Hyppää pääsisältöön

Henrik ”Tiisu” Illikainen: ”Herkkyys on voimaa”

Henrik ”Tiisu” Illikainen saa voimaa oman kylän pojan onnistumisesta, herkkyydestä ja kauneudesta. Etenkin, jos tuo kaikki on yhdessä biisissä.

Tiisu on kuuden Sibelius-lukiossa tutustuneen nuorukaisen yhtye, jonka on povattu pelastavan suomirockin tulevaisuuden. Bändin johtohahmo on Ismo Alangon ja Jarkko Martikaisen manttelinperijäksi veikkailtu Henrik Illikainen – lempinimeltään Tiisu.

Illikainen kirjoittaa vilpittömiä, mutta riehakkaan karnevalistisiksi kiihtyviä kappaleita elämältä turpiin saamisesta, kiemuraisista tyttöjutuista sekä ”suomalaisten suurimmasta riesasta”, sisusta. Estoton esiintyjä on yhtä villi ja levoton kuin kiharapilvensä.

Illikainen pohtii voimabiisiään pitsalaatikoiden ja kitaroiden keskellä kimppakämpässä Helsingin Kalliossa. Voimabiisin ei Illikaisen mielestä tarvitse olla ränttätänttää, kuten moni ajattelisi. Hänen tapauksessaan sen pitää olla herkkä ja kaunis.

Illikaisella on voimabiisiinsä henkilökohtainen suhde jo siksi, että sen tekijä on oman kylän poikia. Jos tiedät, arvaat tai googlaat paikkakunnan, taitaa voimabiisin esittäjäkin olla helppo keksiä. Mutta mikä on biisi?

Teksti: Janne Flinkkilä

Katso, mikä on Henrik Illikaisen voimabiisi!

”Baddingin Valot on täydellinen biisi”

Henrik ”Tiisu” Illikainen herkistyy kuunnellessaan Baddingia. Legenda on nuorelle muusikolle myös esikuva: jonain päivänä Illikainen toivoo vielä säveltävänsä samanlaisen klassikkobiisin kuin Baddingin Valot. Henkilökohtaista kosketuspintaa idoliin tuo se, että Illikainen on Baddingin lailla kotoisin Somerolta.

Rauli ”Badding” Somerjoki (1947–1987) on suomalaisen rockin ja iskelmän legenda, jonka musiikki on jäänyt elämään suomalaiseen mielenmaisemaan. Valot on yksi niistä ikivihreistä, jotka puhuttelevat vuosikymmenien jälkeenkin.

Pakahduttavan kaunis rakkauslaulu kertoo pimeydestä, valosta ja paljon varmaankin myös itsestään Baddingista, joka tunnettiin melankolisena ja omiin oloihinsa vetäytyvänä miehenä. M.A. Nummisen tuottamalla levyllä biisin kitarat soitettiin Hammond-uruille tarkoitetun kaiuttimen kautta. Efekti syvensi ennestään kappaleen surumielisen etäistä tunnelmaa.

Illikainen kuvailee Valot-kappaletta lohduttavaksi. ”Tämä biisi on kuin ikkuna, jonka kautta pelottavia tunteita voi katsella.” Videolla Illikainen kertoo myös, minkälaisia henkilökohtaisia muistoja hänellä liittyy Valot-kappaleeseen.

Huoneessaan Illikainen kuuntelee monenlaista musiikkia riippuen siitä, minkä sortin energiaa missäkin tilanteessa tarvitsee. Osoituksena siitä hän valitsi soittolistalleen voimanlähteitä Alice in Chainsista Taiskan kautta Ravelin Boleroon.

Ohjaus: Ville Malja
Käsikirjoitus: Janne Flinkkilä
Kuvaus: Juliana Kontinen ja Ville Malja
Editointi: Juliana Kontinen
Äänitys ja äänten jälkikäsittely: Taneli Suoranta
Ohjelmatunnus: Ville Malja
Grafiikat: Anssi Nordberg
Tunnusmusiikki: Antti Majuri / Secret Flat
Esittelytekstit: Sirje Niitepõld
Kuvausjärjestelyt: Lissu Kirves
Värimäärittely: Veikko Ruuskanen / Toast Post

Konsepti ja tuotanto: Kulttuurituotanto Creat osk 2016

  • Mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa? Avaruusromua 22.1.2017

    Suomalaisten äänien seurassa, paljon uutta ja yllättävää.

    ”Minua kiinnostavat äänet ja niiden muokkaaminen, äänenvärit ja (dis)harmoniat”. Näin kirjoittaa eräs suomalainen musiikintekijä. Samalla hän tulee kiteyttäneeksi aika monen musiikintekijän ajatuksen siitä, mikä musiikissa on kiinnostavaa, mikä tekee siitä kiinnostavaa. Tai oikeammin: mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa? Avaruusromussa ollaan suomalaisten äänien seurassa. Paljon uutta ja yllättävää musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Vanha rumpali Meiju Suvas riemastui rumban ja kantrin rytmeistä

    Juhlavuottaan aloittava Meiju Suvas kuunteli uutuuslevyt

    Taitavaa laulua, villiinnyttäviä rytmejä ja syvällistä sanomaa - uutuuslevyjen antia arvioitiin Levylautakunnassa. Laulaja ja rumpali Meiju Suvas on juuri aloittamassa 35-vuotis taiteilijajuhlavuottaan ja kuunteli tarkalla korvalla rytmiikkaa. Raadissa mukana myös Kalevi Pollari ja Jorma Hietamäki. Pisteet ja kommentteja 1.

  • David Bowie Berliinin muurin varjossa. Avaruusromua 15.1.2017

    Se ei ehkä ollut paras paikka hankkiutua eroon huumeista.

    Eletään vuotta 1976. 29-vuotias David Bowie on pahasti koukussa. Viime vuodet hän on viettänyt vauhdikasta ja huumeista elämää Yhdysvalloissa. Nyt hän haluaa eroon kokaiinista. Hän haluaa tehdä uutta musiikkia. Tuon aikainen, muurilla jaettu Berliini ei ehkä ollut paras mahdollinen paikka hankkiutua eroon huumeista, mutta se oli hyvä paikka liikkua lähes tuntemattomana. Ja se oli hyvä paikka tehdä uutta musiikkia. David Bowien outo ja vallankumouksellinen albumi Low julkaistiin 14.1.1977. 40 vuotta sitten! Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Matti Kallio - suomalaismuusikko tarujen saarella

    Vieraana Matti Kallion studiolla Islannissa

    Matti Kallio on musiikin monitoimimies: haitaristi, multi-instrumentalisti, säveltäjä, sovittaja, tuottaja ja äänittäjä. Hän soittaa niin kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin kallellaan olevissa produktioissa kuin Hectorin ja Pekka Simojoen taustabändeissä. Lastenmusiikin saraltakin taas tullut muutama Emma-ehdokkuus. Suomalaisen musiikkimaailman vaikuttajalla on kuitenkin yksi erikoinen piirre - hän asuu Islannissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua