Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Itämeren merirosvot pääkuva

Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

Luvassa hurja merirosvoseikkailu keskiajan Itämerellä #merirosvot - koe, mitä todella tapahtui Itämerelle 1401! Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Itämeri,keskiaika,merirosvot

#Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimii Twitter, mutta uskomattomia vaiheita pääsee seuraamaan myös Yle Areenan merirosvouutisista."

Itämeren julmimman merirosvojoukon, vitaaliveljien johtaja Klaus Störtebeker on saapunut Itämaahan. Hän majoittuu merimiesten suosimaan Pyhän Nikolauksen kiltaan Turussa. Asiakkaita viihdyttää hansalaivalta kievariin ajautunut puhuva papukaija. Störtebeker tilaa nimensä mukaisesti suuren oluen, jonka hänelle tarjoilee Birgit Fleming, merirosvosuvun jälkeläinen, jolla on unelma. Tästä alkaa tarina, joka kuljettaa keskelle keskiajan merirosvojen elämää Itämerellä.

Näin seuraat ja osallistut

Jos et käytä Twitteriä, seuraa projektia sivulla yle.fi/itämeren-merirosvot

  • Jos sinulla on vain vähän aikaa, seuraa Twitterin päätiliä @merirosvot se twiittaa tärkeimmät tapahtumat ja hahmojen olennaisimmat twiitit.
  • Jos haluat nähdä yleisön kommentointia ja kaikkea merirosvoseikkailuun liittyvää keskustelua, seuraa #merirosvot-tunnistetta Twitterissä.
  • Jos olet HC-seuraaja etkä halua missata mitään, seuraa kaikkia henkilöitä. Tässä päähenkilöt:

Birgit Fleming, @Birgit_Flem
Birgit on riitaantunut merirosvoisänsä kanssa, minkä takia isä naitti hänet 13-vuotiaana Itämaahan. Birgitin mies on kadonnut Novgorodin taistelussa, minkä takia hänellä ei ole elättäjää eikä hän voi mennä uudelleen naimisiin. Birgit työskentelee kestikievarissa, josta haluaa päästä vapauteen.

Klaus Störtebecker, @klausstorte
Entinen aatelinen Klaus von Alkum on vaarallisten vitaaliveljien merirosvopäällikkö. Störtebeker kuitenkin menetti miehistönsä, kun kuningatar Margareeta otti haltuunsa vitaaliveljien valloittaman Korsholman linnan. Lisänimi Störtebeker tarkoittaa suurta tuoppia (4l), jonka tämä pystyi kumoamaan yhdellä kulauksella.

Papukaija, @maisteriW
Papukaija saapui Itämaahan kauppalaivan matkassa Englannista, jossa hän toimi Oxfordin yliopiston lemmikkinä. Tästä hänen nimensä Maisteri Wigbold. Papukaija on solvauksen mestari, joka haaveilee lämpimästä Välimerestä

Hannu Hannunpoika, @HHannunpoika
Kaiken nähnyt merikarhu, merirosvomaailman tavis - kuuliainen rivisoturi. Tulee miehistöön Birgitin ostaman laivan mukana.

Juhana Lagus, @J_Lagus
Pakkoavioliittoa pakoileva rälssimies ja romanttinen esteetikko, joka ihailee miesvartaloita. Humoraalioppiin viehättynyt Lagus on hankkinut lääkärinoppia ulkomailla.

Ilmo Näätä, @Ilmo_Naata
Pyhän Nikolauksen kiltaan saapunut uhmakas metsästäjän poika Novgorodin puolelta. Ilmo on isältään oppinut kunnioittamaan metsänjumala Tapiota ja muita luonnon haltijoita.

Joonia Pekanpoika, @luuttujoonia
Kestikievareita kiertelevä keikkamuusikko ja tunnetusti taitava riimittelijä. Jonkin verran perso naiskauneudelle.

Herman Punasaapas, @HermanPuna, Snapchatissa (tanjaiik)
Oluesta pitävä laivakokki. Ikuinen optimisti: “Mikä tässä on niin vaikeata?”

Keskiajan merirosvoelämää voi seurata 9.1 alkaen myös Yle Historia Facebookissa ja Yle Historia Instagramissa. Lisäksi Herman on luvannut kertoa merirosvolaivan tapahtumista Snapchatissä… hik! Tervetuloa matkalle!

Merirosvouutisista hyvää iltaa...

Koska moni nykyihminen voi olla epävarma omista merirosvotaidoistaan, tarjoamme mahdollisuuden selvittää asian ennen matkan alkua nettitestillä, olisiko sinusta merirosvoksi keskiajan Itämaahan?

Itämaalla kiertävien valeuutisten vastapainoksi lähetämme Yle Areenassa päivittäin viralliset merirosvouutiset. Niitä seuraamalla pysyy ajan tasalla viimeisimmissä merirosvotapahtumissa sekä kansainvälisissä virtauksissa, joita todellakin riittää. Elämmehän Kalmarin unionin aikaa, hansakauppiaat hallitsevat Itämeren kauppaa ja muodin saralla Itämaalle on levinnyt paheksuttavia ilmiöitä.

Lue lisää:

Merirosvouutiset

Julmat vitaliaanit saavat haastajakseen "reilun kaupan" merirosvoilusta haaveilevan Birgit Flemingin. Itämerellä merirosvot ja kaapparilaivat saalistavat Hansan kauppa-aluksia, kritiikki Kalmarin Unionia vastaan voimistuu, Turun Reliikkijuhlat ovat ovella ja musta surma lähestyy Itämaata. Pysy päivittäin ajan tasalla #Merirosvot -seikkailun tapahtumissa katsomalla tuoreimmat uutiset vuodelta 1401 joka ilta Yle Areenasta klo 20. Merirosvouutiset toimittaa Erik von Alkum.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hienolla kaukoputkella ensimmäisen jakson alussa katseltiin...
Milloinkahan kaukoputki sai elokuvassa käytetyn muodon.. Näytti hieman liian uudelta mallilta ollakseen 1400 luvulta.

Lähettänyt käyttäjä

Kaukoputki taidettiin keksiä vasta 1600-luvun alussa, ja johan eräs arkeologi ehti blogissaan listata tv-sarjassa olleet pienet mokat kuten 1500-luvulle sijoittuvat miehet ja ruorin, joka on myöhempi keksintö sekä vaatetuksen.
Mutta Yle vastasi, että fantasiaahan tässä ollaankin tekemässä. Miten sitten lienee tässä roolipelissä.

Lähettänyt käyttäjä

Olipa pettymys,sarjan mainokset houkuttelevia mutta siihen se sitten jäi.....Voihan olla että seuraavat jaksot ovat parempia mutta enpä ensimmäisen jakson jälkeen jaksa uhrautua. Vaikka tunnettuja näyttelijöitä,niin aika ontuvaa joka suhteessa...kaapataan 4 nuorta ihan tuosta vain ja samoilla puujaloilla mennään loppuun asti...niin teennäistä ja tyypillistä suomalaista ylinäyttelyä!Odotin todella jotain uutta,raikasta ja jopa maailmanluokan ohjelmaa...pettymys!

Lähettänyt käyttäjä

Pettymys oli minullekin. Kokonaisuus oli harrastelijamainen ja tuli vaikutelma, että hätiköimällä tehty vaikka lavasteisiin, kuvaukseen ja näyttelijöihin oli satsattu.

Itämeren merirosvot

#merirosvot Twitterissä juuri nyt!

Tuoreimmat merirosvouutiset vuodelta 1401 joka ilta klo 20

  • What is #BalticPirates about?

    Experience adventures on the Baltic Sea of 1401.

    #BalticPirates is a historical role-playing game on Twitter running from the 9th until the 22nd of January, 2017. The scene is set in medieval Baltic Sea, year 1401.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimii Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.