Hyppää pääsisältöön

Mira Luoti: ”Tämä voimabiisi kuunnellaan tukka pystyssä ja kajalit tuhrussa”

Voimabiisi saa Mira Luotin itkemään – ja muistamaan rakkauden silloinkin, kun lapsi viskoo ruokia ympäri seiniä.

Mira Luoti on saavuttanut jotakuinkin kaiken, mitä suomalaismuusikko voi. PMMP:n tarina on tallennettu kirjan sivuille ja elokuvaksi, palkintopystejä ja kultalevyjä suorastaan sateli yli vuosikymmenen ajan. Suosikkibändi pakkasi kuitenkin pillit pussiin, ja nyt Luoti tekee uraa soolona. Luoti julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa syksyllä 2016.

Poptähti osaa itsekin fanittaa. Luoti löytää musiikista peilin omille tunteilleen, olivat ne sitten myönteisiä tai kielteisiä. Suosikkibändi saa itkemään ikävästä, tanssimaan ilosta ja huokailemaan ihastuksesta. Ja tietenkin siitä saa voimaa.

Luotin voimabiisi on kulkenut matkassa jo pitkään. Näyttää siltä, että musiikin lisäksi häneen on tehnyt vaikutuksen bändin estetiikka. Ainakin Luodin meikki- ja hiustyyli muistuttavat kovin jostakusta (eikä se joku taida olla Whitney Houston).

teksti: Janne Flinkkilä

Katso, mikä on Mira Luotin voimabiisi!

"Kaunista, mutta tarpeeksi synkkää"

Mira Luotille The Curen Lovesong kertoo elämästä hyvine ja huonoine puolineen. Siinä on sen voima.

”Kaunista mutta kuitenkin tarpeeksi synkkää mulle”, kuvailee Mira Luoti voimabiisiään, The Curen Lovesongia. Kappale punoutuu tiukkaan moneen Luotin elämänvaiheeseen, kuten PMMP-vuosiin, oman veljen kuolemaan ja lasten syntymään.

Kaikki tapahtumat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat elämää, ja rakas kappale pysyy kyydissä jokaisen mutkan läpi. Se muistuttaa, että elämä jatkuu kaikesta huolimatta.

Alun perin Luotin johdatti The Curen pariin PMMP:n säveltäjä ja tuottaja Jori Sjöroos. Luoti paljastaa, että Magenta Skycode -yhtyettäkin luotsannut Sjöroos tunnettiin muinoin Turussa ”Cure-Jorina”.

Goottirockin aateliin lasketun The Curen ura on kestänyt jo 35 vuotta, ja takkuisessa mustassa tukassaan ja suttuisissa meikeissään vaikeroivan Robert Smithin habitus on innoittanut faneja yhtä pitkään. Vaikka The Cure yhdistetään yleensä synkistelyyn ja ahdistukseen, bändillä on myös tukku suorastaan kepeitä, elämänmyönteisiä popkappaleita. Lovesong on niistä yksi.

Robert Smithitse on kertonut pitävänsä sitä olennaisena biisinä urallaan juuri sen vilpittömyyden ja konstailemattomuuden vuoksi: ”Kesti kymmenen vuotta, ennen kuin pystyin laulamaan rehellisen rakkauslaulun.”

The Curea voi pitää melankolian mestareina, ja tietty kaihomieli leimaa myös Mira Luotin voimabiisilistaa. Pohjimmiltaanhan melankolia on nimenomaan taito löytää surusta kauneutta. Mikä voisi olla sen voimaannuttavampaa.

Ohjaus: Ville Malja
Käsikirjoitus: Janne Flinkkilä
Kuvaus: Juliana Kontinen ja Ville Malja
Editointi: Juliana Kontinen
Äänitys ja äänten jälkikäsittely: Taneli Suoranta
Ohjelmatunnus: Ville Malja
Grafiikat: Anssi Nordberg
Tunnusmusiikki: Antti Majuri / Secret Flat
Esittelytekstit: Sirje Niitepõld
Kuvausjärjestelyt: Lissu Kirves
Värimäärittely: Veikko Ruuskanen / Toast Post

Konsepti ja tuotanto: Kulttuurituotanto Creat osk 2016

  • sulanutta tinaa (käsitelty kuva)

    Tinamusiikkia! Avaruusromua 2.4.2017

    Kuuntele 35 sävellystä alle tunnissa!

    Tina on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn. Merkki tulee latinankielen sanasta Stannum. Sn (Stannum) on nimeltään myös miniatyyrisävellysten kokoelma, jolla on 52 elektronista tai elektroakustista esitystä. Käsitetaiteellinen kokonaisuus, vaikka onkin silkkaa musiikkia. Mistä ihmeestä tällainen kokonaisuus on syntynyt? Idean takana on argentiinalaissyntyinen säveltäjä ja pianisti Juan María Solare. Ja miksi juuri tina? Sekin selviää Avaruusromussa. Kuuntele 35 sävellystä alle tunnissa! Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Johanna Försti ja Heidi Pakarinen Levylautakunnassa

    Heidi Pakarinen ja Johanna Försti rakastuivat sekopäähän

    Levylautakunta maisteli Spahettii ja haisteli omenapuita

    Brittirokkia, tanssipoppia ja vilpitöntä laulaja-lauluntekijämusiikkia kokoontuivat arvioimaan tangokuningatar Heidi Pakarinen, laulajatar Johanna Försti ja toimittaja Kirsi Väänänen. Pisteet ja kommentteja 1. Kasabian: You're in love with a psycho 24 pistettä (Sergio Pizzorno) Heidi: Heti alusta oli hyvä bounce.

  • Tuomo & Markus eli Miikka Paatelainen (vas.), Verneri Pohjola, Markus Nordenstreng, Juho Viljanen, Tuomo Prättälä ja Jere Ijäs.

    Tuomo & Markus kaupungissa, josta livemusiikki ei koskaan kadonnut

    Tuomo & Markus esiintyi SXSW-festivaalilla Texasissa.

    Helsinkiläisbändi vei Austiniin, South by Southwest -tapahtumaan hienostuneen sekoituksen countrya, bluesia, soulia ja jazzia. "Ei kannata tehdä liian tiukkoja raja-aitoja itselleen – mitä biiseissä saa olla ja mitä ei”, Tuomo Prättälä sanoo.

  • horisonttia kohti kulkeva tie, tummasävyinen käsitelty kuva

    Sen täytyy viedä pidemmälle… Avaruusromua 26.3.2017

    Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja

    Millaista on musiikki, joka ei ole ”western music”, vaan ”non-world music”? Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja, sanoo eräs musiikin tekijä. Kuinka soi legendaarisen ranskalaisen GRM-studion perintö tänään? Mikä on paras keino ajatella musiikkia? Millaista on musiikki, jonka tulee olla tummaa ja syvää? Voitko luottaa omiin silmiisi ja korviisi? Avaruusromussa uutta suomalaista, ruotsalaista, tanskalaista ja ranskalaista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.