Hyppää pääsisältöön

Henrik ”Tiisu” Illikainen: ”Herkkyys on voimaa”

Henrik ”Tiisu” Illikainen saa voimaa oman kylän pojan onnistumisesta, herkkyydestä ja kauneudesta. Etenkin, jos tuo kaikki on yhdessä biisissä.

Tiisu on kuuden Sibelius-lukiossa tutustuneen nuorukaisen yhtye, jonka on povattu pelastavan suomirockin tulevaisuuden. Bändin johtohahmo on Ismo Alangon ja Jarkko Martikaisen manttelinperijäksi veikkailtu Henrik Illikainen – lempinimeltään Tiisu.

Illikainen kirjoittaa vilpittömiä, mutta riehakkaan karnevalistisiksi kiihtyviä kappaleita elämältä turpiin saamisesta, kiemuraisista tyttöjutuista sekä ”suomalaisten suurimmasta riesasta”, sisusta. Estoton esiintyjä on yhtä villi ja levoton kuin kiharapilvensä.

Illikainen pohtii voimabiisiään pitsalaatikoiden ja kitaroiden keskellä kimppakämpässä Helsingin Kalliossa. Voimabiisin ei Illikaisen mielestä tarvitse olla ränttätänttää, kuten moni ajattelisi. Hänen tapauksessaan sen pitää olla herkkä ja kaunis.

Illikaisella on voimabiisiinsä henkilökohtainen suhde jo siksi, että sen tekijä on oman kylän poikia. Jos tiedät, arvaat tai googlaat paikkakunnan, taitaa voimabiisin esittäjäkin olla helppo keksiä. Mutta mikä on biisi?

Teksti: Janne Flinkkilä

Katso, mikä on Henrik Illikaisen voimabiisi!

”Baddingin Valot on täydellinen biisi”

Henrik ”Tiisu” Illikainen herkistyy kuunnellessaan Baddingia. Legenda on nuorelle muusikolle myös esikuva: jonain päivänä Illikainen toivoo vielä säveltävänsä samanlaisen klassikkobiisin kuin Baddingin Valot. Henkilökohtaista kosketuspintaa idoliin tuo se, että Illikainen on Baddingin lailla kotoisin Somerolta.

Rauli ”Badding” Somerjoki (1947–1987) on suomalaisen rockin ja iskelmän legenda, jonka musiikki on jäänyt elämään suomalaiseen mielenmaisemaan. Valot on yksi niistä ikivihreistä, jotka puhuttelevat vuosikymmenien jälkeenkin.

Pakahduttavan kaunis rakkauslaulu kertoo pimeydestä, valosta ja paljon varmaankin myös itsestään Baddingista, joka tunnettiin melankolisena ja omiin oloihinsa vetäytyvänä miehenä. M.A. Nummisen tuottamalla levyllä biisin kitarat soitettiin Hammond-uruille tarkoitetun kaiuttimen kautta. Efekti syvensi ennestään kappaleen surumielisen etäistä tunnelmaa.

Illikainen kuvailee Valot-kappaletta lohduttavaksi. ”Tämä biisi on kuin ikkuna, jonka kautta pelottavia tunteita voi katsella.” Videolla Illikainen kertoo myös, minkälaisia henkilökohtaisia muistoja hänellä liittyy Valot-kappaleeseen.

Huoneessaan Illikainen kuuntelee monenlaista musiikkia riippuen siitä, minkä sortin energiaa missäkin tilanteessa tarvitsee. Osoituksena siitä hän valitsi soittolistalleen voimanlähteitä Alice in Chainsista Taiskan kautta Ravelin Boleroon.

Ohjaus: Ville Malja
Käsikirjoitus: Janne Flinkkilä
Kuvaus: Juliana Kontinen ja Ville Malja
Editointi: Juliana Kontinen
Äänitys ja äänten jälkikäsittely: Taneli Suoranta
Ohjelmatunnus: Ville Malja
Grafiikat: Anssi Nordberg
Tunnusmusiikki: Antti Majuri / Secret Flat
Esittelytekstit: Sirje Niitepõld
Kuvausjärjestelyt: Lissu Kirves
Värimäärittely: Veikko Ruuskanen / Toast Post

Konsepti ja tuotanto: Kulttuurituotanto Creat osk 2016

  • Oululainen Satellite Stories -yhtye

    Satellite Stories: Tarttuvia melodioita ei tarvitse ujostella

    Oululaisbändi kävi South By Southwestissä.

    Satellite Stories kävi maaliskuussa esittäytymässä South By Southwest -festivaalilla Austinissa. Samalla bändi pyörähti keikalla New Yorkissa ennen Euroopan-kiertuettaan. Neljäs albumi Young Detectives on juuri julkaistu.

  • New York, öinen kaupunkikuva.

    Betoninen käytävä ja kadun äänet. Avaruusromua 21.5.2017

    Ääniä ympäristöistä, paikoista ja maisemista.

    Puistot. Tyhjät asunnot. Amerikkalaisen Ezekiel Honigin muistot kotikaupungistaan New Yorkista ovat ääniä ja tunnelmia. Ne ovat hänen musiikkinsa materiaalia. Monet musiikintekijät ovat käyttäneet ympäristöään, sen ääniä ja tunnelmia musiikkinsa lähteenä, sekä mielikuvallisesti että aivan konkreettisesti. Millaista musiikkia synnyttävät Havaijin viidakko, Mojaven autiomaa tai mielikuvituskaupungit? Avaruusromussa ääniä ympäristöistä, paikoista ja maisemista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • saniainen, puutarha, käsitelty kuva

    Hoida puutarhaa, tee musiikkia. Avaruusromua 14.5.2017

    Millaista voisi olla musiikki, joka soi loputtomasti?

    Millaista voisi olla musiikki, joka soi loputtomasti ja jatkuvasti muuttuen? ”Minun alkuperäinen ideani ambient-musiikista oli tehdä päättymätöntä musiikkia”, sanoo englantilainen Brian Eno. Hän kertoo halunneensa tehdä musiikkia, joka ei toistuisi milloinkaan täysin samanlaisena. Musiikkia, joka säveltäisi itse itseään. Hänen uusin sävellyksensä Reflection ei ole perinteisessä mielessä sävellys lainkaan. Se on prosessi. Se on generatiivista musiikkia. Muuttuvaa musiikkia. ”Se on kuin puutarhanhoitoa”, sanoo Brian Eno. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua