tuntuu että enemmän kuin ennen mutta saatan kuvitella. Kaikki ovat nykyään niin vihaisia.

Olen jopa miettinyt että on hyvä ettei minun tarvitse olla missään esillä, en jaksaisi kouluvuosien jälkeen enää samaa arvostelua kaikesta mitä sanoo, tekee tai pitää päällään. Kiusaaminen ei tosiaan rajoitu kouluun, mutta ehkä sitä pidetään koulussa ja netissä keskimäärin hyväksyttävämpänä kuin vaikkapa työpaikalla?

Lähettänyt käyttäjä

Julkisen työyhteisön vuosia jatkuneen työpaikkakiusaamisen ja työsyrjinnän heitteille jätettynä uhrina ja potilaana sairauslomalla laittomasti irtisanottuna , ilmoitan että kiusaamista on mahdoton kitkeä koska viranomaiset laiminlyönteineen tukevat ja suojelevat kiusaajia .

Lähettänyt käyttäjä

Joukon kyky suoriutua ja selviytyä mistä tahansa tehtävästä riippuu pitkälti ryhmän yhteishengestä. Yhteishenkeen vaikuttaa yksilöiden kyky asettua toisen asemaan ja tämä kyky kiusaajalta puuttuu. Kiusaaja on siis tältä osin vammainen.

Suomen suurin ongelma on nimenomaan tässä empatiavajeessa koskien toisien huomioimista niin perheissä kouluissa kuin työpaikoilla. Yhdysvaltain huippuyliopiston tutkimustulos todistaa kiistatta sen että eräs maailman epäempaattisimmista kansoista on Suomi. Historiasta katsottuna ainoastaan vieraan vallan sotatoimet saa tämän kansan puhaltamaan yhteen hiileen talvisodan hengessä.

Ja linnan juhliin pääsee moni kiusaaja oikea suomen ryöstäjä. Näin rauhan aikana suurimman kunniamerkin linnan juhlissa perinteisesti Suomessa saa se joka myy halvimmalla kansallisomaisuuttamme pois vaikkapa venäjän omistukseen!!
Mitä muuta voi odottaa maalta jonka ihmiset on tutkitusti vammaisimpia muiden huomioon ottamisessa.

Lähettänyt käyttäjä

Olen huomannut itsekin, että nykyään kun tulee katsottua Linnan juhlat lapsen kanssa niin oma kommentointityyli on muuttunut kohteliaampaan & ystävällisempään suuntaan... Tänä vuonna aion kiinnittää asiaan entistä enemmän huomiota, kiitos Marja muistutuksesta!

Lähettänyt käyttäjä

Niin ikävää kuin se onkin niin kouluikäisillä väkivalta lopettaa kiusaamisen. Tämä on yksi syy miksi meillä kaikki lapset harrastavat kamppailulajia. Aina välillä on joku yrittänyt kiusata mutta yhteen tai pahimmissa tapauksissa pariin kertaan on jäänyt.
Koulu ei kiusaamiseen puutu (olen itse koulukiusattu), joten oma apu paras apu. Eihän kiusaaja kiusaamista lopeta mutta ettii takuu varmasti pehmeämmän kohteen eli jonkun muun ongelma. Tosin luokkakavereiden vanhemmilta kuultana eipä kiusata meidän muksujen kavereitakaan.

Jenkkeillä on vekkuli sanonta, jotta mieluummin 12 tuomittavana kuin 6 kannettavana

Lähettänyt käyttäjä

"Eihän kiusaaja kiusaamista lopeta mutta ettii takuu varmasti pehmeämmän kohteen eli jonkun muun ongelma."

Voisiko ajatella, että vahvat lapset puolustaisivat tarvittaessa myös niitä pehmeämpiä kohteita? On myös hyvä varmistaa ettei itseään puolustavasta lapsesta kasva kusipäätä, mutta käsittääkseni kamppailulajeissa kitketäänkin sellainen ajattelu pois.

Sellainen maailma, jossa vain vahvin pärjää ja muiden ongelmat ovat muiden ongelmia on sellainen maailma, jota en haluaisi.

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live