Hyppää pääsisältöön

Kansallisaarteen etsintä nostaa kiitollisuuden esille

Näyttelijä ja taiteilija Manuela Boscon ja muusikko Palefacen luotsaama sekä Kansallismuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama kampanja kerää suomalaisten aarteita.
Näyttelijä ja taiteilija Manuela Boscon ja muusikko Palefacen luotsaama sekä Kansallismuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama kampanja kerää suomalaisten aarteita. Kuva: Hugo Heino kansallisaarre,Suomi 100

Kansallisaarre on sanana mahtava. Suomen täyttäessä 100 vuotta käynnistyy Kansallisaarteen etsintä -kampanja, jossa metsästetään paitsi ikonisia Suomi-aarteita, myös jokaisen suomalaisen omaa henkilökohtaista aarretta.

Aalto-maljakon, Sibeliuksen ja Kalevalan rinnalla suvun vanha piironki tai kesäpaikka, kaupunginkirjasto tai ensimmäinen jalkapallo voivat olla aarteita. Mikä on sinun kansallisaarteesi, jonka haluat säilyttää jälkipolville?

Näyttelijä ja taiteilija Manuela Boscon ja muusikko Palefacen luotsaama sekä Kansallismuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama kampanja kerää suomalaisten aarteita verkkosivulla kansallisaarteenetsinta.fi ja Instagramissa hashtagilla #kansallisaarre. Jokainen voi lähettää kuvan tai videon sekä pienen tarinan omasta aarteestaan.

Manuela Bosco halusi tulla mukaan kansallisaarteen etsintään, sillä projektissa on mukana kiitollisuuden ajatus.

Tämä projekti on minusta jotenkin poikkeuksellisen intiimi ja universaalisti kansaa yhdistävä. Olen niin kiitollinen siitä, että saan asua ja elää tässä maassa.”

Manuelalle Saimaan luonto on aarre, joka tuo hänelle ajattelun avaruutta ja samaan aikaan juurtumista.

Paleface puolestaan haluaa vaalia muistoa paikasta, joka oli vielä 10 vuotta sitten boheemin vastakulttuurin viimeinen tasku Finlandia-talon, eduskuntatalon ja Sanoma-talon keskellä. Hän keikkaili ja vietti paljon aikaa VR:n makasiineilla. Yhtenä toukokuisena päivänä ne kuitenkin paloivat. Paleface hiippaili pari päivää palon sammumisen jälkeen paikalle ja noukki raunioista itselleen muistoksi tiilen. Se on yksi hänen kansallisaarteistaan.

Paleface vertaa VR:n makasiineja esimerkiksi Suvilahteen, jossa on hyvin samanlainen henki. Hän muistuttaa, että rakennusten säilyttämisessä pitäisi miettiä erilaisia arvoja.

Pelkästään suurpääoma ei sais päättää, mitkä rakennukset säilytetään ja mitkä ei.”

Kansallisaarteen etsintä -dokumenttisarja esittelee lisää erilaisia kansallisaarteita. Metropolia Ammattikorkeakoulun tv- ja radiotuotannon opiskelijat ovat tehneet sarjaan dokumentteja muun muassa villasukista, jääkiekkojoukkueen huoltajasta ja sarjakuvien keräilijästä. Mukana on myös tarina maailmanmestaruusjoukkueesta, jota ei ole vielä torilla tervehditty. Dokumentit ovat nähtävillä Yle Areenan Suomi100-kanavalla 1.1.2017 lähtien.

Teksti: Minna Kilpeläinen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Uusimmat sisällöt - Elämä