Hyppää pääsisältöön

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.
Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja. Kuva: Yle kuvanauha (kollaasi Elävä arkisto) 1977,Iltatähti,kuvakaappaus,musiikkiohjelmat,sinikka hein,Yle Elävä arkisto

Iltatähden tuttu isäntä Mikko Alatalo jätti musiikkisarjalle vuonna 1977 jäähyväiset ja teki tilaa seuraajalleen Sinikka Heinille. Samaan aikaan ohjelman katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Säilyneiden tallenteiden harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Vain osa vuoden 1977 Iltatähtien lähetysnauhoista on tallella. Kadonneita ohjelmia on tätä artikkelia varten kuitenkin osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Toisaalta joitakin täydellisinä säilyneitä jaksoja on jouduttu lyhentämään tekijänoikeudellisista syistä. Joistakin lähetyksistä ei ole tallella mitään materiaalia. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Miessolistien kevät

Kevätkauden alkajaisjaksosta leijonanosa oli varattu sarjan vakiovieraalle Hectorille. Edellisenä syksynä 10-vuotista taiteilijauraansa juhlinut ja nyt 30. ikävuottaan lähestyvä laulaja esiintyy sekä yksin että lyhytikäisen H.E.C.-kokoonpanonsa kanssa. Soittajistona on eräänlainen suomirockin veteraanien all stars -joukkue: Hasse Walli, Antero Jakoila, Holle Holopainen, Kaj Westerlund ja Vando Suvanto.

Iltatähden lähetysten lukumäärä pieneni vuonna 1977 hieman edellisvuotisesta. Jaksoja nähtiin ruudussa yhteensä kuusitoista. Niistä kaksitoista oli noin 45-minuuttisia makasiiniohjelmia, joita televisioitiin kevät- ja syyskaudella yleensä parin viikon välein. Ulkomaisten vieraiden Suomen-keikkojen taltiointeihin ei budjetissa enää ollut varaa. Iltatähti Special -otsikon alla esitettiin kuitenkin jälleen muutamia ostofilmejä. Näitä ei tekijänoikeussyistä voida tässä julkaista.

Tasapainon vuoksi on tarjottava todellisuuttakin, koska niin paljon on musiikkia missä tarjotaan ihmisille unelmia.― Mikko Alatalo lauluistaan Iltatähden haastattelussa 26.2.1977

Vuoden ainoa kotimaiselle tähdelle omistettu erikoisjakso oli helmikuussa lähetetty Maalaispojan hasardi, jossa sarjan oma juontaja Mikko Alatalo nähtiin studiossa ja kiertueella osin yksin, osin Tabula Rasa -bändin komppaamana. Dokumentissa puidaan juohevan miehen kaksoisroolia toimittajana ja artistina sekä hänen "ristiriitaista" repertuaariaan, jossa sutjakat rallit vuorottelevat vakavien sanoma- tai rakkauslaulujen kanssa. Alatalo esittää ohjelmassa omien kappaleidensa ohella mm. Veltto Virtasen biisin Sinä olet sade.

Maaliskuun alussa esitetystä Iltatähdestä on tallella alle puolet. Poplaulaja Harpo, "Ruotsin suurin vientiartikkeli Abban jälkeen", kekkuloi playbackina läpi pari kepeää viisua, ja helsinkiläinen funkyhtye Madame George esiintyy Alibi-klubissa solistinaan nuori Timo Kojo. Myös "englantilaisen rähjärokin kärkiryhmä" Sex Pistols (luonnehdinta ohjelman sisältötiedoista) pääsee esittäytymään suomalaisille Alatalon ironisen juonnon saattelemana.

Kaakkoista rockia ja kansainvälistä humppaa

Maaliskuun toisessa lähetyksessä nähtiin raportti popyhtyeiden SM-kilpailun finaalista, jossa koettiin hämmästyttävä eteläkarjalainen vyörytys. Lappeenrantalainen Jimi Sumén ällistytti Helsingin Kulttuuritalon yleisön Hendrix-numeroillaan ja -kikoillaan: hän soitti turnauksen ykköseksi hampaillaan ja niskan takana tuikaten lopuksi instrumenttinsa tuleen esikuvansa tavoin. Saman kaupungin Sukellusvene voitti progressiivisten bändien sarjan, ja kolmanneksi kiilasi funktyylinen Wiemäri Band Imatralta.

SM-menestys antoi aiheen tutustua tarkemminkin kaakkoissuomalaiseen rockelämään. Huhtikuisessa Iltatähdessä esittäytyi Lappeenrannan vireä bändiyhdistys Wilmasound, yhtyeet Sukellusvene, Canto ja Survival sekä trubaduuri Cile. Jaksossa kuultiin myös Mircea Stanin kvintetin romanialaisperäistä etnojazzia.

Toukokuun puolivälissä lähetetty Iltatähti erottuu tavallistakin kirjavammalla artistikoostumuksellaan: mukana on rempseä, jo 1960-luvun alussa perustettu folkyhtye Finntrio, Anneli Pasasen diskohtavaa iskelmää (Alatalon termein "kansainvälistä humppaa") ja Wasama Quartetin intialaisvaikutteista musiikkia. Maailmanmusiikkia ja jazzia yhdistävään huippunelikkoon kuuluivat Piirpaukessa kunnostautuneet Jukka ja Olli-Pekka Wasama, kitaristi Ilkka Niemeläinen ja kansainvälisissäkin viulukilpailuissa menestynyt Mikko-Ville Luolajan-Mikkola.

Kovaa mennään ja kapinoidaan, lujaa soitetaan ja kamalilta näytetään.― Mikko Alatalo punkista Iltatähdessä 29.5.1977

Kevätkauden viimeisestä osasta noin puolet omistettiin popjazzille eli kitaravelho Jukka Tolosen jamisessiolle virkaveljensä Ilkka Rantamäen johtaman Himalaya Bandin kanssa. Kohutun punkin eli "rentturockin" tuoreimpana edustajana esiteltiin The Damned, jonka video innoitti juontaja Alatalon apinoimaan metelöiviä soittajia parodisin elein ja ilmein. Punk-osuuden jälkeen siirryttiinkin sitten takaisin totutumpaan tyyliin eli "vanhan kunnon Jethro Tullin" pariin.

Tämä toukokuun lopussa nähty Iltatähti oli Alatalon viimeinen (ennen hänen paluutaan 1980-luvun puolella), sillä suosikkilaulajaksi noussut juontaja siirtyisi kokonaan "makeilemaan musiikkimaailman puolelle". Seuraajaa ei vielä kerrottu.

Suurten ärsytysten syksy

Syyskuussa paljastui, että Alatalon korvaisi Sinikka Hein, josta tuli näin ohjelmasarjan ensimmäinen pitempiaikainen naisjuontaja. Musiikkitarjonta jatkui moniaineksisena, vaikka osa valinnoista olikin hieman sattumanvaraisen tuntuisia. Iskelmää kuultiin sen verran, että se herkimpiä hermostutti. "Nuoret kysyvät vimmoissaan, mitä 'vanhoilla rouvilla' on tekemistä Iltatähdessä", Katso-lehti kuvasi yleisöpalautetta keväällä 1978 julkaistussa jutussaan. Reaktion ovat saattaneet kirvoittaa syys-lokakuun jaksoissa esiintyneet Lea Laven ja Seija Simola.

Sinikka Hein juontaa Iltatähteä vuonna 1977.
Sinikka Hein juontaa Iltatähteä. Sinikka Hein juontaa Iltatähteä vuonna 1977. Kuva: Yle kuvanauha 1977,Iltatähti,juontajat,kuvakaappaus,sinikka hein,Yle Elävä arkisto

Alkusyksyn ensimmäinen edes osittain säästynyt ohjelma on lokakuun alussa televisioitu Iltatähti, jossa Simolan lisäksi nähtiin turkulainen progebändi Kaamos ja brittiläinen popvieras Smokie. Lisäksi turistiin pitkään Ylen Pohjanmaan keskuksen järjestämästä harrastajasäveltäjien kisasta. Yhteensä 260 lähetetyn kilpailusävelmän joukosta ei löytynyt kuulemma "mitään huippua", mutta sellaista ei itse asiassa kaivattukaan, järjestäjiä edustava Heikki Hissa toteaa haastattelussa levollisesti.

Marraskuun ohjelmista ei ole tallella ainuttakaan, ja joulukuun puolivälissä lähetetystä jaksostakin on säilynyt vain pieni osa. Näytteissä kuullaan 1960-luvun lopulla pinnalle noussutta poplaulaja Kristiania eli Bengt Huhtaa, joka vuonna 1977 kokeili comebackia englanninkielisellä Indian Girl -levyllään.

Syksyn mittaan ohjelmasarja teki kaksikin yhteenvetoa kuluneesta vuodesta. Iltatähden noin puolituntista ns. "kansainvälistä versiota" ei ilmeisesti aikanaan koskaan esitetty Suomessa. Siinä muistettiin ex-juontaja Alataloa, joka oli hiljattain palkittu Kultaisella ylennysmerkillä vuoden parhaana miessolistina. Muita esiintyjiä olivat Wasama Quartet, Kaamos, Seija Simola, Lea Laven, ja lahtelainen teinipopbändi Bamboo, jonka äkillistä suosiota juontaja Hein ironisoiden ihmettelee.

Vuoden viimeisessä lähetyksessä olivat mukana Freeman, H.E.C., Bamboo, iskelmän uusi suurmenestyjä Jamppa Tuominen, jazzveteraani Gusse Rössi, italialaisbändi La Bottega dell’Arte, amerikkalaissatiirikko Country Joe McDonald ja parodiseksi aiottu laulukvartetti Silhuetit. Ohjelmassa käsiteltiin myös Sex Pistolsin kotimaassaan kokemaa sensuuria ja esiteltiin punk-suuntauksen uutena tulokkaana brittiläinen The Stranglers. Koko punk-rock saattoi vielä jäädä ohimeneväksi muodiksi, mutta aiheesta luvattiin tulevaisuudessa joka tapauksessa vakavampaakin informaatiota.

Juonnoissaan Sinikka Hein summaa kuluneen vuoden musiikkisaavutukset yleisesti ottaen kovin köykäisiksi. "Musiikin tekijöiden mielikuvitus näyttää pahoin juuttuneen jumiin", hän ruoskii. Iskelmän ilmiöihin mahtui monta "älytöntä" muttei yhtään merkittävää, humpan hyökyaalto tuotti toinen toistaan tylsempiä levytyksiä, ja radiokin edisti musiikkimaun turmelusta. Kommenttiensa purevuudessa Hein ei ainakaan jäänyt edeltäjästään jälkeen.

Koskaan ei ole Iltatähden juontaja aiheuttanut yhtä paljon ärsyyntyneitä mielialoja.― Katso 21/1978 Sinikka Heinista

Uuden juontajan kriittinen asenne ei luonnollisestikaan ihastuttanut kaikkia – eikä ilmeisesti myöskään tv-lehti Katsoa. "Sinikan omatekoiset mielipiteet eivät miellyttäneet katsojia. Vaadittiin jo kovaäänisesti koko Iltatähden lopettamista", se julisti artikkelissaan seuraavana keväänä. Sarja jatkui, mutta tammikuun 1978 ohjelmassa juontaja oli jo vaihdettu toiseen.

Lehtisitaatit Marjut Jousen artikkelista Viisivuotias Iltatähti vastaa syytöksiin, Katso 21/1978.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Iltatähti 20.2.1977 Hector: Universal Soldier; Freeman: Kaksi lensi yli käenpesän; Hector & H.E.C.: Kathy’s Song, Kuuden kielen orkesteri (=Monofilharmoonikko), Kaipaava haavanlehtinen; Electric Light Orchestra: Living Thing. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Abba ja Queen, ja siihen sisältyi myös raportti tiskijukkien SM-kilpailuista.
Iltatähti 26.2.1977 Mikko Alatalo: Lättähattublues, Hän hymyilee kuin lapsi, Syli, Maisteri, Baby Face; Mikko Alatalo & Tabula Rasa: Sinä olet sade, potpuri Maalaispoika/Saara/Hasardi, Tuhkimo, Että jotain tuntisimme, Rokkilaulaja. Haastateltavana Mikko Alatalo.
Iltatähti 6.3.1977 Harpo: Moviestar, Rock'n Roll Clown; Madame George: I Feel a Groove Comin' On, I'm a Man; Sex Pistols: Anarchy in the UK. Ohjelmassa on lisäksi esiintynyt Arild Andersenin kvartetti.
Iltatähti 20.3.1977 Sukellusvene: Song of the New World; Wiemäri Band: Only So Much Oil in the Ground; Jimi Sumén & Dreams: In from the Storm, Hey Joe. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Runaways, Next ja Led Zeppelin.
Iltatähti 3.4.1977 Don Williams: My Best Friend; Survival: Myöhään illalla; Sukellusvene: Hiilijuna, Savitaipaleen polka; Cile: Kova kundi; Canto: Äy, Late; Mircea Stan Quintet: Banu Maracine, Doina Oltului. Haastateltavina Jouko Rikkilä, Timo Kotineva, Timo Oksala. Ohjelmassa on lisäksi esiintynyt Linda Ronstadt.
Iltatähti 15.5.1977 Finntrio: Halitulijallaa, Katselin taivaan, Roapasupolkka, Ella, Arvet repeilee; Anneli Pasanen: Hääkarnevaalit, Teot ihmisten; Wasama: 7 Up 8 Down, Joanie, Hickory. Haastateltavana Jukka Wasama, Mikko Luolajan-Mikkola, Olli-Pekka Wasama ja Ilkka Niemeläinen. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Carl Perkins ja Crystal Gayle. Lyhennetty versio alkuperäisestä ohjelmasta.
Iltatähti 29.5.1977 Dr. Buzzard's Original Savannah Band: Cherchez la femme; Jukka Tolonen & Himalaya Band: The House on the Hill, Friends; The Damned: New Rose; Jethro Tull: The Whistler; David Bromberg: Such a Night. Haastateltavana Jukka Tolonen.
Iltatähti 4.10.1977 Jorma Pellinen ja Hannu Rosblom: Myllärin Sylvia; Kivimäen sisarukset: Riihenpuinti; Alpo Pellinen: Pohjanmaa. Haastateltavina Smokie, Heikki Hissa ja Lasse Lintinen. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Kaamos, Seija Simola ja Smokie.
Iltatähti 13.12.1977 Bengt Huhta: Sad Man, Any Other Rock And Roll Song. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Split Enz, Kajaani Big Band ja Pikku-yhtye.
Iltatähti (valm. 27.10.1977) Mikko Alatalo: Rokkilaulaja, Että jotain tuntisimme; Kaamos: When Shall We Know; Seija Simola: Et itkeä saa Argentiina; Bamboo: True Love Ways, Janet; Lea Laven: Nyt miestä petkutetaan; Wasama: 7 Up 8 Down. Haastateltavina Mikko Alatalo ja Lea Laven. Kansainväliseen käyttöön tehty ohjelma.
Iltatähti 27.12.1977 Jamppa Tuominen: Aamu toi, ilta vei; Freeman: Kaksi lensi yli käenpesän; Hector & H.E.C.: All Along the Watchtower; Sex Pistols: Pretty Vacant; The Stranglers: Something Better Change; La Bottega dell’Arte: Che dolce lei; Gusse Rössi: Indiana; Bamboo: Janet; Country Joe McDonald: Entertainment Is My Business; Silhuetit: Jos mulle sydämesi annat. Ohjelmassa esitettiin lisäksi ote elokuvasta Abba – the Movie.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

Lue lisää:

Mikko Alatalo juontaa Iltatähteä vuonna 1975.

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) elementissään.

    Kaikki Reinikaiset

    Kaikki Reinikaiset järjestyksessä.

    Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

  • Presidentti Mauno Koivisto ja Ransu Kultarannassa vuonna 1987.

    Ransu Kultarannassa

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa.

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.

  • Mauno Koivisto Jatkoajassa (1968).

    Mauno Koivisto hurmaa naisia

    Jatkoajassa nähtiin rento pääministeri

    Jatkoaika keskustelee Tampereella vallasta ja vallankumouksesta. Kirsti Wallasvaara kiistelee pääministerin kanssa nuorison vallattomuudesta.

  • Presidentti Mauno Koivisto pelaa lentopalloa.

    Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

    Ohjelmavälähdyksiä presidentin ensimmäiseltä kaudelta.

    Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla.

  • Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa vuonna 1990.

    Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä

    Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.

    Tasavallan presidentti Mauno Koivisto sanoi keväällä 1990, että inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuuttajina. Kommentti vaikutti maan maahanmuuttopolitiikkaan vuosia.

  • Pääministeri Mauno Koivisto kesämökillään Tähtelässä vuonna 1976.

    Koivisto kuuntelijoiden ja toimittajan tentissä

    Koiviston haastatteluja vuosilta 1995 ja 1998

    Mauno Koivisto aloitti virkakautensa suurena kansansuosikkina, jonka gallupmenestystä siivittivät niin leppoisanhumoristinen tyyli kuin niskoittelu Urho Kekkoselle.

  • Presidentti Mauno Koivisto Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2011.

    Koivisto Arto Nybergin vieraana

    Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa 2011

    87-vuotias presidentti Mauno Koivisto muistelee Arto Nybergin haastattelussa kylmän sodan lientymistä ja uskoo presidentin aseman sekä populistiryhmien pitävän pintansa vastakin.

  • Urho Kekkosen hautajaiset. Presidentin arkku kannetaan Suurkirkosta autoon.

    Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

  • Risto Rytin hautajaiset (1956).

    Risto Rytin hautajaiset

    Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

    Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

  • Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

    Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

    Paasikivi haudattiin Hietaniemeen joulukuussa 1956

    Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

  • Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

    Ståhlbergin hautajaiset

    K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

    Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

  • Kyösti Kallion hautajaiset.

    Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

    Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

    Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

  • Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

    Jean Sibeliuksen hautajaiset

    Sibeliuksen hautajaisisista tuli kansallinen suurtapahtuma.

    Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

  • Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

    Väinö Tannerin hautajaiset

    Tohtori Väinö Tanner haudattiin huhtikuussa 1966.

    Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

  • Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

    Harri Holkerin hautajaiset

    Holkeri siunattiin Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2011

    Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Ihmisiä väestösuojassa

    Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

    Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

    Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.

  • Roger Moore Aamu-tv:ssä (2009).

    Nimeni on Moore – Roger Moore

    Moore vieraili Aamu-tv:ssä vuonna 2009

    Vaikka näyttelijälegenda Roger Mooren Bond-hahmo ei noussut kriitikoiden suosikiksi, hänen uransa salaisena agenttina kesti kunnioitettavat seitsemän elokuvaa.

  • Roger Moore Maarit Tastulan haastattelussa (1993).

    Roger Moore – veijari vai pyhimys?

    Roger Moore tunnetaan 70-ja 80-lukujen James Bondina.

    James Bondina ja Pyhimyksenä hurmannut brittinäyttelijä Roger Moore (1927-2017) nähtiin toimittaja Maarit Tastulan vieraana Yhden illan pysäkissä vuonna 1993.

  • Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986.

    Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • milkshaken näyttelijät

    Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Kari Sorvali ja Veikko Aaltonen autossa elokuvassa Päivä ennen vuodelta 1978.

    Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • mv-kuva Gösta Sundqvistista

    Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

    Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

    Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.