Hyppää pääsisältöön

Menneisyyden metsästäjät

TV1 tiistaisin 10.1. - 28.2.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta sunnuntaisin klo 13.00 ja maanantaisin klo 9.30
Katsottavissa Yle Areenassa

Menneisyyden metsästäjät -sarjassa historian alkuhämärään syventynyt kuusihenkinen harrastajaryhmä etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. Metallinpaljastimia apunaan käyttävät digiajan tutkimusmatkailijat vievät syvälle Suomen historiaan, joka osoittautuu löytöjen perusteella taruja ihmeellisemmäksi.

"Onnistuimme kuvausten yhteydessä löytämään useita ainutlaatuisia esineitä, jotka tuovat uutta tietoa alueiden historiasta ja täällä asuneiden ihmisten elämästä", kertoo Reijo Hyvönen. Muita sarjan päähenkilöitä ovat Ossi Kupila, Pekka Kupila, Mikko Mäkelä, Jussi Nieminen ja Tomi Virtanen.

Ohjelmassa nähtävät löydöt, kuten hopea-aarteet, uskomattomat korut ja soturihautojen miekat avaavat katsojille tuhat vuotta suljettuna olleen oven Suomen historiaan, johon myyttiset merirosvot, julmat viikingit, kaukaiset kauppiaat sekä raivoisat ryöstäjät ovat jättäneet jälkensä.

Kahdeksanosainen sarja näyttää, minkälainen harrastus metallinetsintä on. Laji on kasvattanut viime vuosina suosiotaan, ja harrastajat ovat tehneet myös useita merkittäviä löytöjä.

Suomen tarinan jäljillä Ahvenanmaalta Hämeeseen

Menneisyyden metsästäjät etsivät merkkejä muinaisista ajoista eteläisessä Suomessa. He kaivavat muistoja rautakautisista kylistä Hauholla ja Valkeakoskella, metsästävät viikinkiaarteita Ahvenanmaalla ja etsivät todisteita vanhoista taruista Laukon kartanolla Vesilahdella ja Bosgårdin kartanolla Porvoossa. Muinaisia rahoja ja aseita etsitään aina Varsinais-Suomesta Päijät-Hämeeseen.

Harrastajaryhmän tavoitteena on löytää todisteita maamme muinaisista elintavoista ja suomalaisten arjesta historiaan jääneiden legendojen takaa. Minkälaista elämää Suomessa on rautakauden, viikinkien ja ristiretkien aikaan vietetty? Menneisyyden metsästäjät -sarja tuo Suomen historian monet kerrokset ja lähiympäristöstä löytyvät uskomattomat tarinat lähelle nykypäivää.

Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Kimmo Leed. Tuotanto: Filmaattiset Oy, 2016.

Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta.
Tomi Virtanen, Reijo Hyvönen ja Mikko Mäkelä etsintähommissa. Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. menneisyyden metsästäjät,yle tv1

Osa 1 Laukon legendat

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on löytää vesilahtelaisen Laukon kartanon mailla olevalta Pohdon saarelta merkkejä Matti Kurjen ja Pohdon välisestä myyttisestä kaksintaistelusta. Tarinan mukaan Venäjän Suuriruhtinas oli lähettänyt taitavimman sotilaansa Pohdon taistelemaan rohkeaa ja kuuluisaa pirkkalaispäällikkö Matti Kurkea vastaan. Miehet olivat soutaneet veneillään erääseen saareen, jossa raju kaksintaistelu tarinan mukaan käytiin. Pohdon saari osoittautuu jaksossa vielä taruakin jännittävämmäksi löytöpaikaksi.

Osa 2 Hauhon salaisuudet

Menneisyyden metsästäjät lähtevät etsimään kadonneita rautakautisia kyliä Hauholta, joissa uskotaan edelleen olevan maahan kätkettyjä aarteita. Jännittävän etsinnän pohjana on arvelu, jonka mukaan syksyllä 1040 hämäläiseen kylään ratsasti joukko julmia sotilaita. Verilöylyssä kylän miehet surmattiin, päälliköt, naiset ja lapset otettiin vangeiksi. Kaikki kelpaava ryöstettiin. Vain osa asukkaista ehti piilottaa rikkautensa, ennen kuin kylä poltettiin ja tuhottiin.

Osa 3 Viikinkien Ahvenanmaa

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on tutkia Ahvenanmaan maaperää ja löytää sieltä viikinkiaikaisia aarteita. Ahvenanmaan kautta kulki viikinkien idäntie noin vuodesta 800 vuoteen 1000. Saaren vilkkaasta viikinkiaikaisesta elämästä todistavat Ahvenanmaalta jo aiemmin löytyneet yli 1400 arabialaista hopeakolikkoa sekä lukuisat kumpukalmistot. Saarelta tunnetaan myös ns. pitkätalo, jollaisia Skandinavian eliitti käytti kokoontumisiin. Ahvenanmaalla metallinetsijät osuvat lopulta paikkaan, joka osoittautuu aivan ainutlaatuiseksi.

Osa 4 Haukilan aarteet

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on etsiä Haukilan kartanon mailla sijainneen, sittemmin kadonneen rautakautisen Uskilan kylän aarteita. Valkeakoskella olevan Haukilan kartanon aluetta on tutkittu erittäin vähän, eikä kylän sijainnista ole varmuutta. Tiedetään, että lähistöllä on ollut rikasta asutusta rautakaudelta alkaen. Uskilan kylän nimi juontaa todennäköisesti sanasta uisko, joka on tarkoittanut suurten veneiden, uiskojen, säilytys- ja satamapaikkaa. Metallinetsijät osuvat paikkaan, joka on selvästi ollut merkittävä satojen vuosien ajan. Mutta onko kyseessä muinainen Uskilan kylä?

Osa 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on löytää vanhojen kirkkojen liepeiltä erittäin harvinaisia, keskiaikaisia kulta- ja hopeakolikoita. Ristiretkiajan Suomessa valtaosa ihmisistä eli vielä omavaraistaloudessa, mutta rahaa tarvittiin kruunun perimiä veroja varten. Keskiaikaisia rahoja on Suomesta löytynyt arkeologisten kaivausten yhteydessä lähinnä kirkoista ja linnoista. Mutta käyttivätkö tavalliset talonpojat rahaa näiden paikkojen ulkopuolella? Löytävätkö Menneisyyden metsästäjät talonpoikien kätkön?

Osa 6 Mystinen Vesilahti

Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on kulkea vesilahtelaisten legendojen jäljillä ja löytää merkkejä ajalta, jolloin tarinat ovat syntyneet. Perimätiedon mukaan Vesilahdelle saapui 1100-luvun alkupuolella muuan vierasta kieltä puhunut mies, joka ryhtyi opettamaan ihmisiä ja kastamaan heitä kristinuskoon. Lähetyssaarnaajaa alettiin kutsua Hunnun Herraksi. Mutta aina pakanat eivät katsoneet saarnamiestä hyvällä. Pahamaineinen sotapäällikkö Kirmukarmu vihasi sydämestään Vesilahden ensimmäistä kristinuskon levittäjää. Löytävätkö metallinetsijät Hunnun Herran toista tuhatta vuotta kateissa olleen haudan?

Osa 7 Bosgårdin merirosvot

Menneisyyden metsästäjät etsivät Porvoossa sijaitsevan Bosgårdin kartanon mailta todisteita keskiaikaisesta asutuksesta ja myyttisestä merirosvoaarteesta. Suomenlahden laivaliikennettä terrorisoi keskiajalla merirosvojoukkio nimeltään vitaliaaniveljet.
Uskotaan, että porvoolaisen Bosgårdin kartanon mailla sijaitseva Husholmenin linnoitus olisi ollut vitaliaaniveljien tukikohtana kymmenen vuoden ajan. Vitaliaaneista kuuluisin oli Klaus Störtebeker, joka rosvosi kaikkia tasapuolisesti ja kätki aarteitaan luoliin. Kerrotaan, että hänen laivansa maston sisus oli puhdasta kultaa. Kävikö Klaus koskaan Husholmenilla?

Osa 8 Muinaiset Linnavuoret

Menneisyyden metsästäjät etsivät toistaiseksi tuntemattomia linnavuoria ja niistä mahdollisesti löytyviä rautakautisia aseita eri puolilta eteläistä Suomea. Novgorodin ruhtinas, Vladimir, hyökkäsi vuonna 1042 joukkoineen Hämeeseen. Joukkojen lähestyessä suomalaiset sytyttivät korkeille paikoille merkkitulia. Tulet olivat varoitus kylien asukkaille, jotta naiset, lapset, vanhukset ja karja ehdittiin viedä suojaan linnavuorien kätköihin. Linnavuoret olivat puusta rakennetuin muurein suojattuja korkeita maastonkohtia. Rautakaudella ne toimivat ihmisten pakopaikkoina, ja suojasivat hyvin vihollisen hyökkäyksiltä.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Brittien sarja, The Detectorists, tulee ekana mieleen, jotta nyt ois tehty suomalainen tositv-versio siitä. Kuitenkin ilman surkuhupaisia käänteitä - tai mistäpä sen etukäteen tietää. Pistän tämän ehdottomasti katsontalistalle, sillä olen aina tykännyt arkeologiasta ja voisinpa itsekin tarttua metallinetsijään, jos saisin tilaisuuden. Jännää puuhaa ja historiaa siipien havinaa...

Lähettänyt käyttäjä

Kuka oli Matti Kurki..? Luultavammin Matts Kurck. Tuokaa nimet oikeina ohjelmaanne.
Aivan turha suomentaa nimiä.

Lähettänyt käyttäjä

Löysivätkö etsijät esineitä oikeasti vai olivatko löydöt lavastettuja? Aika ronskin ottein miehet metalliesineitä etsivät, ja mitä löytöpaikoille sen jälkeen tehtiin? Museoviraston ohjeen mukaan "Jos
arvelee löytäneensä muinaisesineen, kaivaminen löytöpaikalla lopetetaan heti ja kaivupaikka peitetään.
Esine löytötietoineen toimitetaan välittömästi Museovirastoon tai maakuntamuseoon." Nyt jäi avoimeksi, tehtiinkö ohjeen mukaan.

Lähettänyt käyttäjä

Katsoin melkein kaikki ohjelmat kerralla Areenasta putkeen enkä malttanut mennä nukkuun. Hienoja löytöjä ja hienosti taustoitettiin historiaa. Porukka tekee etukäteistutkintatyötänsä ja myös yhteistyötä paikallisten kanssa. Mainioita tyyppejä, kuten Tomi, joka on nallekarhumaisen olomuotonsa lisäksi varsinainen löytömagneetti. Huumoriakin saavat revittyä. Upeasti kuvattu kaiken lisäks. Niin, ja uskon porukan tekevän kaiken Museoviraston ohjeitten mukaan silloinkin, kun kuvauskalusto ei ole seuraamassa puuhia. Nää tyypithän täyttävät kohta kokonaisen museon löydöillään. Jatkakaa vaan samaa rataa. Tämä on varsinainen hittiohjelma, jolle toivon heti jatkoa.

Lähettänyt käyttäjä

Tosi mukava ohjelmasarja! Stressaavan työpäivän jäljiltä tuli rentoutunut ja hyvä mieli näitä katsellessa. Innostus on tarttuvaa vaikka kulttuurimaisemissa kulkiessa ei metalliaarteen etsintä tule ensimmäisenä mieleen - moni maankätkemä aarre ei ole metallia. Tämän tekemiseen on nähty vaivaa. Seuraavaksi sarjan ideoijaporukka mukaan arkeologisille yleisökaivauksille jonkun ammattilaisen ja harrastusyhdistyksen matkassa? Kiitokset myös harrastusryhmälle, oli mukavaa kulkea mukana näin virtuaalisti.

Lähettänyt käyttäjä

On mielenkiintoinen ohjelma. Mutta tuo kielenkäyttö voisi olla todellakin siistimpää. K

Lähettänyt käyttäjä

Tätä lisää ja nopeasti! Uskomattoman hienosti toteutettu sarja. Sopivan pituiset jaksot, karismaattisia etsijöitä, upea kuvitus ja kerronta. 5/5 we want more.

Lähettänyt käyttäjä

Todella mielenkiintoinen ja hieno sarja! Itselleni paras kotimainen pitkään aikaan, ei mitään höttö-tosi-tv:tä, vaan oikeita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita Suomen historiasta. Kiitos teille menneisyydenmetsästäjät ja sarjan tekijätt. Lisäksi uskomattoman upeat grafiikat, jotka ovat huipputasoa vaikka kansainvälisestikin vertailisi. Upeaa työtä! Tehkää tätä lisää kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Olen seurannut mielenkiinnolla Menneisyyden metsästäjiä aina tiistai-iltaisin. Näin hyvän ohjelman soisi jatkuvan. Olisi muun muassa mukava tietää mitä ryhmän löytämille esineille tapahtuu sen jälkeen kun ne on kaivettu maasta. Luovutetaanko ne edelleen jollekin taholle tutkittaviksi ja arkistoitaviksi? Poikivatko löydökset tarvetta tutkia alueita tarkemmin? Pystyykö taloudellisissa vaikeuksissa painiskeleva Museovirasto tai yliopistot järjestämään arkeologisia kaivauksia ylipäätään vai onko kaikki muinaisuuden tutkinta jäämässä pelkästään vapaaehtoisten käsiin?

Ryhmän toimintaa on mukava seurata, mutta ohjelmaa seuratessa olen ikäväkseni saanut huomata erään nimeltä mainitsemattoman ryhmän jäsenen käyttäytyvän mielestäni koulupoikamaisen epäasiallisesti ryhmän vetäjää kohtaan. Tällainen käytös on varsin inhimillistä ihmisten välistä nokittelua, mutta tuskin se on kumminkaan tarpeen esittää kaikelle kansalle. Ryhmän vetäjää nälvivällä henkilöllä on ilmeisesti tarve horjuttaa hänen asemaansa ryhmässä. Ilmeisesti tällä henkilöllä on suuri tarve päästä"kalifiksi kalifin paikalle". Kaikenlainen naljailu ja toisen ihmisen vähätteleminen sabotoi muuten niin hyväntuulisen ryhmän toimintaa. Katsojana harmittaa tuollainen käytös ja sen soisi loppuvan. Menneisyydenmetsästäjät ei perustu kilpailuun, eikä toisen kampittamiseen, vaan reiluun yhteistoimintaa. Tästä ikävästä sivujuonteesta huolimatta Menneisyydenmetsästäjät on taidolla tehty kokonaisuus ja toivon sen saavan jatkoa. Kiitos hienosta ohjelmasta.

Lähettänyt käyttäjä

Asioita voidaan tulkita monella tavalla. Olen naisihmisenä sen verran paljon nähnyt ja tehnyt yhteistyötä miesten kanssa, etten kyllä kokenut Menneisyyden metsästäjien välillä mitään nokittelua tai valtataistelua. Tämä ryhmä on hitsaantunut niin hyvin yhteen, ettei sellaiseen ole tarvetta. Miehet naljailevat toisilleen, koska se on porukan tapa juuri vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Monestikaan naiset eivät tätä tajua - ettei siinä ole mitään ikävää oikeesti. Eikä me tässä ohjelmassa nähdä edes kaikkea vaan pieniä pätkiä, joten tuskin oltais edes valittu ikävää nälvintää, jos sitä nyt edes olis kuvattukaan. Minä olen lukenut ja kokenut valitut pätkät hurttina huumorina ja nauranut porukan mukana. Ja totta kai *terve* kilpailu kuuluu metsästämiseen ja ruokkii motivaatiota. Kaikki tuossa porukassa takuulla tietävät, että kuka tekee päivän parhaimman löydön nostaa samalla koko porukkaa piirun verran paremmaksi. Metallinpaljastajaan tarttujien innostusta ruokkii aivan varmasti myös lapsenomainen riemu tehdä aarrelöytöjä, sillä sen tunnistan vielä vuosikymmeniä myöhemmin itsestänikin. Jos löytöjä ei tule, niin ohan sen oltava välillä myös turhauttavaa...mikä ohjelmassa niin ikään näytetään.

Lähettänyt käyttäjä

Miten ohjelmasta voi saada käsityksen, että muinaismuistojen poiminta on jokamiehen oikeus? Ei ole silloin katsottu ajatuksen kanssa. Jakson lopussa viimeistään kerrotaan, että menneisyyden metsästäjillä on aina maanomistajan lupa eikä metsästetä varsinaisilla muinaismuistoalueilla, joihin lupaa ei edes harrastelijat saisi. Kalmistojen löytyessä on etsintä lopetettu ja löytö jopa jätetty maahan (paitsi eka jaksossa, jolloin ainutlaatuiset korulöydöt tuotiin maanomistajille nähtäväksi ennen kuin ne annettiin eteenpäin viranomaisille ja ilmoitettiin uuden muinaismuistoalueen löytymisestä siinä saaressa). Jaksoissa on tehty löytöjä myös paikallisten kunnan arkeologien työn tueksi ja heidän kanssaan yhteistyössä, minkä museoalan ammattilaiset ovat ottaneet ilolla vastaan. Tehdyt pienemmät löydöt porukka on pistänyt minigrippipusseihin, sillä kaikki poimitut muinaislöydöt kuuluvat lain mukaan tietysti valtiolle. Hyvin ammattimaisesti ja tietotaidolla tää harrastelijaporukka selkeesti toimii.

Lähettänyt käyttäjä

Tämä on todella mielenkiintoinen ohjelma ja vieläpä Suomesta. Täältä ei olekaan tullut vastaavaa dokumenttia valovuosiin.Kuitenkin tutkimista luulisi olevan ja varmasti katsojat pitäisivät tällaisesta ohjelmasta.Koko maassa on paljon mielenkiintoisia paikkoja, ei kun tutkailemaan ja kamera pyörimään. Historiadokumentteja maailmalta on tuijotettu jo tarpeeksi.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitokset ohjelmaideasta ja hienosta maisemakuvauksesta. Etsijäryhmä on sympaattinen ja asiansa osaava! Piirroskuvat ja kerronta täydentävät kokonaisuuden. Toivottavasti tämä ohjelmasarja saa jatkoa ja toivottavasti jatkossa kerrottaisiin myös siitä, mitä löydöille ja löytöpaikoille myöhemmin tapahtuu. Meitä tietämättömiä katsojia varten kannattaisi varmaan jatkossa laatia selkeä ja napakka amatöörietsinnän sääntötaulu, joka viipyisi ruudulla tarpeeksi kauan tai ilmestyisi nähtäväksi riittävän usein esim. arvolöytöjä esiteltäessä. Voisi ehkä olla myös yksi kokonainen jakso, jossa selvennettäisiin etsinnän pelisäännöt ja se, miten amatöörien ja museoammattilaisten yhteistyö toimii. Sarjassa esiintyvälle ryhmälle säännöt ovat epäilemättä selvät, mutta monelta katsojalta pohjatiedot puuttuvat. Summa summarum: Kiitos Menneisyyden metsästäjät!

Lähettänyt käyttäjä

Satuinpa vahingossa näkemään ja varsinkin kuulemaan menneisyyden metsästäjien taaperruksen Ahvenanmaalla. Eipä turhautuneempaa porukkaa olisi voinut löytää; erityisesti porukan johtajan teksti oli ala-arvoista, suorastaan lapsellisen typerää. Aihe olisi kyllä kiinnostuanut. Ei tämä oikein sen "vitun" toistelun takia maistunnut ellei siitä sitten saanut bonuspisteitä. Kansatieteilijänä aihe olisi kiinnostanut, mutta väärät miehet asialla.

Lähettänyt käyttäjä

Suomen kansantauti kateus heitti 'herjaa', kiroiltiin kuin aikamiehet, oikein sukuelimillä ja vitsailtiin miehisen kalleuden koosta. Tupakkaa kärytettiin. Älkää myykö ulkomaille huonoa mainosta suomalaisen puhe ilmaisusta ja käyttäytymis tavoista, Katsoin putkee koko sarjan

Lähettänyt käyttäjä

Onneksi meillä täällä Suomessa ei dokumentteja sensuroida kielenkäytön suhteen eikä rumien sanojen kohdalla kuulla piippiä, kuten jossain muualla. Jos kateus on kansantauti, taitavat myös mielensäpahoittaminen ja suomikuvasta huolissaan olo olla samaa tautia. Katsoin koko sarjan, ja kas kummaa, en kuullut yhtään kirosanaa, tai ainakaan en niistä sitten mieltäni pahoittanut. Harrastelijaporukka olkoon juuri sellainen kuin on, ja dokumentti näyttäköön heitä juuri sellaisina kuin he ovat. Kaikki eivät siitä todellakaan mieltänsä pahoita.

Lähettänyt käyttäjä

Jatkoa odotellessa, saisimmeko toiveuusintana YLE:llä 2010 esitetyn Levänluhdan kadonnut kansa - ja vaikka Prisma studion yhteyteen, että tutkijat pääsisivät kertomaan, mitä mielenkiintoista on selvinnyt ohjelmanteon jälkeen?

  • Sveitsiläinen opettaja, Saamen kulttuurin tuntija Hans Ulrich Schwaar, 93, haluaa elää loppuelämänsä Suomen Lapissa,

    Kotiin Näkkälään

    93-vuotias sveitsiläinen opettaja palaa vielä Lappiin.

    Sveitsiläinen opettaja, Saamen kulttuurin tuntija Hans Ulrich Schwaar, 93, haluaa elää loppuelämänsä Suomen Lapissa,

  • McDowellin piirikunta Länsi-Virginiassa on USA:n köyhimpiä. Alueen asukkaat äänestivät upporikasta Donald Trumpia enemmän kuin missään muualla Yhdysvalloissa.

    Ulkolinja: #trumpland

    Köyhän piirikunnan asukkaat äänestivät upporikasta Trumpia.

    McDowellin piirikunta Länsi-Virginiassa on USA:n köyhimpiä. Alueen asukkaat äänestivät upporikasta Donald Trumpia enemmän kuin missään muualla Yhdysvalloissa.

  • Kai Lehtisen ohjaama elokuva Umur kertoo nuoresta miehestä, joka tapaa matkalla pohjoiseen naisen.

    Umur

    Nuori mies tapaa matkallaan pohjoiseen naisen.

    Elokuva Umur kertoo nuoresta miehestä, joka tapaa matkallaan pohjoiseen naisen.

  • Karismaattisen laulajan Olavi Uusivirran keikka taltioitiin Ruisrockissa.

    Yle Live: Olavi Uusivirta

    Karismaattisen laulajan keikka taltioitiin Ruisrockissa.

    Karismaattisen laulajan Olavi Uusivirran keikka taltioitiin Ruisrockissa.