Hyppää pääsisältöön

Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.
Mies lepää keskellä päivää vähentääkseen viritystilaansa. Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään. Kuva: Shutterstock. lepotila,mies,teija peltoniemi,Tiedeykkönen,uni (biologiset ilmiöt)

Uneton kaipaa unta, ja stressaantunut lepoa. Mikä on aktiivisuuden, toiminnan rooli ja pitääkö ennemminkin hoitaa rytminsä kuntoon kuin vannoa vain yhden asian varaan? Sehän on selvää, että unettomuus on pitkään jatkuessaan vakava tila, joten sitä on syytä hoitaa. Käypä hoito –suosituksen mukaan lääkkeetön hoito on ensisijainen. Mitä sitten on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa..

Elimistön rytmi on tuttua: unta, lepoa ja toimintaa. Kun näillä kaikilla on sijansa arkipäivässä, niin kelpo elämälle on hyvät edellytykset. Toisaalta tämän päivän 24/7-yhteiskunnassa rytmi häiriintyy helposti. Moni nukkuu huonosti ja on stressaantunut. Työikäisillä suurin stressin aiheuttaja on työ. Unen häiriintyessä pitkäksi aikaa jaksaminen on koetuksella. Tällöin ongelmaan pitää puuttua ja löytää tasapaino uudelleen – ihminen nukkuu riittävästi, ja lepo rytmittää arkipäivää.

Ihmisen hermostolla on oma sijansa elimistön säätelyssä. Tahdosta riippumattomalla autonomisella hermostolla on kahtalainen rooli. Sympaattinen hermosto aktivoi ja kiihdyttää, ja pitää huolen, että meillä on paukkuja niitä tarvitessamme. Kun taas toiminnan aika on ohi, parasympaattinen hermosto aktivoituu ja auttaa rauhoitumaan ja palautumaan päivän rasituksista. Mutta jos kiihtymys ja virittynyt tila ottavat vallan niin, ihmisellä onkin työ oppia uudelleen rauhoittumaan.

Uni luo pohjan aktiivisuudelle ja levolle

Lajinkehitys eli evoluutio on jättänyt eliöille kyvyn nukkua. Kaikki eläimet ovat unessa, ja ne nukkuvat eri asennoissa. Unen pituus puolestaan vaihtelee eri lajeilla. Siinä missä lammas nukkuu nelisen tuntia, siili nukkuu lähes 18 tuntia. Petoeläimet nukkuvat vähemmän kuin eläimet, jotka tulevat yleensä syödyksi. Ihminen voi väestötutkimusten mukaan hyvin, jos hän nukkuu 7-8 tuntia. Toki yksilöllisiä eroja on, ja joku voi pärjätä mainiosti esimerkiksi kuuden tunnin yöunella.

Graafinen kuva ihmisen päästä, sivukuva jossa huomio aivoissa. Aivosähkökäyrää.
Aivot säätelevät unta. Graafinen kuva ihmisen päästä, sivukuva jossa huomio aivoissa. Aivosähkökäyrää. Kuva: Shutterstock aivot,EEG,lepotila,Parasympaattinen hermosto,Sympaattinen hermosto,teija peltoniemi,Tiedeykkönen,uni (biologiset ilmiöt)

Unen säätely on monimutkaista, ja eri eläimillä on samansuuntaisia mekanismeja. Nukkumista ja valvetta säätelevät lukuisat nk. kellogeenit. Näitä geenejä ilmentyy varsinkin aivoissa sisäisen kellon alueella ns. suprakiasmaattisessa tumakkeessa. Aivorakenteista keskeisessä roolissa ovat aivorungon vireyttä ylläpitävät alueet sekä väliaivojen pohjassa sijaitseva hypotalamus, näkökukkulan eli talamuksen alla oleva väliaivojen alaosa. Uni on joustava asia, mutta se on myös herkkä häiriöille.

Uni on vaarallinen tila, koska aivot lopettavat yhteyden ympäristöön. Miksi evoluutio on päätynyt tällaiseen ratkaisuun?― Dosentti Tarja Stenberg.

Uni on vaarallinen tila, koska aivot lopettavat yhteyden ympäristöön, sanoo dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Siksi on ollut tarve herätä herkästi uhkaavan tilanteen tullen. Herkkäunisin valvoi nuotiota, varoitti vihamielisten heimojen hyökkäyksistä ja saaliseläimistä, kun muut nukkuivat. Näin herkkäunisuus on periytynyt meihin varhaisilta ajoilta. Tänä päivänä meitä valvottavat työstressi, kiireinen elämä ja aina auki oleva 24/7-yhteiskunta.

Uniongelmaisten määrä on kasvanut viime vuosina. Meidän pitää palauttaa unelle ja levolle kuuluva arvo, jotta emme sairastuisi pitkittyneen univajeen seurauksena, peräänkuuluttaa professori Tiina Paunio. Säännöllinen elämänrytmi edesauttaa nukkumista. Myös turvallinen olo on hyvän yöunen edellytys. Iltarutiinit, vaikkapa iltapala, hyvänyön toivotukset ja kirjan lukeminen, sysäävät meitä unta kohti, sanoo Paunio.

Stressaantuneena uni ei tule. Verenkierrossa on hormoneja, jotka pitävät meidät virkeinä, sanoo dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Myös vireystilan säätelyn ylläpitäjät, muun muassa valvetumakkeet pitää saada kuriin ennen kuin nukahtaminen on mahdollista. Unettomuuden hoidossa käytettävässä kognitiivinen terapiassa opetellaan vähentämään stressitasoa, ja kun oppiminen vahvistuu, niin tulokset jäävät pysyviksi.

Lepoa ja toimintaa – ihanteellisen arjen resepti

Mitä on lepo? Meillä kullakin on omia henkilökohtaisia keinoja, joiden avulla rentoudumme. Joku lähtee kävelylenkille, toinen asettuu kirjan kanssa mukavaan asentoon ja kolmas tapaa vapaa-aikanaan mieluiten läheisiään. Oleellista onkin se, että iltaan päin tekemisen tila vaihtuu palautumiseen ja toipumiseen päivän rasituksista.

Dosentti Tarja Stenbergin mukaan unessa on levon elementtejä: syvässä unessa lihakset rentoutuvat ja vilkeunessa olemme jopa lihaslamassa. Lisäksi aivokuorella aivosähkökäyrässä nähdään delta-aaltoja, jotka kertovat lepotilasta.

Meidän pitäisi kiinnittää huomio levon ja aktiivisuuden oikeaan suhteeseen kuin puhua levosta megatrendinä. Yksilön pitäisi löytää sopiva unen, levon ja aktiivisuuden rytmi.― Professori Tiina Paunio

Mieli ja ruumis voivat levätä myös valveilla ollessa. Uni on kuitenkin elimistölle välttämätöntä ja, nukkuessaan ihminen myös lepää, sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio. Hänen mielestään ei pitäisi puhua pelkästään levosta, vaan huomio tulisi suunnata pikemminkin levon ja rasituksen sopivaan rytmiin. Oleellista on levon ja aktiivisuuden oikea suhde, jatkaa Paunio, tästä näkökulmasta ideaalitilanteessa ihminen nukkuu riittävästi oikeaan aikaan ja, hänellä on valveillaolon aikana mielekästä fyysistä ja henkistä tekemistä. Lepo ei siis niinkään ole megatrendi, vaan avainsana on oikea rytmi sekä levon ja rasituksen suhde.

Samoilla linjoilla on liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopiston Kuopion yksiköstä. Hänen mielestään uni on tärkeä asia, mutta yhtä tärkeää on kiireisen päivän aikana on löytää hetkiä levolle. Elimistölle ei ole hyväksi olla koko päivän ajan kuormittuneessa tilassa, vaan ihmisen on syytä osata vaihtaa toviksi tekemisestä rauhoittumiseen. Jos vain toimii ja toimii, niin kuormitus voi jäädä päälle ja seurauksena on stressi.

Sivukuva naisesta kannettavan tietokoneen äärellä. Vastavaloon. Takana kaupungin silhuettia.
Nainen tekee töitä kannettavalla tietokoneella. Sivukuva naisesta kannettavan tietokoneen äärellä. Vastavaloon. Takana kaupungin silhuettia. Kuva: Shutterstock. nainen,stressi,Sympaattinen hermosto,työntekijät,työnteko

Tikkasen näkemyksen mukaan elimistö tarvitsee molempien sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toimintaa eli kiihdyttävää ja aktivoivaa sekä palauttavaa ja rauhoittavaa puolta. Pitkäaikaisessa stressissä sydämen leposyke jää koholle ja sykevälivaihtelu kaventuu.

Ihminen on hyvässä tasapainossa, kun tahdosta riippumattoman hermoston toiminta on mahdollisimman laajaa. Esimerkkinä keinulauta, joka liikkuu paljon ylös ja alas. Kun liike on eloisaa, niin jokapäiväinen elämä on nautinnollista.― Professori Heikki Tikkanen

Kun tahdosta riippumattoman hermosto toimii ihanteellista toimintaa on sellainen, että hermosto kykenee reagoimaan arjessa laidasta laitaan. Toiminta liikkuu voimakkaasti laidasta laitaan - rauhoittavan parasympaattisen ja kiihdyttävän sympaattisen hermoston puolella, kuvailee Heikki Tikkanen. ”Ja stressaantuneena tämä kapasiteetti kaventuu, jota esimerkiksi sykevaihteluväli ja sen kaventuminen kuvastaa. Jostain kumman syystä elimistömme tarvitsee ja vaatii isoa kapasiteettia vaihtelulle. Jos vaihtelu häviää, elimistö ei pidä siitä vaan alkaa voimaan huonosti”, sanoo Tikkanen.

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Tiede

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • hiilivoimala talvisessa maisemassa ja sen päällä kieltomerkki

    Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.