Hyppää pääsisältöön

Digitreenit 9: Näin jäljität kadonneen laitteesi

graafinen kuva, jossa mm. tabletti, kännykkä, kuulokkeet ja näppäimistö Kuva: YLE/Tapio Kantele digitalisaatio

Jäikö puhelin työpaikalle vai putosiko se kenties bussiin? Vai epäiletkö, että se on varastettu? Kadonneen laitteen käytön voit estää ottamalla yhteyttä operaattoriin joko puhelimitse tai operaattorin nettisivuillla. Laitteen voi myös paikantaa tietokoneella tai toisella puhelimella.

Android-puhelin

Android-puhelimen paikannuksen voi tehdä tällä sivulla.

Kirjaudu sinne omalla Google-käyttäjätililläsi ja näet puhelimesi sijainnin kartalla. Toiminto edellyttää että puhelimen sijaintipalvelu on kytketty päälle. Sijaintipalvelun saa päälle puhelimen asetuksista.

Jos sijaintipalvelu on pois käytöstä, mutta tiedät puhelimen olevan jossakin lähistollä, niin siihen voi soittaa ja puhelin hälyttää, vaikka se olisikin äänettömällä.

Tällä sivulla voit myös lukita (Lukitse/Lock) puhelimen välittömästi antamalla sille uuden salasanan.

Jos pelkäät puhelimen sisällön päätymistä vääriin käsiin, niin voit tyhjentää laitteen muistin Tyhjennä-komennolla (Erase).

IPhone-puhelin

IPhonen löytää samalla tavalla kirjautumalla tietokoneella tai toisella Applen laitteella sisälle tähän osoitteeseen ja klikkaamalla Etsi iPhoneni-toimintoa.

Kartalta näet puhelimen sijainnin ja voit etälukita laitteen Kadonnut-tilan avulla. Lisää ohjeita löytyy täältä.

Liittymällä Perhejako-ryhmään voit kertoa sijaintisi myös muille perheenjäsenille. Voitte myös auttaa toisianne kadonneen laitteen paikantamisessa.

Windows-puhelin

Windows-puhelimen löytämiseksi löydät apua täältä.

Julkaisemme uusia digitreenejä viikoittain. Pääset mukaan Yle Oppimisen Facebook-sivulla tai Twitterissä aihetunnisteella #digitreenit.

  • Tiesitkö tämän emojeista? - Ranskalaiset suosivat sydämiä, suomalaiset välttelevät romantiikkaa

    Tutkimusten mukaan myös emojeilla on oma "kielioppinsa."

    Emojit ovat pieniä keltaisia olentoja, joita vilisee kännykkäviesteissämme. Ne nauravat, itkevät, rähisevät ja pussaavat - niin kuin mekin teemme. Melkein kaikki käyttävät niitä, jopa päivittäin. Mutta ymmärretäänkö ne aina oikein? Emojit ovat viestinnän miinakenttää. Yhdellä ja samalla emojilla voi olla erilaisia, jopa vastakkaisia merkityksiä eri vastaanottajille.

  • Digitreenit 14: Näin löydät vapaasti käytettäviä kuvia

    Mistä löydän kuvia, joita voin vapaasti käyttää?

    Tarvitsetko kuvitusta omaan julkaisuusi, mutta omista kuvistasi ei löydy sopivia? Netistä löytyy huikea määrä kuvia, joita voit tietyin ehdoin käyttää. Kun tunnet nämä periaatteet, voit käyttää kuvia, jotka niiden tekijä on määritellyt vapaasti käytettäviksi.

  • Digitreenit 13: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

Media ja teknologia

  • Digitreenit 15: Ota emojit käyttöön

    Emojit saa käyttöön valitsemalla oikean näppäimistön.

    Emojeilla, eli hymiö- ja kuvasymboleilla voi tuoda kirjoitettuihin viesteihin monia lisätasoja. Paikoin voi tekstin jopa korvata kokonaan emojeilla. Näillä vinkeillä saat emojit käyttöön erilaisilla laitteilla.

  • Digitreenit - Testaa digitaitosi ja hanki uusia

    Yle Oppimisen Digitreenit opettavat arjen digitaitoja

    Digitaalisuus on kaikkialla: kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Älylaitteet yleistyvät ja myös palvelut siirtyvät sähköisiksi, joten 2000-luvulla ei enää pärjää ilman digitaitoja. Yle Oppimisen Digitreenit auttaa: tee digitaitotesti, treenaa taitojasi ja helpota elämääsi.

  • Digitreenit 10: Näin lataat karttoja puhelimesi muistiin

    Ladattuja karttoja voi käyttää ilman verkkoyhteyttä.

    Erilaisille karttasovelluksille on tarvetta varsinkin matkaillessa, mutta usein ongelmana on se, että datan käyttö on kalliimpaa ulkomailla. Lataamalla kartat puhelimeen jo kotimaassa voi kätevästi välttää datalaskun kasvamista reissussa.

  • Digitreenit 6: 5 vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Tiesitkö tämän emojeista? - Ranskalaiset suosivat sydämiä, suomalaiset välttelevät romantiikkaa

    Tutkimusten mukaan myös emojeilla on oma "kielioppinsa."

    Emojit ovat pieniä keltaisia olentoja, joita vilisee kännykkäviesteissämme. Ne nauravat, itkevät, rähisevät ja pussaavat - niin kuin mekin teemme. Melkein kaikki käyttävät niitä, jopa päivittäin. Mutta ymmärretäänkö ne aina oikein? Emojit ovat viestinnän miinakenttää. Yhdellä ja samalla emojilla voi olla erilaisia, jopa vastakkaisia merkityksiä eri vastaanottajille.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.