Hyppää pääsisältöön

Laulaja Venla Ilona Blom: "Olen rakastanut laulamista ihan lapsesta saakka."

Laulaja ja beatboxaaja Venla Ilona Blom.
Laulaja ja beatboxaaja Venla Ilona Blom. Kuva: Yle/Laila Kangas venla ilona blom

"Musiikkia ja kulttuuria arvostetaan perheessäni suuresti ja sain lapsena paljon vaikutteita vanhemmiltani." Laulaja ja beatboxaaja Venla Ilona Blom opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian GLOMAS-maisteriohjelmassa. Opiskeluja on takana runsaat kaksi vuotta ja maisterikonsertti on suunnitteilla syksylle 2017.

Kuka?

Olen Venla Ilona Blom, syntynyt 1.12.1985 Vantaalla

Musiikillinen taustasi?

Aloitin musiikin harrastamisen jo lapsena. Opiskelin klassista pianonsoittoa Vantaan musiikkiopistossa ja olin musiikkiluokalla koko peruskouluaikani. Laulamista olen rakastanut ihan lapsesta saakka ja lukion jälkeen tajusin haluavani opiskella musiikkia ihan ammattiin saakka. Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana opiskellut musiikkia hyvin monipuolisesti lähtien klassisen laulun opinnoista, kiertäen jazzin ja kansanmusiikin kautta maailmanmusiikkiin.

Onko perheessäsi muusikoita tai musiikin harrastajia?

Äitini on laulanut nuoruudessaan paljon ja kiertänyt Neilikka-yhtyeen riveissä 70-luvulla. Musiikkia ja kulttuuria arvostetaan perheessäni suuresti ja sain lapsena paljon vaikutteita vanhemmiltani. Heidän laaja musiikkimakunsa on muovannut vahvasti myös omaa näkemystäni ja tehnyt minusta musiikillisesti kaikkiruokaisen.

Tuuletar-yhtye: Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Piia Säilynoja ja Johanna Kyykoski.
Tuuletar-yhtye Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 7.12.2016. Tuuletar-yhtye: Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Piia Säilynoja ja Johanna Kyykoski. Kuva: Yle/Laila Kangas johanna kyykoski,piia säilynoja,sini koskelainen,tuuletar-yhtye,venla ilona blom

Missä olet viettänyt tähän astisen elämäsi?

Asuin pääkaupunkiseudulla vuoteen 2009, jolloin lähdin opiskelemaan Joensuun Karelia-ammattikorkeakouluun musiikkipedagogiikkaa.
Vuonna 2011 lähdin vaihto-opiskelijaksi Tanskan Aarhusiin, jonne unohduin peräti kolmeksi vuodeksi.
2014 palasin Helsinkiin ja aloitin maisteriopinnot Sibelius-Akatemian GLOMAS-maisteriohjelmassa.

Mitä kaikkia soittimia soitat?

Pääinstrumenttini on ääni ja laulamisen lisäksi myös beatboxaan. Itse asiassa beatboxaus on ollut enemmänkin pääinstrumenttini nyt maisteriopinnoissa, mikä on kehittänyt kokonaisvaltaista muusikkouttani huimasti. Soitan myös jonkin verran pianoa, kanteleita ja erilaisia perkussiosoittimia.

Tärkeimmät opettajat?

Tärkeimmät opettajani ovat olleet Helena Tenhunen (ensimmäinen klassisen laulun opettajani), Tanskalainen jazzlaulaja Katrine Madsen sekä GLOMAS-koulutusohjelman lehtori Nathan Thomson. Heiltä kaikilta olen saanut hyvin erilaisia asioita, mutta heidän pedagogisessa lähestymistavassaan on ollut yksi tärkeä yhtäläisyys: He kaikki ovat potkineet minut ulos mukavuusalueeltani ja saaneet minut löytämään itsestäni järjettömän määrän rohkeutta, herkkyyttä ja voimaa.

Häämöttääkö valmistuminen?

Suunnitelmissani on valmistua vuoden 2017 aikana, tällä hetkellä olen hyvin kiireinen Tuuletar-yhtyeeni kanssa, mikä on hidastanut opintojani hieman. Olen kuitenkin suunnitellut maisterikonserttini, minkä ajoitan syksylle 2017.

Lempisäveltäjäsi?

Kuten jo aiemmin mainitsin, olen musiikin suhteen todella kaikkiruokainen. Minua kiehtoo tietynlainen melankolia, joskus jopa paatoksellisuus mutta samaan aikaan rakastan musiikkia, jossa on energiaa, rytmiä ja elämäniloa. Säveltäjistä rakastan mm. Verdiä, Sibeliusta ja Tshaikovskia, mutta yhtä lailla myös Wayne Shorteria tai Muse-yhtyeen Matt Bellamya.

Eniten kuitenkin ehkä omaa sydäntä lähellä on musiikki, jossa on vahvasti kuultavissa kulttuuriperinnölliset vaikutteet. Kuuntelen ja etsin musiikkia eri kulttuureista ja kaikista maailman kolkista ja voin yhtälailla hurahtaa georgialaiseen mieskuoroon kuin brasilialaiseen choro-bändiin. Traditioista ammentava musiikki menee eri tavalla oman ihon alle, perinteiden avulla pysymme yhteydessä historiaan ja elettyyn aikaan, mikä antaa omalle taiteen tekemiselleni hieman suuremman tarkoituksen. Perinteen kunnioittaminen ei kuitenkaan mielestäni tarkoita sen orjallista toistamista vaan uuden luomista juuria kastellen ja ruokkien.

Musiikkina videolla Venla Ilona Blomin sävellys Tuu kerää Tuuletar-yhtyeen (Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Piia Säilynoja ja Johanna Kyykoski) esittämänä. Ohjaus Tiina-Maija Lehtonen.

  • cd-levyn kansi

    Uhkeaa sinfonista hehkua à la Richard Strauss

    Levyarvio

    Richard Straussia voi hyvin pitää 1900-luvun alkupuolen säkenöivimpänä orkesterisäveltäjänä, vaikka hän siirtyikin sinfonikosta oopperasäveltäjäksi. Straussin oopperoiden, etenkin Salomen, Elektran ja Ruusuritarin orkesteriosuudet ovat aikansa upeinta sinfonista taidetta; etenkin Elektraa voi pitää lähes yhtä paljon sinfonisena oopperana kuin oopperamaisena sinfoniana. Elektra, joka aikanaan hullaannutti aikansa modernistit taidelajista riippumatta, oli suurelle yleisölle vaikea teos, ja ehkäpä sen vuoksi siitä ei koskaan tehty erillisistä orkesterisarjaa konserttikäyttöön. Nyt epäkohta on korjaantunut, aikamme suurimpiin Strauss-tulkkeihin kuuluvan Manfred Honeckin intohimon ajamana.

  • cd-levyn kansi

    Erilaiset Goldberg-variaatiot

    Levyarvio

    Johann Sebastian Bachin Goldberg-variaatioiden levytykset ja erilaiset versioinnit ovat säännöllisesti palaava teema tässä ohjelmassa ja uusien levyjen joukossa ylipäätään. Harvemmin olen kuitenkaan törmännyt Goldberg-variaatioihin, jotka eivät olisi Bachin kirjoittamia! Toisessa kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa Kotkassa vuonna 2009 palkittu saksalainen Joachim Schneider on kirjoittanut teknisesti ja ilmaisullisesti kiehtovat 30 variaatiota teemoineen kahdelle kitaralle Bachin mallia monitasoisesti seuraillen – ja luonnollisesti nimennyt teoksensa Goldberg-variaatioiksi.

  • cd-levyn kansi

    Lyyristä suomalaista sielunmaisemaa

    Levyarvio

    Idyllit, elegiat, pienet muistot, kukkaset, kehtolaulut, romanssit ja muut niin sanotut karakterikappaleet olivat romantiikan keskeisintä ohjelmistoa läpi 1800-luvun. Niitä sävelsivät kaikki, joskus enemmänkin ansainta- kuin taiteenteon tarkoituksessa, joskus taasen selvästi hetken hurmiossa, inspiraation vallassa. Koulutettujen säveltäjien määrän kasvaessa Suomessa 1800-luvun lopulla myös kotimaisia pieniä karakterikappaleita syntyi kiihtyvään tahtiin – ja niiden joukosta löytyy joitakin todellisia helmiä.