Hyppää pääsisältöön

Jenni Kokander: ”Mulla on kuusikymppisen miehen musiikkimaku”

Näyttelijä ja koomikko Jenni Kokander on se ärsyttävä tyyppi, joka haluaa juhlissa soittaa muille kaikki suosikkikappaleensa – tai ainakin niiden alkutahdit. Voimabiisinsä hän kuitenkin soittaa kokonaan.

Jenni Kokander on teeveestä tuttu viihdyttäjä. Hänet on nähty niin hittikomedioissa, suursuosikki Putouksessa kuin nimikkosarjassaan Kuka kutsui Kokanderin?, jossa hän tutustui erilaisten perheiden arkeen ja tutustutti katsojat myös oman perheensä hurmaavankaoottiseen hulabaloohon.

Kotonaan Helsingin Puistolassa, villasukat jalassa ja tunnelmavalot taustalla, kahden lapsen äiti kertoo boheemista, viinin- ja tupakansavunhuuruisesta musiikkimaustaan. Retrovinyylisoittimen äärellä viihdyttäjä vakavoituu ja herkistyy.

Kokanderin voimabiisi on itkettävä ja seksikäs, mutta samalla kuin kuusikymppisen miehen levyhyllystä napattu. Yhdistelmä voisi viitata siihen, ettei kappale kenties ole peräisin aivan tuoreimmilta hittilistoilta. Kun Kokander laittaa kuulokkeet korvilleen hän ei malta olla hiukan hyräilemättäkin voimabiisiään – joko tunnistat?

Teksti: Janne Flinkkilä

Katso, mikä on Jenni Kokanderin voimabiisi!

Van Morrisonin Moondance pysäyttää olennaisten asioiden äärelle”

Well, I want to make love to you tonight / I can't wait 'til the morning has come”. Tähän säepariin Jenni Kokander viittasi, kun hän kuvaili voimabiisinsä liittyvän sellaiseen seksiin, ”jota jotkut kutsuvat jopa rakasteluksi”.

Kokanderin voimabiisi on Van Morrisonin seesteisen intensiivinen Moondance. Kun ruuhkavuosiaan elävä freelancer hiljenee sen äärelle, kappale voimauttaa nimenomaan herättämällään syvällä rauhan tunteella.

”Usein päässäni on hirveästi asioita, joita pitää prosessoida ja kehittää, alitajunta tekee koko ajan matkaa johonkin. Mutta tämä biisi pysäyttää olennaisten asioiden äärelle”, hän sanoo.

Jenni Kokanderilla on ollut myös brittipopkausi oasiksineen päivineen, mutta Van Morrison on artisti, jonka luo hän palaa aina uudelleen. Isänsä musiikkimaun perinyt näyttelijä muistelee, että Moondance oli ensimmäinen kappale, jonka hän lapsena itse valitsi suosikikseen.

Van Morrison on pohjoisirlantilainen laulaja-lauluntekijä, jonka kolmannen sooloalbumin nimibiisi Moondance on. Levy julkaistiin kymmenen vuotta ennen Kokanderin syntymää, vuonna 1970. Mystisissä ja meditatiivisissa vesissä viihtyneen Morrisonin soolouralla Moondance oli ensimmäinen albumi, joka oli menestys niin taiteellisesti kuin kaupallisesti.

Morrison on itse kuvaillut biisiä ”hienostuneeksi” – kappaleeksi, jonka Frank Sinatra olisi voinut esittää. Monet muut ovat kuvailleet sitä ”kuumaksi”. Moondancen jazzahtava tunnelma, tunnistettava huiluosuus ja intohimoisen romanttinen teksti ovat tehneet siitä ajattoman klassikon ja monen nuorenparin häätanssisuosikin.

Jenni Kokanderin kokoamalla Voimabiisi-soittolistalla Van Morrisonin musiikki solahtaa vaivattomasti muiden kitararockin klassikoiden joukkoon. Jakson ensimmäisessä osassa Kokander sanoi, että hänellä on kuusikymppisen miehen musiikkimaku. Soittolistan perusteella se on helppo uskoa: vaikka Kokander on elänyt teini-ikänsä kiihkeimpien brittipop- ja grungevuosien keskellä, pohjimmiltaan hän on selkeästi classic rock -naisia.

Ohjaus: Ville Malja
Käsikirjoitus: Janne Flinkkilä
Kuvaus: Juliana Kontinen ja Ville Malja
Editointi: Juliana Kontinen
Äänitys ja äänten jälkikäsittely: Taneli Suoranta
Ohjelmatunnus: Ville Malja
Grafiikat: Anssi Nordberg
Tunnusmusiikki: Antti Majuri / Secret Flat
Esittelytekstit: Sirje Niitepõld
Kuvausjärjestelyt: Lissu Kirves
Värimäärittely: Veikko Ruuskanen / Toast Post

Konsepti ja tuotanto: Kulttuurituotanto Creat osk 2016

  • Toivo Susi, Minna Joenniemi ja Kalevi Pollari Levylautakunnassa

    Paljon kitaroita ja kantria ja hyvää tulee, sanoi Toivo Susi

    Käsikarvat pystyssä Beth Ditton megaluokan hitistä

    Mielikuvia ja muistumia, arjen tuntua ja teen juontia löytyi levyuutuuksista. Ja jopa käsikarvat nousivat pystyyn Beth Ditton megahitin äärellä. Uutuslevyjä kuuntelemassa laulunkirjoittaja ja kulkuri Toivo Susi, kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi ja musiikkitoimittaja Kalevi Pollari. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Modulaarinen Moog -syntesoija, käsitelty kuva

    Ja kone sanoi: moooooog! Avaruusromua 30.4.2017

    Hupaisia, villejä ja epäkorrekteja Moog-hittejä!

    “Silloin meille tuli hieman kiire”, muisteli Robert Moog 1960-luvun loppuhetkiä. Hän oli keksinyt omaa nimeään kantavan ihmeellisen elektronisen soittimen, Moog-syntesoijan. Yhtäkkiä kaikki halusivat sellaisen. Laitteita rakennettiin lähes yötä päivää ja Amerikan studioissa tehtiin uusia levyjä upouusilla Moog-syntesoijilla melkein kuin liukuhihnalla. Syntyi outoa ja hullua musiikkia. Levykaupalla hupaisia, villejä, epäkorrekteja ja yleensä enemmän tai vähemmän onnistuneita elektronisia tulkintoja lähes kaikkien tuntemista hittikappaleista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Levylautakunnassa 22.4.2017 Juha-Pekka Sillanpää, Pete Parkkonen, Sami Pitkämö ja pj. Hanna Pakarinen

    Shakira Shokeerasi Pete Parkkosen ja Sami Pitkämön, John McGregor elvytti.

    Pitkän tauon pitänyt John McGregor palasi huipulle.

    Uutuuslevyjä ihmettelemässä olivat Pete Parkkonen, Sami Pitkämö ja Juha-Pekka Sillanpää. Pisteet ja kommentteja 1. John McGregor: Ajatukset juoksevat 29 pistettä (John McGregor - Pekka Kuusisto) Pete: En ole tällaista musiikkia kuullut pitkään aikaan, soundimaailma toimi todella hienosti.

  • sähkötolppa, öinen taivas, käsitelty kuva

    Kaukana väijyy ääniä! Avaruusromua 23.4.2017

    Radikaaleissa äänimaisemissa ja äänitaiteen äärillä.

    Millaisella musiikilla tyhjennettiin Sofian suuren sirkuksen katsomo Bulgariassa vuonna 1968? Miksi radikaali elektroninen esitys keskeytettiin? M.A.Nummisen luotsaama Sähkökvartetti herättää edelleen intohimoja. Vuonna 2017 haasteeseen ovat tarttuneet nuoremmat suomalaiset musiikin tekijät. Entä miltä kuulostavat suurkaupunkien maanalaiset radioasemat? Avaruusromussa seikkaillaan myös spirituaalisissa pohjoisen äänimaisemissa ja äänitaiteen äärillä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.