Hyppää pääsisältöön

Unettomuus tuo kiloja, ylipaino heikentää unta

Polvikipuinen nainen kävelee liukkaalla talvisella tiellä.
Polvikipuinen nainen kävelee liukkaalla talvisella tiellä. Kuva: Teija Peltoniemi/Yle krooninen kipu,teija peltoniemi,tiedeykkönen,Tiedeykkönen,unettomuus,ylipaino

Unettomuudesta kärsii lukuisa määrä ihmisiä. Huonosti nukkuminen ei tee hyvää ihmiselle, ja kurjuus kasvaa, kun kilojakin kertyy. Eila oli positiivinen ihminen, mutta unettomuus teki hänestä ärtyisän ihmisen. Painoakin alkoi kertyä. Professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta tietää, kuinka kehno uni saa elimistön tsemppitilaan. Aineenvaihdunnan muutokset saavat aikaan tulehdustilan. Stressihormonit ovat koholla, syke nousee ja sokerin sieto heikkenee. Niukan unen jälkeen ihminen syö enemmän, ja ruoka tuppaa olemaan rasvaista.

Eläkekeikää lähestyvä Eila koki unettomuutensa johtuvan työstressistä. Hän sanoo olevansa tunnollinen ihminen ja vaikka omaa työtä tuli joku jatkamaan seuraavassa vuorossa, niin työpaikan asiat pyörivät mielessä. Hän kyllä nukahti, mutta noin tunnin päästä Eila heräsi ja rupesi ajattelemaan työasioita.

”Mä en nuku, enkä vieläkään nuku ja enkä vieläkään nuku, sitä vahti koko ajan nukkumistaan. Vaikka olisinkin nukahtanut hetkeksi yöllä, niin olotila oli aamulla huono”, muistelee Eila ikävää jaksoa elämässään.

Syöminen oli ihan kontrolloimatonta. Söin hölmöinä aikoina päivän mittaan. Lopulta ylipaino alkoi vaikuttaa, ei ollut hyvä olla yöllä edes omassa sängyssä.― Eila

Liikakiloihin kertymiseen vaikutti se, ettei hän syönyt lounasta eikä edes välipalaa työpäivän aikana. ”Kun piti tehdä vielä tuo ja sitten tuo ennen kuin voi mennä lounaalle tai ottamaan välipalaa. Kun pääsin kotiin, sitten ruoka kyllä maittoi”. Söin ilman mitään kontrollia”, kertoo Eila.

Unettomuus saa kehon stressitilaan

Uni huoltaa ihmistä. Kudokset ja solut palautuvat päivästä. ”Me ikään kuin nollaamme elimistöä rasittavat asiat yön aikana”, sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Unettomuus lisää tyypin 2-diabeteksen riskiä. Glukoosin sieto heikentyy, ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu epäedullisesti univajeessa. Nälkähormoni greliinin määrä lisääntyy, kun on nukuttu huonosti. Kylläisyyshormonin leptiinin pitoisuudessa puolestaan on yksilöllistä vaihtelua. Yleensä huonosti nukutun yön jälkeen syödään enemmän ja rasvaisempaa ruokaa kuin jos ihminen olisi nukkunut riittävän pitkään.

Paunion mukaan ylipainon ja univajeen yhteys riippuu pitkälti perimän tekijöistä. Jos ihmisellä on lihavuudelle altistavaa geeniperimää, niukasti nukkuminen tuo geenien lastia esiin, ja ihminen lihoo helpommin. ”Perimän selittävä osuus siis kasvoi, kun nukuttiin lyhyitä yöunia. Riittävän pitkä yöuni taas kompensoi ylipainolle altistavia geenejä”, kertoo Tiina Paunio amerikkalaistutkimuksesta muutaman vuoden takaa.

Jos ihmisellä on lihavuudelle altistavaa geeniperimää, niukasti nukkuminen tuo geenien lastia esiin, ja ihminen lihoo helpommin. Riittävän pitkä yöuni vaimentaa ylipainolle altistavia geenejä.― Professori Tiina Paunio

Vuorokausirytmiä määrittää niin kutsuttu sisäinen kello, jota tahdittaa joukko kellogeenejä. Osa näistä kellogeeneistä vaikuttaa aineenvaihduntaan ja siten myös painoon. Vuorokausirytmin säätelyllä ja energia-aineenvaihdunnalla on molekyylitason yhteys. Aineenvaihdunnan häiriöt tulevat esiin, kun ihminen on vahvasti rytmiltään aamu- tai iltatyyppinen. Elimistön kannalta onkin parasta, että sisäisessä rytmissä on jouston varaa.

Tiina Paunio avaa Työterveyslaitoksen tutkimusta, jossa koehenkilöt saivat työviikon aikana vain neljä tuntia yössä unta. Elimistön tulehdusarvo, crp, nousi selvästi univajeen aikana eikä se laskenut kahden päivän aikana, kun ihminen sai nukkua kahdeksan tunnin yöunen. Myös pulssi oli koholla.

Psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.
Psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta. Kuva: Teija Peltoniemi/Yle Helsingin yliopisto,professori,teija peltoniemi,Tiedeykkönen,uni (biologiset ilmiöt),ylipaino

Tulokset vahvistavat väestötutkimuksissa havaittua sydän- ja verisuonitautien kohonnutta riskiä lyhyen yöunen vuoksi. Elimistö taistelee väsymystä vastaan sykettä nostamalla ja tulehdusreaktiolla, tietää professori Paunio.

Huonosti nukkuva ja stressaantunut ihminen ei välttämättä jaksa lähteä liikkumaan vaikka liikunta auttaa painonhallinnassa ja lisää myös syvän unen määrää. Liikuntaa pitää harrastaa riittävän varhain illalla. Jos liikunta menee lähelle nukkumaanmenoa, niin elimistö jää vireystilaan eikä uni tulekaan.

Mitä hoidetaan ensiksi unettomuutta, ylipainoa vai kipuja?

Eilan unta häiritsivät myös kivut polvissa. Kun hän kävi lääkärissä saadakseen jotain kipuja lievittävää, niin lääkäri kysyi ensimmäisenä: oletko ajatellut, että ylipaino rasittaa polvia? Sinun pitäisi laihtua. Eila koki liikojen kilojen olevan syynä kaikkiin hänen vaivoihinsa.

Tilanne muuttui hänen tavatessaan lääkärin, joka kysyi: mitä sinulle kuuluu? Miten voit yleisesti? Miten nukut? Jaksatko töissä? ”Lääkäri näki tämän mun massan sisälle ja päästiin asiaan, ensimmäiseksi hoidettiin nukkumiseni kuntoon ja sitten voitiin pureutua polviin ja ylipainon alentamiseen, muistelee Eila.

Lääkäri ei syyllistänyt mua ylipainosta. Hän näki tämän massan läpi. Minä olen ihminen, jolla on ongelmia unen ja polvien kanssa.― Eila

Ravitsemusterapeutin kanssa Eila analysoi syömistään, ja lopputuloksena hän alkoi syödä vähintään välipalan työvuoron aikana. ”Jos edellisestä ruokailusta on kulunut neljä tuntia, niin sitten on aika ottaa rahka tai hedelmä”, summaa Eila ruokailumuutoksiaan.

Työstressin helpottamiseksi hän kirjoitti keskeneräisiä asioita paperille. Itse tilanne ei töissä ollut muuttunut, vaan oleellista oli oma uusi suhtautuminen. Unen parantamiseksi ilta piti rauhoittaa, ja mieluummin viihtyä kirjan kanssa kuin tietokoneen äärellä. Nyt painokin on alkanut laskea, ja hänellä on energiaa kävelylenkeille.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.