Hyppää pääsisältöön

Mira Luoti: ”Tämä voimabiisi kuunnellaan tukka pystyssä ja kajalit tuhrussa”

Voimabiisi saa Mira Luotin itkemään – ja muistamaan rakkauden silloinkin, kun lapsi viskoo ruokia ympäri seiniä.

Mira Luoti on saavuttanut jotakuinkin kaiken, mitä suomalaismuusikko voi. PMMP:n tarina on tallennettu kirjan sivuille ja elokuvaksi, palkintopystejä ja kultalevyjä suorastaan sateli yli vuosikymmenen ajan. Suosikkibändi pakkasi kuitenkin pillit pussiin, ja nyt Luoti tekee uraa soolona. Luoti julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa syksyllä 2016.

Poptähti osaa itsekin fanittaa. Luoti löytää musiikista peilin omille tunteilleen, olivat ne sitten myönteisiä tai kielteisiä. Suosikkibändi saa itkemään ikävästä, tanssimaan ilosta ja huokailemaan ihastuksesta. Ja tietenkin siitä saa voimaa.

Luotin voimabiisi on kulkenut matkassa jo pitkään. Näyttää siltä, että musiikin lisäksi häneen on tehnyt vaikutuksen bändin estetiikka. Ainakin Luodin meikki- ja hiustyyli muistuttavat kovin jostakusta (eikä se joku taida olla Whitney Houston).

teksti: Janne Flinkkilä

Katso, mikä on Mira Luotin voimabiisi!

"Kaunista, mutta tarpeeksi synkkää"

Mira Luotille The Curen Lovesong kertoo elämästä hyvine ja huonoine puolineen. Siinä on sen voima.

”Kaunista mutta kuitenkin tarpeeksi synkkää mulle”, kuvailee Mira Luoti voimabiisiään, The Curen Lovesongia. Kappale punoutuu tiukkaan moneen Luotin elämänvaiheeseen, kuten PMMP-vuosiin, oman veljen kuolemaan ja lasten syntymään.

Kaikki tapahtumat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat elämää, ja rakas kappale pysyy kyydissä jokaisen mutkan läpi. Se muistuttaa, että elämä jatkuu kaikesta huolimatta.

Alun perin Luotin johdatti The Curen pariin PMMP:n säveltäjä ja tuottaja Jori Sjöroos. Luoti paljastaa, että Magenta Skycode -yhtyettäkin luotsannut Sjöroos tunnettiin muinoin Turussa ”Cure-Jorina”.

Goottirockin aateliin lasketun The Curen ura on kestänyt jo 35 vuotta, ja takkuisessa mustassa tukassaan ja suttuisissa meikeissään vaikeroivan Robert Smithin habitus on innoittanut faneja yhtä pitkään. Vaikka The Cure yhdistetään yleensä synkistelyyn ja ahdistukseen, bändillä on myös tukku suorastaan kepeitä, elämänmyönteisiä popkappaleita. Lovesong on niistä yksi.

Robert Smithitse on kertonut pitävänsä sitä olennaisena biisinä urallaan juuri sen vilpittömyyden ja konstailemattomuuden vuoksi: ”Kesti kymmenen vuotta, ennen kuin pystyin laulamaan rehellisen rakkauslaulun.”

The Curea voi pitää melankolian mestareina, ja tietty kaihomieli leimaa myös Mira Luotin voimabiisilistaa. Pohjimmiltaanhan melankolia on nimenomaan taito löytää surusta kauneutta. Mikä voisi olla sen voimaannuttavampaa.

Ohjaus: Ville Malja
Käsikirjoitus: Janne Flinkkilä
Kuvaus: Juliana Kontinen ja Ville Malja
Editointi: Juliana Kontinen
Äänitys ja äänten jälkikäsittely: Taneli Suoranta
Ohjelmatunnus: Ville Malja
Grafiikat: Anssi Nordberg
Tunnusmusiikki: Antti Majuri / Secret Flat
Esittelytekstit: Sirje Niitepõld
Kuvausjärjestelyt: Lissu Kirves
Värimäärittely: Veikko Ruuskanen / Toast Post

Konsepti ja tuotanto: Kulttuurituotanto Creat osk 2016

  • Mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa? Avaruusromua 22.1.2017

    Suomalaisten äänien seurassa, paljon uutta ja yllättävää.

    ”Minua kiinnostavat äänet ja niiden muokkaaminen, äänenvärit ja (dis)harmoniat”. Näin kirjoittaa eräs suomalainen musiikintekijä. Samalla hän tulee kiteyttäneeksi aika monen musiikintekijän ajatuksen siitä, mikä musiikissa on kiinnostavaa, mikä tekee siitä kiinnostavaa. Tai oikeammin: mikä tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa? Avaruusromussa ollaan suomalaisten äänien seurassa. Paljon uutta ja yllättävää musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Vanha rumpali Meiju Suvas riemastui rumban ja kantrin rytmeistä

    Juhlavuottaan aloittava Meiju Suvas kuunteli uutuuslevyt

    Taitavaa laulua, villiinnyttäviä rytmejä ja syvällistä sanomaa - uutuuslevyjen antia arvioitiin Levylautakunnassa. Laulaja ja rumpali Meiju Suvas on juuri aloittamassa 35-vuotis taiteilijajuhlavuottaan ja kuunteli tarkalla korvalla rytmiikkaa. Raadissa mukana myös Kalevi Pollari ja Jorma Hietamäki. Pisteet ja kommentteja 1.

  • David Bowie Berliinin muurin varjossa. Avaruusromua 15.1.2017

    Se ei ehkä ollut paras paikka hankkiutua eroon huumeista.

    Eletään vuotta 1976. 29-vuotias David Bowie on pahasti koukussa. Viime vuodet hän on viettänyt vauhdikasta ja huumeista elämää Yhdysvalloissa. Nyt hän haluaa eroon kokaiinista. Hän haluaa tehdä uutta musiikkia. Tuon aikainen, muurilla jaettu Berliini ei ehkä ollut paras mahdollinen paikka hankkiutua eroon huumeista, mutta se oli hyvä paikka liikkua lähes tuntemattomana. Ja se oli hyvä paikka tehdä uutta musiikkia. David Bowien outo ja vallankumouksellinen albumi Low julkaistiin 14.1.1977. 40 vuotta sitten! Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Matti Kallio - suomalaismuusikko tarujen saarella

    Vieraana Matti Kallion studiolla Islannissa

    Matti Kallio on musiikin monitoimimies: haitaristi, multi-instrumentalisti, säveltäjä, sovittaja, tuottaja ja äänittäjä. Hän soittaa niin kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin kallellaan olevissa produktioissa kuin Hectorin ja Pekka Simojoen taustabändeissä. Lastenmusiikin saraltakin taas tullut muutama Emma-ehdokkuus. Suomalaisen musiikkimaailman vaikuttajalla on kuitenkin yksi erikoinen piirre - hän asuu Islannissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua