Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Menneisyyden metsästäjät pääkuva

​Menneisyyden metsästäjät - Suomen muinaishistoria paljastuu mullan alta

Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta.
Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. menneisyyden metsästäjät,yle tv1

Uusi dokumentaarinen Menneisyyden metsästäjät -realitysarja seuraa historian alkuhämäriin uppoutunutta ryhmää suomalaisten aarteiden jäljillä.

Metallinetsintä on viime vuosina kasvattanut merkittävästi suosiotaan ja sen parissa on tehty useita merkittäviä löytöjä. Uudessa kahdeksanosaisessa sarjassa seurataan kuusihenkistä alan harrastajaryhmää mielipuuhansa parissa.

Menneisyyden metsästäjät laiturilla
Menneisyyden metsästäjät laiturilla järvi,laituri,Metallinpaljastin,muinaisesineet
Menneisyyden metsästäjät soutuveneessä
Menneisyyden metsästäjät soutuveneessä järvi,Menneisyys,soutuveneet

Ryhmä sai alkunsa eräällä Janakkalan pellolla syksyllä 2012, kun kokenut tervakoskelainen etsijäpatruuna Reijo ”Reka” Hyvönen havaitsi kaukana näköpiirissään metallinpaljastinta heiluttelevan harrastajatoverinsa. Reka lähti muitta mutkitta tutustumaan harvinaiseen lajitoveriinsa, joka osoittautui hämeenlinnalaiseksi huoltopäällikkö Jussi Niemiseksi. Rattoisan jutustelun lomassa miehet sopivat tekevänsä seuraavan etsintäreissun yhdessä. Yhteinen keikka sujui onnistuneesti, ja pian Jussi värväsi tuttunsa, alan kokeneen harrastajan Ossi Kupilan, mukaan remmiin.

Täydennystä porukka sai vielä lisää, kun turenkilainen IT-insinööri Mikko Mäkelä tarttui mukaan alan harrastusfoorumilta. Aktiivisesti toiminut ryhmä alkoi kerätä mainetta, ja ei aikaakaan, kun aloitteleva harrastaja Tomi Virtanen kiinnostui toiminnasta luettuaan ryhmän tekemästä ennestään tuntemattomasta kalmistolöydöstä Janakkalassa. Nykykokoonpanoonsa ryhmä muotoutui Ossin serkun, Pekka Kupilan, liityttyä miehistövahvuuteen. Antoisa ja menestyksekäs taival kotimaamme pellonpientareiden, soiden ja mittaamattomien metsätaipaleiden huomassa oli alkanut.

Menneisyyden metsästäjät kalliolla
Menneisyyden metsästäjät kalliolla aarrelöydöt,kalliot,Metallinpaljastin,muinaisesineet
Reijo Hyvönen (menneisyys metsästäjät) iloitsee löydöstä rantaniityllä
Reijo Hyvönen (menneisyys metsästäjät) iloitsee löydöstä rantaniityllä iloinen,järvi,mies

Menneisyyden metsästäjät etsivät sarjassa merkkejä muinaisista ajoista eteläisessä Suomessa. He kaivavat muistoja rautakautisista kylistä Hauholla ja Valkeakoskella, metsästävät viikinkiaarteita Ahvenanmaalla ja etsivät todisteita vanhoista taruista Laukon Kartanolla Vesilahdella ja Bosgårdin kartanolla Porvoossa. Sarjan kerrontaa siivittävät komeat luontokuvat ja kotimaamme henkeäsalpaavan kauniit maisemat.

Onnistuimme Menneisyyden metsästäjien kuvausten yhteydessä löytämään useita ainutlaatuisia esineitä, jotka tuovat uutta tietoa alueiden historiasta ja täällä asuneiden ihmisten elämästä― Reijo Hyvönen, yksi sarjan päähenkilöistä.

Minkälaista elämää Suomessa on rautakauden, viikinkien ja ristiretkien aikaan vietetty? Kuinka upeita aarteita mullan alta vielä paljastuu? Ja mitä mahtavia tarinoita ainutlaatuisiin löytöihin liittykään?

Menneisyyden metsästäjät Yle TV1:llä alkaen ti 10.1.2017 klo 20.
Koko sarja katalogina Yle Areenassa 10.1.2017.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Näkymä Esplanadin puistosta Kauppatorin suuntaan, etualalla vossikoita ja Havis Amanda.

    Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Ihmisiä seisoo ja istuu täyden junan katolla ratapihalla.

    Suomalaissiirtolaiset junapummeina 1930-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    Elämä pummina, kerjäläisenä tai paperittomana eivät kuulu suomalaissiirtolaisista yleisesti kuultuihin tarinoihin. #junapummit -tarina perustuu Yle Historian saamaan ainutlaatuiseen äänimateriaaliin. Siinä jo eläkkeellä oleva pohjalainen Hanski muistelee c-kasetille nuoruusvuosien seikkailuitaan pula-ajan siirtolaisena.

  • Hyllyillä erilaisia värikkäitä vanhoja kahvipurkkeja

    Kuvaa #omamuseo ja osallistu kilpailuun!

    Kokoelma, esine, tila – mikä on sinun museosi?

    Haluatko perustaa oman museon? Onko sinulla jo sellainen? Kokoa omista museoesineistäsi näyttely, kuvaa se ja osallistu #omamuseo-kuvakeräykseen 22.5. mennessä!

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.