Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Menneisyyden metsästäjät pääkuva

Keitä ovat Menneisyyden metsästäjät?

Menneisyyden metsästäjät kalliolla aarrelöydöt,kalliot,Metallinpaljastin,muinaisesineet

Kiinnostus Suomen historiaan yhdistää tätä metallinpaljastimien ja lapioiden kanssa liikkuvaa miesporukkaa.

Reijo Hyvönen Reijo Hyvönen (Menneisyyden metsästäjät) Metallinpaljastin

Reijo Hyvönen

Reijo aloitti metallinetsinnän 24 vuotta sitten. Aluksi etsintä oli satunnaista, mutta 2000-luvun alusta koko ajan aktiivisempaa. Ryhmässä Reijon tehtäväksi on muodostunut yhteyksien ylläpitäminen niin alan asiantuntijoihin, Museovirastoon kuin mediaankin. Erityisen kiinnostunut Reijo on vanhoista kartoista, historiakirjallisuudesta ja myyttisestä perimätiedosta.Lue lisää

Jussi Nieminen Jussi Nieminen (Mennensiyyden metsästäjät) Metallinpaljastin

Jussi Nieminen

Vanha historiakirjallisuus ja kartat tarjoavat 36-vuotiaalle Jussille loputtoman pelikentän mielenkiintoisten uusien etsintäkohteiden löytämiseen. Jussin luonteen lujuus pääsee erityisesti esille maastossa, sillä löytöjä tehdessä ei koskaan ole kiire, vaan hän tutkii aluetta tarkasti ja turhia hötkyilemättä. Lue lisää


Mikko Mäkelä Mikko Mäkelä (Menneisyyden metsästäjät) Metallinpaljastin

Mikko Mäkelä

Teknisen puolen ammattilaisena 41-vuotias Mikko on tutustunut tyhjentävästi metallinilmaisimien sielunelämään ja tehnyt laitteisiin useita erilaisia kokeilusäätöjä vaihtelevalla menestyksellä. Hänen suurena intohimonaan on lisäksi etsinnässä apuna käytettävät karttaohjelmat, kuten Iidar-kartat. Lue lisää


Ossi Kupila Ossi Kupila (Menneisyyden metsästäjät) Metallinpaljastin

Ossi Kupila

42-vuotias Ossi Kupila omaa porukan parhaan historiatietämyksen, joten hänen tehtävänään on etsiä kartoista potentiaalisimmat kohteet. Metallinetsintätouhujen pariin Ossi innostui lähtemään 17 vuotta sitten.Lue lisää


Pekka Kupila Pekka Kupila (Mennenisyyden metsästäjät) Metallinpaljastin

Pekka Kupila

Pekka on melkoinen konkari, sillä taustaa metallinpaljastimien maailmassa löytyy jo 15 vuoden ajalta. 47-vuotiaan Pekan vetää harrastuksen pariin kiinnostus paikallishistoriaan ja upea Suomen luonto. Lue lisää


Tomi Virtanen Tomi Virtanen (Menneisyyden metsästäjät) Metallinpaljastin

Tomi Virtanen

Tomi on ollut harrastuksen parissa ryhmästä vasta noin kaksi vuotta. Hänen vastuulleen on jäänyt tuikitärkeä lupien hankinta, joten epätietoiset maanomistajat saavat useimmiten ensimmäiseksi langan päähän peltoalueen valloituslupaa tiedustelevan Tomin. Lue lisää

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.