Hyppää pääsisältöön

Kansallisaarteen etsintä nostaa kiitollisuuden esille

Näyttelijä ja taiteilija Manuela Boscon ja muusikko Palefacen luotsaama sekä Kansallismuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama kampanja kerää suomalaisten aarteita. Kuva: Hugo Heino kansallisaarre,Suomi 100

Kansallisaarre on sanana mahtava. Suomen täyttäessä 100 vuotta käynnistyy Kansallisaarteen etsintä -kampanja, jossa metsästetään paitsi ikonisia Suomi-aarteita, myös jokaisen suomalaisen omaa henkilökohtaista aarretta.

Aalto-maljakon, Sibeliuksen ja Kalevalan rinnalla suvun vanha piironki tai kesäpaikka, kaupunginkirjasto tai ensimmäinen jalkapallo voivat olla aarteita. Mikä on sinun kansallisaarteesi, jonka haluat säilyttää jälkipolville?

Näyttelijä ja taiteilija Manuela Boscon ja muusikko Palefacen luotsaama sekä Kansallismuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama kampanja kerää suomalaisten aarteita verkkosivulla kansallisaarteenetsinta.fi ja Instagramissa hashtagilla #kansallisaarre. Jokainen voi lähettää kuvan tai videon sekä pienen tarinan omasta aarteestaan.

Manuela Bosco halusi tulla mukaan kansallisaarteen etsintään, sillä projektissa on mukana kiitollisuuden ajatus.

Tämä projekti on minusta jotenkin poikkeuksellisen intiimi ja universaalisti kansaa yhdistävä. Olen niin kiitollinen siitä, että saan asua ja elää tässä maassa.”

Manuelalle Saimaan luonto on aarre, joka tuo hänelle ajattelun avaruutta ja samaan aikaan juurtumista.

Paleface puolestaan haluaa vaalia muistoa paikasta, joka oli vielä 10 vuotta sitten boheemin vastakulttuurin viimeinen tasku Finlandia-talon, eduskuntatalon ja Sanoma-talon keskellä. Hän keikkaili ja vietti paljon aikaa VR:n makasiineilla. Yhtenä toukokuisena päivänä ne kuitenkin paloivat. Paleface hiippaili pari päivää palon sammumisen jälkeen paikalle ja noukki raunioista itselleen muistoksi tiilen. Se on yksi hänen kansallisaarteistaan.

Paleface vertaa VR:n makasiineja esimerkiksi Suvilahteen, jossa on hyvin samanlainen henki. Hän muistuttaa, että rakennusten säilyttämisessä pitäisi miettiä erilaisia arvoja.

Pelkästään suurpääoma ei sais päättää, mitkä rakennukset säilytetään ja mitkä ei.”

Kansallisaarteen etsintä -dokumenttisarja esittelee lisää erilaisia kansallisaarteita. Metropolia Ammattikorkeakoulun tv- ja radiotuotannon opiskelijat ovat tehneet sarjaan dokumentteja muun muassa villasukista, jääkiekkojoukkueen huoltajasta ja sarjakuvien keräilijästä. Mukana on myös tarina maailmanmestaruusjoukkueesta, jota ei ole vielä torilla tervehditty. Dokumentit ovat nähtävillä Yle Areenan Suomi100-kanavalla 1.1.2017 lähtien.

Teksti: Minna Kilpeläinen

  • Inhimillinen tekijä: Takaisin pimeydestä

    Aivoinfarkti muutti toimittaja Kaj Kunnaksen arvomaailman.

    Aivoinfarkti muutti toimittaja Kaj Kunnaksen arvomaailman. Mona Moisalasta infarkti teki aivotutkijan. Jari Salosen uusi elämä löytyi vanhoista vinyyleistä.

  • Inhimillinen tekijä: Pimeämpi historia

    Mitä huolettomille nuorille miehille tapahtui sodassa?

    Kirjailija Anneli Kanto löysi isoisän lahtareiden joukosta. Sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen kertoo eläinten sodasta. Anne Flinkkilän vieraana myös historioitsija Teemu Keskisarja.

  • Inhimillinen tekijä: Uskalla parantua

    Voiko mieltään hallitsemalla vaikuttaa paranemiseen?

    Karita Aaltonen on elossa kahden pahanlaatuisen aivokasvaimen jälkeen. Iso unelma vei JP Jakosen omaan kuolemanlaaksoon. Vieraana myös lääkäri Anu Raevuori.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ajansiirto-ominaisuus Areenan tv-kanavalähetyksiin

    Kelaa tv-lähetystä taaksepäin

    Areenassa näkyviä tv-kanavien lähetyksiä voi nyt kelata taaksepäin. Ajansiirtomahdollisuuden pituus on neljä tuntia. Areenan web-palvelussa on nyt mahdollista kelata tv-kanavien lähetyksiä taaksepäin neljän tunnin ajan.

  • Kukkuu-leikki valmistaa elämään – nämä tärkeät taidot opetat lapsellesi leikin avulla

    Kukkuu-leikki opettaa turvallisuuden tunnetta ja pysyvyyttä.

    Kaikki tietävät leikin: aikuinen piiloutuu käsiensä taakse ja ilmestyy pian piilostaan sanoen painokkaasti KUKKUU! Ja leikkikaverina oleva vauva nauraa hykertää. Kukkuu-leikki on usein ensimmäinen leikki, jota vanhemmat lapsen kanssa leikkivät. Leikki on niin yksinkertainen, että ei uskoisi miten tärkeä se on vauvalle hänen kehityksensä kannalta.

  • "Tiesitkö, että sä oot tosi lihava?"

    Kannattaako lihavalle kertoa, että hän on lihava?

    "Huonot elämäntavat ja hyvinvoinnin laiminlyöminen kertovat jostain aivan muusta, kuin ihmisen halusta olla lihava. Oletko kysynyt, onko läheiselläsi kaikki hyvin? Selvittänyt, mitä ystävällesi oikeasti kuuluu? Voisitko auttaa häntä jossain? Onko ystäväsi elämä ja kalenteri liian täynnä, vai painaako häntä jokin henkilökohtainen asia?" kirjoittaa Saara Sarvas.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Inhimillinen tekijä: Takaisin pimeydestä

    Aivoinfarkti muutti toimittaja Kaj Kunnaksen arvomaailman.

    Aivoinfarkti muutti toimittaja Kaj Kunnaksen arvomaailman. Mona Moisalasta infarkti teki aivotutkijan. Jari Salosen uusi elämä löytyi vanhoista vinyyleistä.

  • Inhimillinen tekijä: Pimeämpi historia

    Mitä huolettomille nuorille miehille tapahtui sodassa?

    Kirjailija Anneli Kanto löysi isoisän lahtareiden joukosta. Sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen kertoo eläinten sodasta. Anne Flinkkilän vieraana myös historioitsija Teemu Keskisarja.

  • Inhimillinen tekijä: Uskalla parantua

    Voiko mieltään hallitsemalla vaikuttaa paranemiseen?

    Karita Aaltonen on elossa kahden pahanlaatuisen aivokasvaimen jälkeen. Iso unelma vei JP Jakosen omaan kuolemanlaaksoon. Vieraana myös lääkäri Anu Raevuori.