Hyppää pääsisältöön

Sampo – kulttielokuvan restauroitu kopio ensi kertaa televisiossa

Kun aurinko on varastettu, joutsenetkin kuolevat lentoon. Lemminkäinen elokuvassa Sampo. Kun aurinko on varastettu, joutsenetkin kuolevat lentoon. Lemminkäinen elokuvassa Sampo. Kuva: YLE Aleksandr Ptuško,Lemminkäinen,Sampo

Uusi restaurointi palauttaa värit ja sadun hohdon suuren luokan fantasiaelokuvaan.

Neuvostoliittolaisen elokuvataiteen kiehtovimmat ja taidokkaimmat alalajit olivat satufantasia ja animaatio. Eipä ihme, että YYA-henkisistä yhteistuotantoelokuvista kiistatta kirkkain helmi on Kalevalan tarinoista muokattu Sampo (1959), jonka tuotannon päävastuu oli Mosfilmillä.

Suomen Kansallisfilmografiassa kerrotaan, että suomalaiset elokuvavaikuttajat suhtautuivta hyvin varauksellisesti Neuvostoliitosta tulleeseen ehdotukseen Kalevala-pohjaisesta yhteituotantoelokuvasta. Lopulta hanketta ajanut Kustaa Vilkuna sai suostuteltua Risto Orkon puolelleen, ja Suomi-Filmi Oy ryhtyi tuotannon kotimaiseksi osapuoleksi.

Elokuvan ohjaajaksi kiinnitettiin Aleksandr Ptuško, joka oli niittänyt mainetta Cannesia myöten fantasiaelokuvillaan. Suomi-Filmin puolesta apulaisohjaajaksi tuli Holger Harrivirta. Pääroolit miehitettiin sosialistisista neuvostotasavalloista: Louhen osaan kiinnitetty Anna Orotško ja Ilmarista esittänyt Ivan Voronov olivat venäläisiä, Lemminkäisenä nähty Andris Ošin liettualainen. Virosta kiinnitettiin Annikiksi Eve Kivi ja Lemminkäisen äidiksi Ada Voitsik.

Louhi, Pohjan akka (Anna Orotško). Louhi, Pohjan akka elokuvassa Sampo. Kuva: YLE Aleksandr Ptuško,Pohjolan emäntä,Sampo

Ainoa suomalainen keskeisissä rooleissa oli Väinämöistä esittävä Urho Somersalmi, joka esitti oman roolinsa sekä suomeksi että venäjäksi. Neuvostonäyttelijöiden puheet dubattiin suomalaisversiossa kotimaisin voimin, ääninäyttelijöinä mm. Aune Somersalmi, Mauno Hyvönen, Hilkka Helinä, Kauko Kokkonen ja Anneli Haahdenmaa.

Suomessa tuotantoon suhtauduttiin omana aikanaan skeptisesti, eikä lopputulos saanut hyvää vastaanottoa. Sitä moitittiin liian sadunhohtoiseksi ja hollywoodilaiseksi, liian suureelliseksi ja näyttäväksi. Arvioiden mukaan siitä puuttui Gallén-Kallelan töistä tuttu karu väkevyys, ja siinä oltiin "vierailla veräjillä", poissa suomalaisesta sielunmaisemasta. Luontokin oli epäkansallista.

Elokuva pääsi 1960-luvulla levitykseen myös Yhdysvalloissa, tosin englanniksi dubattuna ja melkoisesti leikeltynä. Elokuvan nimeksi pantiin aikakauden science fiction -tuotantoja mukailevasti The Day the Earth Froze. Alkuteksteissä käsikirjoittajaksi mainitaan Elias Lenrot. Näyttelijöiden nimet on tylysti korvattu paremmin amerikkalaiseen makuun istuvilla: Jon Powers, Nina Anderson, Ingrid Elhardt... Viimeistään Palvo Nurmanin kohdalla alkaa epäillä ettei kyse ole edes englanninkielisistä ääninäyttelijöistä: kyseessä on vain liuta keksittyjä nimiä.

Jopa puvustajina ja lavastajina vilistää skandinaavisilta kalskahtavia nimiä. Tuottajaksi on kreditoitu Julious Strandberg, ohjaajaksi Gregg Sebelious. Kertojana toimii oikea ääninäyttelijä Marvin Miller, joka muistetaan parhaiten tieteiselokuvan Kielletty planeetta (1953) hahmona Robby the Robot.

Sampon amerikkalaisjuliste. Amerikkalaisjuliste elokuvalle Sampo. Kuva: YLE Aleksandr Ptuško,Sampo,the day the earth froze

Amerikkalaisversiota on lyhennetty peräti 24 minuuttia: kokonaan pois on jätetty Lemminkäisen kuolema ja henkiinherättäminen, sekä Lemminkäisen äidin retki Pohjolaan ja Tuonelan virralle. Puutteista huolimatta elokuva on saavuttanut pienen kulttimaineen fantasiaelokuvan ystävien keskuudessa ulkomailla.

Näyttävän ja tarunhohtoisen elokuvan maine on kärsinyt paitsi karkeista leikkauksista myös kammottavan ruskeaksi kauhtuneista esityskopioista. Teemalla Sammosta nähdään uusi, upeasti restauroitu ja värikylläinen kopio. Kyseessä on Kavin restauroiman version ensiesitys televisiossa.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä juttu, mutta ohjelmatiedot näyttävät, että tälle ohjelmalle ilmoitettuna aikana 15.12.2016 klo 22.00 Teemalta tulee Musta Lumikki (1971). Milloin tämä ohjelma on tarkoitus esittää?

Hei -
sivun alalaidassa lukeva "Lisää suosikiksi" -painike ei ole kyseisen elokuvan lähetysaika, vaan kyseisen ohjelmaslotin seuraava esitysaika. Eli Kino Suomen seuraava kotimainen elokuva esitetään tuolloin, joka viikko eri elokuva.
Sampo esitetään Kino Suomessa vuodenvaihteen jälkeen, tammikuun 12. päivänä.

Lähettänyt käyttäjä

Hieno valinta esitettäväksi! Tämä leffa kuuluu camp-klassikoihin bodysnatchereiden ja planninefromouterspacejen rinnalle; uudempi elokuvasukupolvi ei liene koskaan tätä vielä nähnyt. Kulttuuriteko!

Lähettänyt käyttäjä

Kaikilla TV-veron maksajilla ei ole televisiota eikä mahdollisuutta nauhoittaa ohjelmia. Veroa perustellaan mm. kotimaisen kulttuurin edistämisellä. Miksi kaikkia kotimaisia elokuvia, jotka esitetään televisiossa ei laiteta Areenaan - ei edes niitä, joiden oikeudet on Ylellä?

Lähettänyt käyttäjä

Ainoa seikka joka rajoittaa ohjelmien julkaisemista Areenassa, on tekijänoikeuslaki. Tottakai Areenaan pannaan katsottavaksi kaikki sellaiset ohjelmat, joihin Yleisradiolla on Internet-oikeudet. Tämä tarkoittaa lähinnä 2000-luvulla hankittuja ohjelmia. Suurimpaan osaa kotimaisista elokuvista Ylellä ei ole Internet-oikeuksia, koska hankintasopimukset on tehty kauan ennen Internetin keksimistä: sopimuksissa on ostettu vain tv-oikeudet. Joihinkin elokuviin on kuitenkin onnistuttu ostamaan myöhemmin lyhytkestoisia Internet-oikeuksia, mutta ei valitettavasti kaikkiin.

Lähettänyt käyttäjä

Mainio leffa, on ollut itselläni nauhalla jo vuosia samalla kasetilla Poltergeist 2:n kanssa,
oma kopioni ei kuitenkaan ole widescreen niinkuin nyt oli.
Ja upea kopiohan tämä oli kaikinpuolin: maisemat ja puitteet pääsivät oikeuksiinsa hyvin, ihan eri asia kuin koulun jumppasalissa projektorilla nähty versio.
Muuten: oliko Spartacuksen esityskopio oikeankokoinen, muistaakseni sekin on alkujaan laajakangas, vai olenko väärässä?

Ylen versiointi (joka hankkii kansainvälisiä ohjelmia) kertoo, että Spartacuksesta ei ollut saatavana televisiolähetystä varten kuin 16:9 -versio. Spartacus on toki kuvattu laajakankaalle, ja vieläpä 70-millisenä; tarkemmin katsoen Teeman esittämässä versiossa alkutekstit olivatkin alkuperäisissä suhteissa. Mutta muuten kuva oli siis rajattu tv-kuvan mittoihin.

Lauri/Teema

Lähettänyt käyttäjä

Toivottavasti tämä nähdään useammin. Valitettavasti näin vain lopun 30minsaa, eikä turhaan ole kulttimaineeseen noussut. Sopii esitettäväksi säännöllisesti suomalisen kultturin päivänä 28.2.

Lähettänyt käyttäjä

Ylen kannattaisi hankkia esitysoikeuksia neuvostoliittolaiseen fantasiaelokuvaan ja muutenkin neuvostoelokuvaan ja etsiä sieltä helmiä. Erityisesti Aleksandr Ptushkon tuotanto kiinnostaa. Suomalaiset eivät ole ikinä kyenneet tekemään tällaista elokuvaa ja siksi ehkä ollaan skeptisiä, kun kalevala filmatisointi on pitänyt tulla itänaapurista.

Olisi mahtavaa nähdä tuommoisia harvinaisuuksia televisiossa!!

Lähettänyt käyttäjä

Olisi ollut tosi kiva nähdä tämä elokuva, mutta eipä ollut mahdollisuutta katsoa telkkarista juuri tuolloin. Toivottavasti tälle saadaan myös nettijako-oikeudet, koska kiinnostaisi kovasti nähdä tämä.

  • Teeman Elävä arkisto: Uskomaton Aira Samulin 90 vuotta

    Aira Samulin on opettanut monet sukupolvet tanssimaan

    ”Haluan oppia ja opinkin joka päivä jonkin uuden asian tai ajatuksen”, sanoo 90-vuotias Aira Samulin. Teeman ohjelmapaketissa Aira puhuu elämästään ja tanssittaa suomalaisia läpi vuosikymmenten.

  • Oscar-kääntäjät taas työssään

    Kääntäjätiimi suomentaa päivässä tuntien lähetyksen

    Oscar-gaalan tekstittäminen suomeksi yhdessä päivässä on viiden ihmisen intensiivinen urakka. Kääntäjät joutuvat pohtimaan muun muassa elokuvien nimiä, joille ei vielä ole olemassa virallisia käännöksiä.

  • Amy on sydäntäsärkevä elokuva hukatusta lahjakkuudesta

    Oscarin voittanut dokumentti tv-ensi-illassa 25.2. klo 21.

    Asif Kapadian ohjaama dokumenttielokuva laulaja Amy Winehousesta on liikuttavaa, koskettavaa, sydäntäsärkevää ja raivostuttavaakin katsottavaa. Se on paitsi erinomainen musiikkielokuva ja taitavasti koottu henkilökuva myös järkyttävä tarina hukatusta lahjakkuudesta. Parhaan dokumentin Oscarin helmikuussa 2016 voittanut Amy saa Suomen-tv-ensi-iltansa Teemalauantaissa 25.2.2017. Elokuvan jälkeen esitetään Amy Winehousen Lontoon-konsertti vuodelta 2007.

  • Motivaatio kateissa

    Toimistohommia, haaveita ja tylsistymistä Israelin intissä

    Musta komedia kolmesta naisesta, jotka suorittavat asevelvollisuuttaan toimistohommissa Israelin armeijan viho viimeisessä tukikohdassa keskellä erämaata.

Yle Teema

  • Oscarit Teemalla suomeksi tekstitettynä maanantai-iltana

    Kaikki Oscareista Teemalla yhdessä paikassa täällä!

    Oscar-gaala nähdään jälleen Teemalla. Suora lähetys punaiselta matolta alkaa maanantaiaamuna 27.2. kello 2 Suomen aikaa. Palkintogaala alkaa kello 3.30. Ohjelmat uusitaan tekstitettynä heti maanantai-iltana. Gaalaa edeltävänä viikonloppuna Teema esittää aiempia Oscar-voittajia, muun muassa viime vuoden parhaana dokumenttielokuvana palkitun Amyn. Kaikki Oscareista kootusti samalla sivulla.

  • Oscar-voittaja Amy on sydäntäsärkevä elokuva hukatusta lahjakkuudesta

    Oscarin voittanut dokumenttielokuva nyt Areenassa.

    Asif Kapadian ohjaama dokumenttielokuva laulaja Amy Winehousesta on liikuttavaa, koskettavaa, sydäntäsärkevää ja raivostuttavaakin katsottavaa. Se on paitsi erinomainen musiikkielokuva ja taitavasti koottu henkilökuva myös järkyttävä tarina hukatusta lahjakkuudesta. Parhaan dokumentin Oscarin helmikuussa 2016 voittanut Amy saa nyt Suomen-tv-ensi-iltansa. Elokuvan jälkeen esitetään Amy Winehousen Lontoon-konsertti vuodelta 2007.
    Nyt Areenassa

  • Soundbreaking on suursarja populaarimusiikin luomisen historiasta

    Studioiden ja äänilevyjen magiaa su 19.2.–9.4. klo 21.

    Soundbreaking on uusi, upea dokumenttisarja populaarimusiikin luomisen ja taltioinnin historiasta Miles Davisista Adeleen. Studioiden ja äänilevyjen magiikkaa on avaamassa yli 150 artistia, tuottajaa ja musiikillista suunnannäyttäjää. Jaksojen ensiesityksen sunnuntain musiikkidokumenttipaikalla, uusinnat maanantaisin ja perjantaisin.
    Sunnuntaisin 19.2.–9.4. klo 21.00

  • Pilkun jälkeen

    Kymmenen keskustelua sadan vuoden kirjoista

    Uudessa kirjallisuussarjassa uuden polven kirjailijat keskustelevat suomalaisesta kirjallisuudesta luotsinaan kirjailija Niina Repo.
    maanantaisin 13.2. alkaen klo 21.00

  • Ovatko seksikuvaukset härskiintyneet, Juha Itkonen?

    Häräntappoase kyllä nosti punan poskille

    Kirjailija Juha Itkonen, näyttelijä Anna Paavilainen, tutkija Rita Paqvalén ja Niina Repo puhuvat kirjojen kansien välissä olevasta seksistä, seksuaalisuudesta ja erotiikasta. Ja myös siitä, että seksikohtauksen kirjoittaminen voi olla kirjailijalle moka. Yle Teema 27.2. klo 22.55 ja katsottavissa jo nyt Yle Areenasta.

  • Muistatko kirjallisen ensisuudelmasi?

    Sitä en muista, suudeltiinko poikakirjoissa

    Mikä on se kirja, jonka sivuilta olet lukenut ensimmäisen kerran suudelmista tai seksistä, sitä kyselee kirjailija Niina Repo. Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen -sarja tarttuu seksiin maanantaina Yle Teema 20.2. klo 22.55 ja Yle Areenalla jo nyt.

  • Kirjojen Suomi

    Juhlavuoden kokonaisuus itsenäisyyden ajan kirjoista

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt? Miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa? Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Dylan, Bowie, Amy, Aki, Rolling Stones, Bosch, Ghibli...

    Teemalauantaiden keväässä runsaasti musiikkia ja elokuvaa.

    Elokuvaa, musiikkia, populaarikulttuuria, historiaa. Teemailtojen aiheita keväällä ovat muun muassa Bob Dylan, David Bowie, Amy Winehouse, Aki Kaurismäki, The Rolling Stones, Billy Wilder, Hieronymus Bosch, modernit vampyyrit ja Ghibli-studion mestarianimaattorit.

  • Soundbreaking ja muut Teeman musiikkidokumentit keväällä 2017

    Kevään tapauksia: Soundbreaking-sarja, Dylan, Carole King...

    Teeman sunnuntai-iltojen musiikkidokumenteissa perehdytään keväällä 2017 muun muassa Carole Kingiin (75 vuotta) ja Ella Fitzgeraldiin (100 vuotta). Kevään isoin tapaus on populaarimusiikin kehitystä ja studiotyön salaisuuksia selvittävä huikea kahdeksanosainen Soundbreaking-sarja, joka alkaa 19.2.

  • Love is all: 100 vuotta rakkautta

    Hurmaava kollaasielokuva rakkaudesta nyt Areenassa.

    Mikäpä olisi parempi aihe dokumentille kuin rakkaus – vieläpä onnellisella lopulla! Palkitun dokumentaristin Kim Longinotton hurmaavassa kollaasielokuvassa on fiktiota, dokumenttia ja kotielokuvia. Musiikki Richard Hawley. Elokuvaa edeltää ohjaajan haastattelu.
    Nyt Areenassa

  • Sergei Paradžanovin neljä elokuvaa

    Omalaatuisen armenialaisohjaajan kuuluisimmat elokuvat

    Teema esittää maaliskuussa neljä ainutlaatuisen, omaperäisen armenialaisohjaajan Sergei Paradžanovin kuuluisinta elokuvaa. Luvassa taianomaista, värikylläistä, eksoottista folklorea!

    keskiviikkoisin 1., 8., 22. ja 29.3. klo 21.45.

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 19.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Tulipää

    Suurelokuva vallankumouksen vuosista kirjailijan elämässä.

    Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon suurelokuvassa seurataan kirjailija Algot Untolan eli Maiju Lassilan tempoilevaa kohtaloa Venäjän vallankumouksen ja Suomen sisällissodan pyörteissä.
    Katso elokuva Areenassa!

  • Kainuu 39

    Tositarina Juntusrannan asukkaista talvisodan kourissa.

    Pieni kainuulainen Juntusrannan kylä joutui talvisodan aikana politiikan pelinappulaksi: sitä ei ehditty evakuoida kun venäläiset tulivat, ja kun kylä vallattiin takaisin, saivat kyläläiset syytteen vihollisen kanssa veljeilystä.
    torstai 2.3.2017 klo 21.55

  • Tulennielijä

    Sisaruussuhteita ja sirkusta toisen maailmansodan aikaan.

    Pirjo Honkasalon draamaelokuva kahdesta sisaruksesta, jotka kasvavat sirkuksessa toisen maailmansodan aikaan. Käsikirjoituksen on laatinut Pirkko Saisio.
    torstai 9.3.2017 klo 21.45

  • Ruoka-aikoja

    Kuusi vuosikymmentä arkiruuan historiaa kuudessa viikossa

    Brittiläinen perhe lähtee aikamatkalle arkiruuan historiaan 1950-luvulta nykypäivään. Kuudessa jaksossa ja kuudessa viikossa he matkaavat pula-ajan säännöstelyruuasta eineksiin ja pizzakuljetuksiin.
    tiistaisin 31.1. alkaen klo 21.00

  • Toivoa kohdunsiirrosta

    Kohdunsiirto on jo totta, tulevaisuudessa ehkä keinokohtu

    Voivatko sikiöt pian kehittyä täysin ilman kohtua? Keinokohtu auttaisi naisia, jotka ovat syntyneet ilman kohtua tai menettäneet sen onnettomuudessa, sekä transihmisiä, jotka voisivat näin kokea raskauden.
    torstai 2.3. klo 21.00

  • Mikä meitä odottaa

    Tuhat 1972 syntynyttä ovat maailman tutkituimmat ihmiset

    Uusiseelantilainen pitkittäistutkimus on seurannut yli tuhatta vuonna 1972 syntynyttä lasta heidän koko ikänsä. Mitä tutkimus kertoo varhaislapsuuden merkityksestä yksilön kehitykselle?
    torstaisin 9.3. alkaen klo 21.00

  • Muinaisen Kreikan taideaarteet

    Antiikin Kreikan taiteen tarina jatkuu edelleen

    Taidekriitikko Alastair Sooke esittelee kolmeosaisessa dokumentissa Kreikan taidetta kaikessa yllättävässä monimuotoisuudessaan.

  • Bodo – kabareekuningas

    Kimallusta ja skandaaleja 20-luvun lavalla ja valkokankaalla

    Kimallusta, skandaalinkäryä, kuplivan 1920-luvun unohtumattomia musikaalisävelmiä sekä valkokankaan loistohetkiä. Tätä kaikkea tarjoilee uusi 13-osainen puolalainen draamasarja Bodo.

  • Suojasää

    Sarja 60-luvun elokuvantekijöistä on "Venäjän Mad Men"

    "Venäjän Mad Meniksi" mainittu draamasarja sijoittuu Moskovan elokuvastudioiden maailmaan vapaamieliselle 1960-luvulle, jolloin Neuvostoliiton talous kasvoi kohisten ja nuori sukupolvi sai vapauksia toteuttaa itseään taiteessa.
    maanantaisin klo 22.00

  • Syötävän hyvä Espanja

    Tutut näyttelijät ruoka- ja kulttuurimatkalla Espanjassa

    Francon ajan näyttelijät johdattavat värikkäälle kiertomatkalle ympäri Espanjaa. He etsivät kaiken ihanuuden keskeltä sitä kirkkainta ydintä, joka tenhoaa kävijänsä.

  • ESP - Espanja on seikkailu!

    Tutustu Espanjaan - maahan ja ihmisiin

    ESP on espanjan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille suunnattu elämyksellinen kokonaisuus. Sivustolla tutustut neljään espanjaa puhuvaan henkilöön sekä Espanjaan, josta löydät mielenkiintoisia tietoa, olitpa sitten vakiintunut Espanjan harrastaja tai vasta innostunut maasta ja kielestä.

  • Teeman kevään elokuvat

    Elokuvia neljänä päivänä viikossa

    Teeman keväässä 2017 nähdään elokuvia vähintään neljänä päivänä viikossa. Luvassa muun muassa film noiria, ranskalaisia jännäriklassikkoja, vampyyritarinoita, Oscar-voittajia, Ghibli-animaatioita, Aki Kaurismäkeä ja Jack Nicholsonin 1970-luvun mestariteoksia.