Hyppää pääsisältöön

Sampo – kulttielokuvan restauroitu kopio ensi kertaa televisiossa

Kun aurinko on varastettu, joutsenetkin kuolevat lentoon. Lemminkäinen elokuvassa Sampo. Kun aurinko on varastettu, joutsenetkin kuolevat lentoon. Lemminkäinen elokuvassa Sampo. Kuva: YLE Aleksandr Ptuško,Lemminkäinen,Sampo

Uusi restaurointi palauttaa värit ja sadun hohdon suuren luokan fantasiaelokuvaan.

Neuvostoliittolaisen elokuvataiteen kiehtovimmat ja taidokkaimmat alalajit olivat satufantasia ja animaatio. Eipä ihme, että YYA-henkisistä yhteistuotantoelokuvista kiistatta kirkkain helmi on Kalevalan tarinoista muokattu Sampo (1959), jonka tuotannon päävastuu oli Mosfilmillä.

Suomen Kansallisfilmografiassa kerrotaan, että suomalaiset elokuvavaikuttajat suhtautuivta hyvin varauksellisesti Neuvostoliitosta tulleeseen ehdotukseen Kalevala-pohjaisesta yhteituotantoelokuvasta. Lopulta hanketta ajanut Kustaa Vilkuna sai suostuteltua Risto Orkon puolelleen, ja Suomi-Filmi Oy ryhtyi tuotannon kotimaiseksi osapuoleksi.

Elokuvan ohjaajaksi kiinnitettiin Aleksandr Ptuško, joka oli niittänyt mainetta Cannesia myöten fantasiaelokuvillaan. Suomi-Filmin puolesta apulaisohjaajaksi tuli Holger Harrivirta. Pääroolit miehitettiin sosialistisista neuvostotasavalloista: Louhen osaan kiinnitetty Anna Orotško ja Ilmarista esittänyt Ivan Voronov olivat venäläisiä, Lemminkäisenä nähty Andris Ošin liettualainen. Virosta kiinnitettiin Annikiksi Eve Kivi ja Lemminkäisen äidiksi Ada Voitsik.

Louhi, Pohjan akka (Anna Orotško). Louhi, Pohjan akka elokuvassa Sampo. Kuva: YLE Aleksandr Ptuško,Pohjolan emäntä,Sampo

Ainoa suomalainen keskeisissä rooleissa oli Väinämöistä esittävä Urho Somersalmi, joka esitti oman roolinsa sekä suomeksi että venäjäksi. Neuvostonäyttelijöiden puheet dubattiin suomalaisversiossa kotimaisin voimin, ääninäyttelijöinä mm. Aune Somersalmi, Mauno Hyvönen, Hilkka Helinä, Kauko Kokkonen ja Anneli Haahdenmaa.

Suomessa tuotantoon suhtauduttiin omana aikanaan skeptisesti, eikä lopputulos saanut hyvää vastaanottoa. Sitä moitittiin liian sadunhohtoiseksi ja hollywoodilaiseksi, liian suureelliseksi ja näyttäväksi. Arvioiden mukaan siitä puuttui Gallén-Kallelan töistä tuttu karu väkevyys, ja siinä oltiin "vierailla veräjillä", poissa suomalaisesta sielunmaisemasta. Luontokin oli epäkansallista.

Elokuva pääsi 1960-luvulla levitykseen myös Yhdysvalloissa, tosin englanniksi dubattuna ja melkoisesti leikeltynä. Elokuvan nimeksi pantiin aikakauden science fiction -tuotantoja mukailevasti The Day the Earth Froze. Alkuteksteissä käsikirjoittajaksi mainitaan Elias Lenrot. Näyttelijöiden nimet on tylysti korvattu paremmin amerikkalaiseen makuun istuvilla: Jon Powers, Nina Anderson, Ingrid Elhardt... Viimeistään Palvo Nurmanin kohdalla alkaa epäillä ettei kyse ole edes englanninkielisistä ääninäyttelijöistä: kyseessä on vain liuta keksittyjä nimiä.

Jopa puvustajina ja lavastajina vilistää skandinaavisilta kalskahtavia nimiä. Tuottajaksi on kreditoitu Julious Strandberg, ohjaajaksi Gregg Sebelious. Kertojana toimii oikea ääninäyttelijä Marvin Miller, joka muistetaan parhaiten tieteiselokuvan Kielletty planeetta (1953) hahmona Robby the Robot.

Sampon amerikkalaisjuliste. Amerikkalaisjuliste elokuvalle Sampo. Kuva: YLE Aleksandr Ptuško,Sampo,the day the earth froze

Amerikkalaisversiota on lyhennetty peräti 24 minuuttia: kokonaan pois on jätetty Lemminkäisen kuolema ja henkiinherättäminen, sekä Lemminkäisen äidin retki Pohjolaan ja Tuonelan virralle. Puutteista huolimatta elokuva on saavuttanut pienen kulttimaineen fantasiaelokuvan ystävien keskuudessa ulkomailla.

Näyttävän ja tarunhohtoisen elokuvan maine on kärsinyt paitsi karkeista leikkauksista myös kammottavan ruskeaksi kauhtuneista esityskopioista. Teemalla Sammosta nähdään uusi, upeasti restauroitu ja värikylläinen kopio. Kyseessä on Kavin restauroiman version ensiesitys televisiossa.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä juttu, mutta ohjelmatiedot näyttävät, että tälle ohjelmalle ilmoitettuna aikana 15.12.2016 klo 22.00 Teemalta tulee Musta Lumikki (1971). Milloin tämä ohjelma on tarkoitus esittää?

Hei -
sivun alalaidassa lukeva "Lisää suosikiksi" -painike ei ole kyseisen elokuvan lähetysaika, vaan kyseisen ohjelmaslotin seuraava esitysaika. Eli Kino Suomen seuraava kotimainen elokuva esitetään tuolloin, joka viikko eri elokuva.
Sampo esitetään Kino Suomessa vuodenvaihteen jälkeen, tammikuun 12. päivänä.

Lähettänyt käyttäjä

Hieno valinta esitettäväksi! Tämä leffa kuuluu camp-klassikoihin bodysnatchereiden ja planninefromouterspacejen rinnalle; uudempi elokuvasukupolvi ei liene koskaan tätä vielä nähnyt. Kulttuuriteko!

Lähettänyt käyttäjä

Kaikilla TV-veron maksajilla ei ole televisiota eikä mahdollisuutta nauhoittaa ohjelmia. Veroa perustellaan mm. kotimaisen kulttuurin edistämisellä. Miksi kaikkia kotimaisia elokuvia, jotka esitetään televisiossa ei laiteta Areenaan - ei edes niitä, joiden oikeudet on Ylellä?

Lähettänyt käyttäjä

Ainoa seikka joka rajoittaa ohjelmien julkaisemista Areenassa, on tekijänoikeuslaki. Tottakai Areenaan pannaan katsottavaksi kaikki sellaiset ohjelmat, joihin Yleisradiolla on Internet-oikeudet. Tämä tarkoittaa lähinnä 2000-luvulla hankittuja ohjelmia. Suurimpaan osaa kotimaisista elokuvista Ylellä ei ole Internet-oikeuksia, koska hankintasopimukset on tehty kauan ennen Internetin keksimistä: sopimuksissa on ostettu vain tv-oikeudet. Joihinkin elokuviin on kuitenkin onnistuttu ostamaan myöhemmin lyhytkestoisia Internet-oikeuksia, mutta ei valitettavasti kaikkiin.

Lähettänyt käyttäjä

Mainio leffa, on ollut itselläni nauhalla jo vuosia samalla kasetilla Poltergeist 2:n kanssa,
oma kopioni ei kuitenkaan ole widescreen niinkuin nyt oli.
Ja upea kopiohan tämä oli kaikinpuolin: maisemat ja puitteet pääsivät oikeuksiinsa hyvin, ihan eri asia kuin koulun jumppasalissa projektorilla nähty versio.
Muuten: oliko Spartacuksen esityskopio oikeankokoinen, muistaakseni sekin on alkujaan laajakangas, vai olenko väärässä?

Ylen versiointi (joka hankkii kansainvälisiä ohjelmia) kertoo, että Spartacuksesta ei ollut saatavana televisiolähetystä varten kuin 16:9 -versio. Spartacus on toki kuvattu laajakankaalle, ja vieläpä 70-millisenä; tarkemmin katsoen Teeman esittämässä versiossa alkutekstit olivatkin alkuperäisissä suhteissa. Mutta muuten kuva oli siis rajattu tv-kuvan mittoihin.

Lauri/Teema

Lähettänyt käyttäjä

Toivottavasti tämä nähdään useammin. Valitettavasti näin vain lopun 30minsaa, eikä turhaan ole kulttimaineeseen noussut. Sopii esitettäväksi säännöllisesti suomalisen kultturin päivänä 28.2.

Lähettänyt käyttäjä

Ylen kannattaisi hankkia esitysoikeuksia neuvostoliittolaiseen fantasiaelokuvaan ja muutenkin neuvostoelokuvaan ja etsiä sieltä helmiä. Erityisesti Aleksandr Ptushkon tuotanto kiinnostaa. Suomalaiset eivät ole ikinä kyenneet tekemään tällaista elokuvaa ja siksi ehkä ollaan skeptisiä, kun kalevala filmatisointi on pitänyt tulla itänaapurista.

Olisi mahtavaa nähdä tuommoisia harvinaisuuksia televisiossa!!

  • David Bowien viimeiset vuodet Teemalauantaissa 4.2.

    Lisäksi Serious Moonlight -konsertti ja musiikkivideoita,

    Teemalla vietetään pitkä ilta David Bowien (1947–2016) seurassa lauantaina 4.2. klo 21 alkaen. Uuden David Bowien viimeiset vuodet -dokumenttielokuvan lisäksi nähdään aiemmin esittämätön konserttitaltiointi Serious Moonlight -kiertueelta 1983 sekä Bowien 2010-luvun hienoimpia musiikkivideoita.

  • Mestariteos: Adorazione del bambino

    Renessanssimaalarin uudenlainen Jeesus-lapsi

    Fra Filippo Lippin teos Adorazione del Bambino on yksi maailman kauneimmista Jeesuksen syntymää kuvaavista maalauksista.

  • Teeman Elävä arkisto: Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suuri illuusio

    Jean Renoirin klassikko ensimmäisestä maailmansodasta

    Jean Renoirin haikea kuvaus vanhasta Euroopasta, jonka unelmat haudattiin ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin.

Yle Teema

Teeman ohjelmat Areenassa

Teema Twitterissä ja Facebookissa

  • Soundbreaking ja muut Teeman musiikkidokumentit keväällä 2017

    Kevään tapauksia: Soundbreaking-sarja, Dylan, Carole King...

    Teeman sunnuntai-iltojen musiikkidokumenteissa perehdytään keväällä 2017 muun muassa hip hopin ja kitaravahvistinten historiaan, Carole Kingiin (75 vuotta) ja Ella Fitzgeraldiin (100 vuotta) – tuoretta Nobel-runoilijaa Bob Dylania unohtamatta. Kevään iso tapaus on populaarimusiikin kehitystä ja studiotyön salaisuuksia selvittävä huikea kahdeksanosainen Soundbreaking-sarja, joka alkaa 19.2.

  • Jimi Hendrix: Electric Church

    Ennennäkemätön filmi Jimistä lavalla heinäkuussa 1970

    Atlanta International Pop Festival järjestettiin heinäkuussa 1970. Päätähti Jimi Hendrix kuoli kaksi kuukautta myöhemmin. Esitys taltioitiin, mutta filmi jäi vuosikymmeniksi varastoon. Tässä se nyt on!
    sunnuntai 15.1. klo 21.00

  • Yle Live: Mötley Crüen jäähyväiset

    Pitkän uran tunteikas päätös kotiyleisön edessä L.A:ssa

    The End, se oli nyt siinä. Amerikkalaisbändi päätti uransa tunteikkaasti kotiyleisön edessä. Mötley Crüen viimeinen keikka on kuvattu Los Angelesissa 31.12.2015.

  • Takaoven kautta mestariohjaajaksi

    "Siellä näki paitsi leffoja niin tapasi myös tyttöjä"

    ”Elokuvanteossa ollaan leirinuotiolla. Tekijäporukka elää ja hengittää samaa ilmaa tiiviin ajanjakson ja siitä syntyy yhteinen teos, joka toivottavasti on hieno!” Näin tiivistää ammattinsa elokuvaohjaaja Matti Ijäs. Teema esittää sekä elokuvan Sokkotanssi että Ylestä eläkkeelle jäävän ohjaajan tuoreen haastattelun.
    ti 10., pe 13. ja su 15.1.

  • Ranskalainen kylä

    Elämä jatkuu saksalaismiehityksen jälkeen

    Suositun ranskalaissarjan viimeisen, seitsemännen kauden jaksot nähdään Teemalla kahdessa osassa. Ensimmäiset kuusi osaa 9.2. alkaen. Sarjan kuudes kausi uusitaan sitä ennen 17.1.–8.2.
    tiistaista torstaihin klo 19

  • Suojasää

    Sarja 60-luvun elokuvantekijöistä on "Venäjän Mad Men"

    "Venäjän Mad Meniksi" mainittu draamasarja sijoittuu Moskovan elokuvastudioiden maailmaan vapaamieliselle 1960-luvulle, jolloin Neuvostoliiton talous kasvoi kohisten ja nuori sukupolvi sai vapauksia toteuttaa itseään taiteessa.
    maanantaisin klo 22.00

  • Syötävän hyvä Espanja

    Tutut näyttelijät ruoka- ja kulttuurimatkalla Espanjassa

    Francon ajan näyttelijät johdattavat värikkäälle kiertomatkalle ympäri Espanjaa. He etsivät kaiken ihanuuden keskeltä sitä kirkkainta ydintä, joka tenhoaa kävijänsä.

  • ESP - Espanja on seikkailu!

    Tutustu Espanjaan - maahan ja ihmisiin

    ESP on espanjan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille suunnattu elämyksellinen kokonaisuus. Sivustolla tutustut neljään espanjaa puhuvaan henkilöön sekä Espanjaan, josta löydät mielenkiintoisia tietoa, olitpa sitten vakiintunut Espanjan harrastaja tai vasta innostunut maasta ja kielestä.

  • Yli 60 vuotta tanssia – Leslie Caron

    Hollywoodin kultakaudella alkanut ura jatkuu edelleen

    Ilta on omistettu tanssija-näyttelijä Leslie Caronille, jonka Gene Kelly nappasi mukaansa Hollywoodiin Pariisin balettinäyttämöltä. Larry Weinsteinin ohjaaman uuden dokumenttielokuvan jälkeen nähdään yksi suorapuheisen Caronin suurmenestyksistä, yhdeksän Oscaria voittanut Hollywood-musikaali Gigi.
    lauantai 14.1. klo 21.00–23.45

  • Dylan, Bowie, Amy, Aki, Rolling Stones, Bosch, Ghibli...

    Teemalauantaiden keväässä runsaasti musiikkia ja elokuvaa.

    Elokuvaa, musiikkia, populaarikulttuuria, historiaa. Teemailtojen aiheita keväällä ovat muun muassa Bob Dylan, David Bowie, Amy Winehouse, Aki Kaurismäki, The Rolling Stones, Billy Wilder, Hieronymus Bosch, modernit vampyyrit ja Ghibli-studion mestarianimaattorit.

  • Lahjapaketti: Joutsenlampi

    Klassista balettia, katutanssia ja dokumentteja!

    Viimeiseksi lahjapaketiksi on säästetty todellinen helmi. Kuusi tuntia Joutsenlampea – Bolšoi-baletin upean klassisen esityksen lisäksi nähdään ruotsalaisen Fredrik Rydmanin uusi katutanssiversio sekä dokumentteja teoksesta, säveltäjästä ja erikoisimpana ranskalaisesta koreografista, joka kouluttaa joutsenia tanssimaan.

  • Omin jaloin, omin sanoin

    Doris Laine on suomalaisen baletin kruunaamaton kuningatar

    Dokumentti suomalaisen baletin kruunaamattomasta kuningattaresta, primaballerina, professori Doris Laineesta, joka on tanssinut kaikilla maailman tärkeimmillä balettinäyttämöillä.

  • Eräs Joutsenlampi

    Vettä ja kumiankkoja erilaisessa Joutsenlammessa

    Teema tanssii: Ruotsalaiskoreografi Alexander Ekmanin villi ja erilainen Joutsenlampi tuo lavalle 5000 litraa vettä ja tuhat kumiankkaa. Sekä tietysti Norjan Kansallisbaletin tanssijat, näyttelijät ja sopraanolaulajan.

  • Joutsenien lampi

    Malilais-ranskalaisen Ibrahima Sissokon versio baletista

    Teema tanssii: ranskalaisen, malilaistaustaisen koreografin Ibrahima Sissokon tulkinta Tshaikovskin Joutsenlammesta hiphopin ja katutanssin hengessä. Sissokon Ethadam-tanssiryhmä esiintyy.

  • Viipuri 360

    Kuvia kaupungista, jonka nykyajan Suomi unohti

    “On olemassa erityinen viipurilainen sielu. Viipuri on erilainen kuin mikään muu kaupunki Venäjällä.” Viipuri 360 kertoo tarinoita viipurilaisista ja kaupungista, jonka nykyisyyden Suomi unohti.
    Katso ohjelma Areenassa!

  • Mie maksan! Lallukan perintö

    Lallukat olivat kauppiaita ja mesenaatteja

    Lallukan talo, Viipurin kirjasto ja Lallukan taiteilijakoti syntyivät Juho ja Maria Lallukan perintönä. Karjalaiset Lallukat olivat itsenäistyvän Suomen merkittäviä kauppiaita ja taidemesenaatteja. Mie maksan! Lallukan perintö -dokumentin ohjaaja Liisa Hovinheimo kirjoittaa ohjelman taustoista.
    Katso ohjelma Areenassa!

  • Hetket jotka jäivät

    Kaitafilmejä elämästä sodan ajan Viipurissa ja Helsingissä

    Kaitafilmeistä vuosilta 1938–1946 koottu dokumentti elämästä Viipurissa ja Helsingissä sodan aikana.
    Katso ohjelma Areenassa!

  • Video Killed the Radio Star

    Musiikkivideosarjan uusi, kuudes kausi nyt Areenassa.

    Uusi kausi dokumenttisarjasta Video Killed the Radio Star. Kymmenen jaksoa, joissa käsitellään kymmenen eri artistin kuuluisimpia musiikkivideoita: Björk, Tina Turner, Depeche Mode, Billy Idol, Robbie Williams, ZZ Top...
    Koko kausi nyt Areenassa

  • Kirjojen Suomi

    Juhlavuoden kokonaisuus itsenäisyyden ajan kirjoista

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt? Miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa? Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kino Suomen keväässä Kalevalasta Raidiin

    Tähtinä kansainväliset ohjaajat Honkasalo ja Kaurismäki.

    Kino Suomi tarjoaa juhlavuoden keväällä kansainvälistä ja kansallista näkökulmaa suomalaisuuteen ja maamme historiaan. Juhlamaljat nostetaan Pirjo Honkasalolle, 70v, sekä Aki Kaurismäelle, 60v. Kino Suomi näkyy Teemalla torstai-iltaisin kymmeneltä.

  • Luottamus

    Suomalais-neuvostoliittolainen versio itsenäistymisestä

    Oman aikansa ehdoilla tehty yhteistuotantoelokuva kertoo pienen Suomen ja mahtavan Neuvostoliiton välisestä luottamuksesta, ja siitä kuinka ajan oppien mukaisesti Lenin antoi itsenäisyyden maallemme.
    torstai 5.1. klo 22.00

  • Sampo

    Suomalais-neuvostoliittolainen suurfantasia Sammon taonnasta

    Sampo on kulttimaineeseen noussut suomalais-neuvostoliittolainen fantasiaelokuva Kalevalan tarinoista. Nyt elokuvasta nähdään tuore restauroitu kopio, joka palauttaa sadun hehkun teokseen.
    torstai 12.1. klo 21.55

  • Kolmen kaupungin tarina

    Wien 1908, Pariisi 1928 ja New York 1951

    BBC:n kolmeosaisessa sarjassa taidehistorioitsija James Fox kertoo kolmesta suurkaupungista kolmena poikkeuksellisena vuotena: Wien 1908, Pariisi 1928 ja New York 1951.

  • Maailmankuulun valokuvaajan Yann Arthus-Bertrandin suurelokuva Human

    Yli kolmetuntinen elokuva on nyt katsottavissa Yle Areenassa

    Teemalauantai ylpeänä esittää: maailmankuulun valokuvaajan Yann Arthus-Bertrandin komea, puhutteleva dokumenttielokuva Human sai Suomen-ensi-iltansa Teemalla koko alkuperäisessä 191 minuutin pituudessaan kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä 10.12.
    Human on nyt katsottavissa Yle Areenassa

  • Poptaiteen tarina

    Poptaiteen pinnallisuuden alla piilee radikaaleja ideoita

    Taidekriitikko Alastair Sooke poptaiteen historian ja tulevaisuuden jäljillä.

  • Taiteen maantiede: Skandinavia

    Andrew Graham-Dixon Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa

    Andrew Graham-Dixon tutustuttaa meidät skandinaaviseen taiteeseen kolmiosaisessa sarjassa. Miten eri pohjoismaat ja niiden kulttuurit ovat vaikuttaneet skandinaavisen identiteetin muodostumiseen?