Hyppää pääsisältöön

Unettomuus tuo kiloja, ylipaino heikentää unta

Polvikipuinen nainen kävelee liukkaalla talvisella tiellä.
Polvikipuinen nainen kävelee liukkaalla talvisella tiellä. Kuva: Teija Peltoniemi/Yle krooninen kipu,teija peltoniemi,tiedeykkönen,Tiedeykkönen,unettomuus,ylipaino

Unettomuudesta kärsii lukuisa määrä ihmisiä. Huonosti nukkuminen ei tee hyvää ihmiselle, ja kurjuus kasvaa, kun kilojakin kertyy. Eila oli positiivinen ihminen, mutta unettomuus teki hänestä ärtyisän ihmisen. Painoakin alkoi kertyä. Professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta tietää, kuinka kehno uni saa elimistön tsemppitilaan. Aineenvaihdunnan muutokset saavat aikaan tulehdustilan. Stressihormonit ovat koholla, syke nousee ja sokerin sieto heikkenee. Niukan unen jälkeen ihminen syö enemmän, ja ruoka tuppaa olemaan rasvaista.

Eläkekeikää lähestyvä Eila koki unettomuutensa johtuvan työstressistä. Hän sanoo olevansa tunnollinen ihminen ja vaikka omaa työtä tuli joku jatkamaan seuraavassa vuorossa, niin työpaikan asiat pyörivät mielessä. Hän kyllä nukahti, mutta noin tunnin päästä Eila heräsi ja rupesi ajattelemaan työasioita.

”Mä en nuku, enkä vieläkään nuku ja enkä vieläkään nuku, sitä vahti koko ajan nukkumistaan. Vaikka olisinkin nukahtanut hetkeksi yöllä, niin olotila oli aamulla huono”, muistelee Eila ikävää jaksoa elämässään.

Syöminen oli ihan kontrolloimatonta. Söin hölmöinä aikoina päivän mittaan. Lopulta ylipaino alkoi vaikuttaa, ei ollut hyvä olla yöllä edes omassa sängyssä.― Eila

Liikakiloihin kertymiseen vaikutti se, ettei hän syönyt lounasta eikä edes välipalaa työpäivän aikana. ”Kun piti tehdä vielä tuo ja sitten tuo ennen kuin voi mennä lounaalle tai ottamaan välipalaa. Kun pääsin kotiin, sitten ruoka kyllä maittoi”. Söin ilman mitään kontrollia”, kertoo Eila.

Unettomuus saa kehon stressitilaan

Uni huoltaa ihmistä. Kudokset ja solut palautuvat päivästä. ”Me ikään kuin nollaamme elimistöä rasittavat asiat yön aikana”, sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Unettomuus lisää tyypin 2-diabeteksen riskiä. Glukoosin sieto heikentyy, ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu epäedullisesti univajeessa. Nälkähormoni greliinin määrä lisääntyy, kun on nukuttu huonosti. Kylläisyyshormonin leptiinin pitoisuudessa puolestaan on yksilöllistä vaihtelua. Yleensä huonosti nukutun yön jälkeen syödään enemmän ja rasvaisempaa ruokaa kuin jos ihminen olisi nukkunut riittävän pitkään.

Paunion mukaan ylipainon ja univajeen yhteys riippuu pitkälti perimän tekijöistä. Jos ihmisellä on lihavuudelle altistavaa geeniperimää, niukasti nukkuminen tuo geenien lastia esiin, ja ihminen lihoo helpommin. ”Perimän selittävä osuus siis kasvoi, kun nukuttiin lyhyitä yöunia. Riittävän pitkä yöuni taas kompensoi ylipainolle altistavia geenejä”, kertoo Tiina Paunio amerikkalaistutkimuksesta muutaman vuoden takaa.

Jos ihmisellä on lihavuudelle altistavaa geeniperimää, niukasti nukkuminen tuo geenien lastia esiin, ja ihminen lihoo helpommin. Riittävän pitkä yöuni vaimentaa ylipainolle altistavia geenejä.― Professori Tiina Paunio

Vuorokausirytmiä määrittää niin kutsuttu sisäinen kello, jota tahdittaa joukko kellogeenejä. Osa näistä kellogeeneistä vaikuttaa aineenvaihduntaan ja siten myös painoon. Vuorokausirytmin säätelyllä ja energia-aineenvaihdunnalla on molekyylitason yhteys. Aineenvaihdunnan häiriöt tulevat esiin, kun ihminen on vahvasti rytmiltään aamu- tai iltatyyppinen. Elimistön kannalta onkin parasta, että sisäisessä rytmissä on jouston varaa.

Tiina Paunio avaa Työterveyslaitoksen tutkimusta, jossa koehenkilöt saivat työviikon aikana vain neljä tuntia yössä unta. Elimistön tulehdusarvo, crp, nousi selvästi univajeen aikana eikä se laskenut kahden päivän aikana, kun ihminen sai nukkua kahdeksan tunnin yöunen. Myös pulssi oli koholla.

Psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.
Psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta. Kuva: Teija Peltoniemi/Yle Helsingin yliopisto,professori,teija peltoniemi,Tiedeykkönen,uni (biologiset ilmiöt),ylipaino

Tulokset vahvistavat väestötutkimuksissa havaittua sydän- ja verisuonitautien kohonnutta riskiä lyhyen yöunen vuoksi. Elimistö taistelee väsymystä vastaan sykettä nostamalla ja tulehdusreaktiolla, tietää professori Paunio.

Huonosti nukkuva ja stressaantunut ihminen ei välttämättä jaksa lähteä liikkumaan vaikka liikunta auttaa painonhallinnassa ja lisää myös syvän unen määrää. Liikuntaa pitää harrastaa riittävän varhain illalla. Jos liikunta menee lähelle nukkumaanmenoa, niin elimistö jää vireystilaan eikä uni tulekaan.

Mitä hoidetaan ensiksi unettomuutta, ylipainoa vai kipuja?

Eilan unta häiritsivät myös kivut polvissa. Kun hän kävi lääkärissä saadakseen jotain kipuja lievittävää, niin lääkäri kysyi ensimmäisenä: oletko ajatellut, että ylipaino rasittaa polvia? Sinun pitäisi laihtua. Eila koki liikojen kilojen olevan syynä kaikkiin hänen vaivoihinsa.

Tilanne muuttui hänen tavatessaan lääkärin, joka kysyi: mitä sinulle kuuluu? Miten voit yleisesti? Miten nukut? Jaksatko töissä? ”Lääkäri näki tämän mun massan sisälle ja päästiin asiaan, ensimmäiseksi hoidettiin nukkumiseni kuntoon ja sitten voitiin pureutua polviin ja ylipainon alentamiseen, muistelee Eila.

Lääkäri ei syyllistänyt mua ylipainosta. Hän näki tämän massan läpi. Minä olen ihminen, jolla on ongelmia unen ja polvien kanssa.― Eila

Ravitsemusterapeutin kanssa Eila analysoi syömistään, ja lopputuloksena hän alkoi syödä vähintään välipalan työvuoron aikana. ”Jos edellisestä ruokailusta on kulunut neljä tuntia, niin sitten on aika ottaa rahka tai hedelmä”, summaa Eila ruokailumuutoksiaan.

Työstressin helpottamiseksi hän kirjoitti keskeneräisiä asioita paperille. Itse tilanne ei töissä ollut muuttunut, vaan oleellista oli oma uusi suhtautuminen. Unen parantamiseksi ilta piti rauhoittaa, ja mieluummin viihtyä kirjan kanssa kuin tietokoneen äärellä. Nyt painokin on alkanut laskea, ja hänellä on energiaa kävelylenkeille.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • mies VR-laseissa

    Estääkö pahoinvointi virtuaalitodellisuuden yleistymisen?

    VR-maailma ei ehkä sovi ihmisille, joita oksettaa bussissa.

    Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussin kanssa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan. Kävin jokin aika sitten virtuaalitodellisuuteen liittyvässä tilaisuudessa, jossa yritykset esittelivät sovelluksia ja pelejä. Vaeltelin innostuneena yritysten pöytien ääressä ja uppouduin virtuaalimaailmoihin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Tiede

  • Sombrero-galaksi M 104

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • Grafiikka suhtautumisesta hoivarobotiikkaan

    Kyselymme: hoivarobotteihin suhtautuminen epäilevää - miehet suopeampia

    Ylen Hoivorobottikyselyn tulokset

    Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.