Hyppää pääsisältöön

Jenni Kokander: ”Mulla on kuusikymppisen miehen musiikkimaku”

Näyttelijä ja koomikko Jenni Kokander on se ärsyttävä tyyppi, joka haluaa juhlissa soittaa muille kaikki suosikkikappaleensa – tai ainakin niiden alkutahdit. Voimabiisinsä hän kuitenkin soittaa kokonaan.

Jenni Kokander on teeveestä tuttu viihdyttäjä. Hänet on nähty niin hittikomedioissa, suursuosikki Putouksessa kuin nimikkosarjassaan Kuka kutsui Kokanderin?, jossa hän tutustui erilaisten perheiden arkeen ja tutustutti katsojat myös oman perheensä hurmaavankaoottiseen hulabaloohon.

Kotonaan Helsingin Puistolassa, villasukat jalassa ja tunnelmavalot taustalla, kahden lapsen äiti kertoo boheemista, viinin- ja tupakansavunhuuruisesta musiikkimaustaan. Retrovinyylisoittimen äärellä viihdyttäjä vakavoituu ja herkistyy.

Kokanderin voimabiisi on itkettävä ja seksikäs, mutta samalla kuin kuusikymppisen miehen levyhyllystä napattu. Yhdistelmä voisi viitata siihen, ettei kappale kenties ole peräisin aivan tuoreimmilta hittilistoilta. Kun Kokander laittaa kuulokkeet korvilleen hän ei malta olla hiukan hyräilemättäkin voimabiisiään – joko tunnistat?

Teksti: Janne Flinkkilä

Katso, mikä on Jenni Kokanderin voimabiisi!

Van Morrisonin Moondance pysäyttää olennaisten asioiden äärelle”

Well, I want to make love to you tonight / I can't wait 'til the morning has come”. Tähän säepariin Jenni Kokander viittasi, kun hän kuvaili voimabiisinsä liittyvän sellaiseen seksiin, ”jota jotkut kutsuvat jopa rakasteluksi”.

Kokanderin voimabiisi on Van Morrisonin seesteisen intensiivinen Moondance. Kun ruuhkavuosiaan elävä freelancer hiljenee sen äärelle, kappale voimauttaa nimenomaan herättämällään syvällä rauhan tunteella.

”Usein päässäni on hirveästi asioita, joita pitää prosessoida ja kehittää, alitajunta tekee koko ajan matkaa johonkin. Mutta tämä biisi pysäyttää olennaisten asioiden äärelle”, hän sanoo.

Jenni Kokanderilla on ollut myös brittipopkausi oasiksineen päivineen, mutta Van Morrison on artisti, jonka luo hän palaa aina uudelleen. Isänsä musiikkimaun perinyt näyttelijä muistelee, että Moondance oli ensimmäinen kappale, jonka hän lapsena itse valitsi suosikikseen.

Van Morrison on pohjoisirlantilainen laulaja-lauluntekijä, jonka kolmannen sooloalbumin nimibiisi Moondance on. Levy julkaistiin kymmenen vuotta ennen Kokanderin syntymää, vuonna 1970. Mystisissä ja meditatiivisissa vesissä viihtyneen Morrisonin soolouralla Moondance oli ensimmäinen albumi, joka oli menestys niin taiteellisesti kuin kaupallisesti.

Morrison on itse kuvaillut biisiä ”hienostuneeksi” – kappaleeksi, jonka Frank Sinatra olisi voinut esittää. Monet muut ovat kuvailleet sitä ”kuumaksi”. Moondancen jazzahtava tunnelma, tunnistettava huiluosuus ja intohimoisen romanttinen teksti ovat tehneet siitä ajattoman klassikon ja monen nuorenparin häätanssisuosikin.

Jenni Kokanderin kokoamalla Voimabiisi-soittolistalla Van Morrisonin musiikki solahtaa vaivattomasti muiden kitararockin klassikoiden joukkoon. Jakson ensimmäisessä osassa Kokander sanoi, että hänellä on kuusikymppisen miehen musiikkimaku. Soittolistan perusteella se on helppo uskoa: vaikka Kokander on elänyt teini-ikänsä kiihkeimpien brittipop- ja grungevuosien keskellä, pohjimmiltaan hän on selkeästi classic rock -naisia.

Ohjaus: Ville Malja
Käsikirjoitus: Janne Flinkkilä
Kuvaus: Juliana Kontinen ja Ville Malja
Editointi: Juliana Kontinen
Äänitys ja äänten jälkikäsittely: Taneli Suoranta
Ohjelmatunnus: Ville Malja
Grafiikat: Anssi Nordberg
Tunnusmusiikki: Antti Majuri / Secret Flat
Esittelytekstit: Sirje Niitepõld
Kuvausjärjestelyt: Lissu Kirves
Värimäärittely: Veikko Ruuskanen / Toast Post

Konsepti ja tuotanto: Kulttuurituotanto Creat osk 2016

  • Mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa? Avaruusromua 22.1.2017

    Suomalaisten äänien seurassa, paljon uutta ja yllättävää.

    ”Minua kiinnostavat äänet ja niiden muokkaaminen, äänenvärit ja (dis)harmoniat”. Näin kirjoittaa eräs suomalainen musiikintekijä. Samalla hän tulee kiteyttäneeksi aika monen musiikintekijän ajatuksen siitä, mikä musiikissa on kiinnostavaa, mikä tekee siitä kiinnostavaa. Tai oikeammin: mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa? Avaruusromussa ollaan suomalaisten äänien seurassa. Paljon uutta ja yllättävää musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Vanha rumpali Meiju Suvas riemastui rumban ja kantrin rytmeistä

    Juhlavuottaan aloittava Meiju Suvas kuunteli uutuuslevyt

    Taitavaa laulua, villiinnyttäviä rytmejä ja syvällistä sanomaa - uutuuslevyjen antia arvioitiin Levylautakunnassa. Laulaja ja rumpali Meiju Suvas on juuri aloittamassa 35-vuotis taiteilijajuhlavuottaan ja kuunteli tarkalla korvalla rytmiikkaa. Raadissa mukana myös Kalevi Pollari ja Jorma Hietamäki. Pisteet ja kommentteja 1.

  • David Bowie Berliinin muurin varjossa. Avaruusromua 15.1.2017

    Se ei ehkä ollut paras paikka hankkiutua eroon huumeista.

    Eletään vuotta 1976. 29-vuotias David Bowie on pahasti koukussa. Viime vuodet hän on viettänyt vauhdikasta ja huumeista elämää Yhdysvalloissa. Nyt hän haluaa eroon kokaiinista. Hän haluaa tehdä uutta musiikkia. Tuon aikainen, muurilla jaettu Berliini ei ehkä ollut paras mahdollinen paikka hankkiutua eroon huumeista, mutta se oli hyvä paikka liikkua lähes tuntemattomana. Ja se oli hyvä paikka tehdä uutta musiikkia. David Bowien outo ja vallankumouksellinen albumi Low julkaistiin 14.1.1977. 40 vuotta sitten! Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Matti Kallio - suomalaismuusikko tarujen saarella

    Vieraana Matti Kallion studiolla Islannissa

    Matti Kallio on musiikin monitoimimies: haitaristi, multi-instrumentalisti, säveltäjä, sovittaja, tuottaja ja äänittäjä. Hän soittaa niin kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin kallellaan olevissa produktioissa kuin Hectorin ja Pekka Simojoen taustabändeissä. Lastenmusiikin saraltakin taas tullut muutama Emma-ehdokkuus. Suomalaisen musiikkimaailman vaikuttajalla on kuitenkin yksi erikoinen piirre - hän asuu Islannissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua