Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Menneisyyden metsästäjät pääkuva

Metallinilmaisin - mitä sillä saa ja ei saa tehdä?

Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. menneisyyden metsästäjät,yle tv1

Uudessa Menneisyyden metsästäjät -sarjassa nähtävä metallinetsintä on kasvava harrastus, jossa yhdistyvät ulkoilu ja historian tutkiminen. Metallinilmaisimen käyttö on pääasiassa vapaata, mutta harrastukseen kuuluu lakeja ja säädöksiä, joista harrastajan täytyy olla tietoinen.

Luvat kuntoon

Metallinetsintään on aina syytä hankkia maanomistajan lupa. Jokamiehenoikeuksien perusteella myös kylvetyillä pelloilla liikkuminen on luvanvaraista. Monet metallinetsijät ovat kiinnostuneita etsimään muinaisesineitä, joita koskee muinaismuistolaki. Lain mukaan kaikki yli 100 vuotta vanhat maasta tai vedestä löytyvät esineet, joiden omistajaa ei tunneta, kuuluvat valtiolle.

Reijo Hyvönen, Jussi Nieminen ja Tomi Virtanen pellolla. menneisyyden metsästäjät
Tomi Virtanen ja Ossi Kupila tutkivat muinaislöytöä. menneisyyden metsästäjät

Jos epäilee löytäneensä muinaisesineen, pitäisi kaivaminen lopettaa välittömästi ja ilmoittaa löytönsä museolle. Museovirastossa löytöilmoituksia otetaan vastaan osoitteessa metallinilmaisin@nba.fi.

Löytöjen määrä on lain rajoittama

Muinaisesineitä ei myöskään saa nostaa maasta mielin määrin. Peltoa tutkiessa voi pitää nyrkkisääntönä, että kahden muinaisesineen löydyttyä kaivaminen tulisi lopettaa. Sen sijaan metsässä tai peltosaarekkeella yksi löytö riittää. Enempi kaivelu on kiellettyä, koska löydöt kertovat paikalla olevasta muinaisjäännöksestä, jota kaikenlainen kaivelu vahingoittaa. Muinaisjäännökset ovat automaattisesti lain suojaamia, ja niihin kajoaminen on rangaistava rikos. On suositeltavaa, ettei etsintöjä tehdä 200 m etäisyydellä tunnetusta muinaisjäännöksestä.

Menneisyyden metsästäjät Kastelholman linnan edessä. menneisyyden metsästäjät
Reijo Hyvönen tekee löydön. menneisyyden metsästäjät

Muistetaan yhteys Museovirastoon

Museovirasto päättää, ottaako se sille luovutetut esineet kokoelmiinsa. Löytäjä voi päättää, haluaako hän tarjota löytönsä lunastettavaksi, vai antaa sen lahjoituksena. Museovirasto määrittelee sopivan löytöpalkkion, joka on jalometalliesineissä vähintään 125 % metallin arvosta. Kaikki yli 100 vuotta vanhat rahalöydöt on syytä ilmoittaa Kansallismuseon rahakammioon, jossa löydöt tilastoidaan. Jos esinettä ei liitetä museokokoelmiin, se palautetaan löytäjälle. Tunnetuilta muinaisjäännöksiltä löytyneet esineet kuuluvat lunastuksetta valtiolle.

Jussi Nieminen tonkii maata Bosgårdin kartanolla. menneisyyden metsästäjät
Etsintää pellolla. menneisyyden metsästäjät

Suurta varovaisuutta sotalöytöjen kanssa

Oma lukunsa ovat viime sotien aikaiset sotakohteet. Kaikki I maailmansodan linnoitusvarustukset on suojeltu muinaismuistolain nojalla. II maailmansodan varustuksia ei ole suojeltu muinaisjäännöksinä, mutta niitä koskee joukko muita lakeja. Monessa taistelukohteessa on yhä ihmisjäännöksiä, jolloin niiden kaivelu rikkoo hautarauhaa. Sen lisäksi kaikki sotaromu on lain mukaan puolustusvoimien omaisuutta. Sotakohteissa saattaa myös olla räjähtämättömiä ammuksia, jotka muodostavat turvallisuusriskin. Ennen sotakohteen kaivamista on suositeltavaa olla yhteydessä museoviranomaisiin ja puolustusvoimiin.

Teksti: Ilari Aalto.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.