Hyppää pääsisältöön

Myrsky tuhoaa keskiaikaisen aarrelaivan Ylen studiossa – tältä näyttää poikkeuksellinen hyttilavaste

Ylen studiolla kuvataan keskiaikaisen laivan hyttilavastetta, joka kallistuu myrskyssä.
Ylen studiolla kuvataan keskiaikaisen laivan hyttilavastetta, joka kallistuu myrskyssä. Kuva: Erik Vierkens/ Yle. heroes of the baltic sea,lavasteet

Hanneke Wromen uppoaminen kovassa myrskyssä Suomen edustalla oli suuri uutinen 1400-luvulla. Yli 500 vuotta myöhemmin kauhunhetket elettiin uudestaan Yleisradion studiossa. Katso, miten poikkeuksellista hyttilavastetta hyödynnettiin Heroes of the Baltic Sea -tv-sarjan kuvauksissa.

Mistä on kyse?

Vuonna 1468 yksi aikansa suurimmista purjelaivoista upposi Itämereen Raaseporin eteläpuolella. Laivurinsa Hanneke Wromen mukaan nimetty laiva vei mukanaan liki 200 ihmistä ja arvokkaan lastin, johon kuului muun muassa tuhansia kultakolikoita. Myrskyn runteleman laivan kyydissä oli myös Raaseporin linnanherran vaimo ja poika.

Aluksen arvioidaan olleen noin 30 metriä pitkä, holkki-mallinen Hansaliiton kauppalaiva. Tiettävästi mukana oli kultarahojen lisäksi kankaita, hunajaa, vaatteita, koruja ja muutama iso maalaus. Onnettomuus herätti suurta huomiota Itämeren kaikilla rannoilla.

Heroes Of The Baltic Sea
Heroes Of The Baltic Sea heroes of the baltic sea,hotbs,lapset ja nuoret,nuoret

Yli 500 vuotta haaksirikon jälkeen Yleisradion studiossa kuvattiin tv-sarjaa, jonka yhdessä kohtauksessa Hanneke Wrome jälleen uppoaa. Heroes of the Baltic Sea yhdistää historiallista draamaa ja nykyajan realityä, jossa nuoret ratkovat menneisyyden arvoituksia.

Tv-sarjassa linnanherran 12-vuotias poika Axel Tott (Oliver Österberg) selviää myrskystä, mutta hänen äitinsä Katariina Tott (Linda Zilliacus) hukkuu. Pojan seikkailu käynnistyy haaksirikosta.

Elokuvaohjaaja AJ Annila kertoo Heroes of the Baltic Sea -sarjan kuvauksista.
Elokuvaohjaaja AJ Annila. Elokuvaohjaaja AJ Annila kertoo Heroes of the Baltic Sea -sarjan kuvauksista. Kuva: Erik Vierkens/ Yle. Antti-Jussi Annila,heroes of the baltic sea
Lavastaja Paula Salonen seisoo keskiaikaisen laivan lavasteen edessä.
Lavastussuunnittelija Paula Salonen. Lavastaja Paula Salonen seisoo keskiaikaisen laivan lavasteen edessä. Kuva: Erik Vierkens/ Yle. heroes of the baltic sea,paula salonen

Miten kohtaus toteutettiin?

Ylen lavastussuunnittelijan Paula Salosen mukaan hytti perustuu keskiaikaisiin piirustuksiin, ja se rakennettiin keskelle isoa metallihäkkyrää, joka liikkui oravanpyörän tapaan. Lieriömäisen kehikon korkeus oli viitisen metriä. Salosen mukaan pyörivä lavaste oli hyvin poikkeuksellinen tapaus.

– Tällaista häkkyrää ei ole koskaan rakennettu Yleisradiossa, eikä käsittääkseni Suomessa muutenkaan, Salonen sanoo.

Kuvauksissa häkkyrää pyöritti kuusi miestä niin, että hytti pääsi kääntymään täysin akselinsa ympäri. Näyttelijät roikkuivat mukana parhaansa mukaan. Ympärikellahtamisen lisäksi laivan masto lävisti hytin kovalla rytinällä. Siinä vaiheessa apuna oli myös stuntteja.

Sarjan ohjaaja AJ Annila on poikamaisen innostunut myrskykohtauksen rakentamisesta ja kuvaamisesta.

– Kokeilin itse, miltä tuntuu roikkua valjaissa, kun hyttiä käännetään, ja se tuntui tosi tosi hyvältä. Se ei ainoastaan näytä Linnanmäen laitteelta, se myös tuntuu sellaiselta, Annila kertoo.

Ylen studiossa kuvataan keskiaikaisen laivan hyttilavastetta, jonka läpi iskeytyy laivan masto.
Masto lävistää Hanneke Wrome -laivan hytin Ylen studiossa. Ylen studiossa kuvataan keskiaikaisen laivan hyttilavastetta, jonka läpi iskeytyy laivan masto. Kuva: Erik Vierkens/ Yle. heroes of the baltic sea,lavasteet

Vaikka Heroes of the Baltic Sea -sarjassa hyödynnettiin paljon myös digitaalisia efektejä, halusi ohjaaja rakentaa myrskykohtaukseen oikean, pyörivän hytin. Tällä tavalla kaikki tuntuu paljon autenttisemmalta.

– Me emme saa tehtyä tietokoneella sellaisia asioita, mitä oikealla, pyörivällä lavasteella. Mitä vähemmän digiefektejä käyttää, sitä aidompi elokuvasta tulee, Annila sanoo.

Heroes of the Baltic Sea on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa 26.12. ja Yle TV2:ssa 26.–28.12.

  • Luke Skywalker, prinsessa Leia ja Han Solo

    Star Wars 40 vuotta: uuden ajan avaruussatu lumosi Petri Hiltusen ja koko maailman

    Petri Hiltunen on fanittanut Tähtien sotaa 40 vuotta.

    Avaruussaaga Star Warsin ensimmäinen osa (Star Wars) sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 25.5.1977. Elokuvasta tuli nopeasti maailmanlaajuinen ilmiö, joka tavoitti myös itärajalla asuvan Petri Hiltusen. Tähtien sodan maailma kolahti Petriin täydellä pikkupojan hurmiolla 40 vuotta sitten – jopa niin, että se vaikutti myöhemmin hänen uraansa.

  • juha hurme kolumnistikuva

    Juha Hurme: Puhe valmistuville

    Puheluonnos, jonka voit muokata itsellesi.

    Tähän aikaan vuodesta merkittävä joukko kansalaisia, enimmäkseen siitä nuoremmasta ja lupaavammasta päästä, valmistuu jostakin tutkinnosta. Se on juhlan paikka. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme pitää puheen.

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.